sunnuntai 20. syyskuuta 2015

Yksin jätetty kansa

Suomi sai kesän 2015 alussa uuden hallituksen, jolta kansalaiset odottivat paljon. Hallituksen ensimmäiset kuukaudet eivät kuitenkaan ole luvanneet hyvää. Varsinkin sisäministeri Petteri Orpon ja ulkoministeri Timo Soinin tekemisiä, sanomisia ja tekemättä jättämisiä ihmeteltiin hämmentyneinä. Jatkuva edestakainen vatvominen EU:n taakanjako-kysymyksessä ja epäonnistunut tiedottaminen nosti epäilyksiä ministeri Orvon kyvykkyydestä tehtäväänsä. Ihmetystä herätti Soinin ja Perussuomalaisten hiljaisuus. Ihmetys muuttui vähitellen pahaenteiseksi epävarmuudeksi. Elo-syyskuun aikana hiljaisuuden syy selvisi. Perussuomalaiset ovat päättäneet pettää äänestäjilleen antamansa lupaukset ja liittyä ns. puolueeseen, eli yhtä linjaa ajavaan, joskin erilaisilla puoluenimillä varustettuun vaihtoehdottomuuteen.

Suomi syksyllä 2015 on koko sen itsenäisyyden aikansa lohduttomimmassa tilanteessa. Maan talous on tahallaan, kiitos siitä erikoisesti Kokoomuksen ja RKP:n, ajettu kriisiin ja valtion velka on kasvanut jatkuvista leikkauksista ja säästöistä huolimatta. Kansa on eripurainen ja jaettu ainakin kolmeen osioon: 1) maahanmuuttobisnestä pyörittävät, heidän apurinsa ja hyödylliset idioottinsa 2) ns. tavallinen kansa 3) kriittiseen ajatteluun pystyvät ja rohkenevat ns. maahanmuuttokriittiset. Tavallisen kansan, jota kiinnostaa harrastukset, urheilu ja viihde, asenteista käydään eri areenoilla jatkuvaa kamppailua. Tähän asti eliitti on onnistunut johdattelemaan kansan antamaan sille mieluisensa valtakirjan, äänestihän lähes 80 % ns. vanhoja puolueita. Miten he ovat onnistuneet näin hyvin manipuloinnissaan? Kyse on tietenkin vallasta ja sen mukanaan tuomista resursseista valvoa tiedonvälitystä. Erilaisten yhteiskunnallisten toimijoiden tuki eliitille on ollut rikkoutumatonta: kirkkokunnat, media ja yliopistomaailma ovat yhteistuumin tukemassa maahanmuuttobisneksen rikoksia suomalaisia vastaan, eikä ensimmäistäkään kriittistä soraääntä kuulu.

Napoleon, Ranskan 1700-l. vallankumousajan jälkeinen johtaja, ei ollut kristitty. Valtiomiehenä hän kuitenkin ymmärsi yhteiskunnan ja uskomusjärjestelmän kohtalonyhteyden. Kaikilla yhteisöillä ja yhteiskunnilla on ollut oma uskomusjärjestelmänsä, ilman sitä ne eivät ole kauan kestäneet. Napoleon näki uskonnon vähintäänkin sen välinearvon kautta ja antoi katolisen kirkon toimia Ranskassa opettamassa kansalle moraalin alkeita. Toisin on tämän päivän Suomessa: jo pitkään Suomen evankelisluterilainen kirkko on toiminut juuri päinvastoin. Se on kieltänyt omat periaatteensa, valehdellut itselleen ja muille toimien moraalin rappeuttajana sen rakentamisen asemesta. Kehitys alaspäin alkoi 1960-l. radikaaleista punapapeista, jatkui 1980-l. naispapeilla, seuravana olivatkin erilaiset vähemmistöt ja huipentumana tänä päivänä arkkipiispa. Hän kehottaa laumaansa hyväksymään omien elinehtojensa kurjistamisen ja vähittäisen ryöstön. Vääristyneen humanismin hengessä hän kirkkoineen, eliitin toimeksiannosta, julistaa suvaitsevaisuutta ja kehottaa kannattamaan maahanmuuttoa sen nykyisessä, kantaväestölle vaarallisessa muodossa. Feminismin mädättämä kirkko ei toimi enää arvojohtajana, vaan on osa rappiota. Jotta kirkon mädännäisyys olisi täydellistä, se edesauttaa Suomen islamisoimista ja moskeijan rakentamista Helsinkiin.

Kun Saksat yhdistyivät 1990-luvulla tehtiin itäisen alueen yliopistoissa puhdistuksia. Sosialismin ajan johtajia, professoreita ja opettajia irtisanottiin poliittisin perustein. Näin haluttiin puhdistaa yliopistomaailma SED:n ja kommunistien vaikutuksesta. Suomessa ei Neuvostoliiton kaaduttua vastaavaa ryhtiliikettä tehty. Vanhat bolsevikit saivat rauhassa kasvattaa työlleen jatkajia niin yliopistomaailmaan kuin medioihinkin. Tästä on seurannut tutkimuksen lähes täydellinen kritiikittömyys. Huomasin sen istuessani aikoinani luennoilla. Yliopistomaailman vasemmistolaiset tutkijat tukevat eliittiä sen kamppailussa kansaa vastaan julkaisemalla erilaisia tutkimuksia tilaustyönä. Näissä pyritään perustelemaan toteutettavaa politiikkaa ja johtamaan kansaa harhaan. Onhan väitteen oltava totta, kun siitä on oikein tutkimus! Kehäpäätelmän logiikkaa seuraten tutkijat ja toimittajat perustelevat omat argumenttinsa toistensa tutkimuksilla.

Median rooli on tunnetusti merkittävä. Varsinkin epädemokraattisissa, totalitaristisissa valtioissa median tehtävä on varmistaa vallassaolijoiden totuuden monopoli. Näin on myös Suomessa 2015. Pakkoveroilla toimintansa rahoittava Yle ja sen vanavedessä kaikki muutkin mediat ja sanomalehdet ovat käynnistäneet ennennäkemättömän propagandahyökkäyksen ja aivopesun. Valtamedia johdattelee, manipuloi, jättää kertomatta ja jopa valehtelee yrittäessään vaientaa kritiikin ja harhauttaa kansan myötämieliseksi sitä itseään vahingoittavalle maahanmuutolle. Muistissa on mm. taannoinen medioiden natsidokumenttien tulva, jolla ihmisille pyrittiin luomaan syyllisyydentunteita omasta eurooppalaisuudestaan. Työvoimapulaa ei koskaan tullut, päin vastoin, automaatio hävittää jo keskiluokan työpaikkoja. Eikä kestävyysvajettakaan paikata ottamalla lisää ikuisesti työttöminä sosiaalihuollon tukien varassa eläviä maahanmuuttajia.

Entä poliittinen järjestelmä ja virkamiehistö? Mitä heistä on tullut? Tämän syksyn tapahtumat viimeistään  osoittavat, että osa poliitikoista ja virkamiehistöstä on yksiselitteisesti moraalisesti rappeutuneita. Nämä häikäilemättömät pelurit käyttävät maahanmuuttoa ja maahanmuuttajia hyväkseen ryöstäessään kansaltaan sen elämisen edellytykset. Kansan tyrmistys on ollut nähtävissä Timo Soinin ja Perussuomalaisten osoittauduttua lupauksensa kyynisesti pettäviksi, vanhojakin puolueita irvokkaammaksi toimijoiksi. Soini on hiljaa ja on hiljentänyt myös puolueensa maahanmuuttokriittisen osan. Seuraavissa vaaleissa on todennäköistä tai ainakin toivottavaa, että Perussuomalaiset-puolueesta tulee uudestaan se, mikä sen ansioidensa perusteella kuuluukin olla: merkityksetön pikkupuolue. Jos Perussuomalaiset jotain saivat aikaan, niin sen, että monelta meni usko koko poliittiseen järjestelmään, yksilöpoliitikkoihin ja "demokratiaan". Tällä on eittämättä negatiivinen vaikutus myös suomalaisten aiemmin tuntemaan keskinäiseen luottamukseen.

Usein kuulee sadatteluja joissa ihmetellään "miten poliitikot voivat olla noin tyhmiä?". Totuus on karumpi: he tietävät tarkkaan mitä tekevät ja miksi. Suunnitelmat on tehty jo kauan sitten ja ne toteutetaan loppuun asti - ellei sitten kansa herää ja vapauta itseään.  Kansan alistamisen suunnitelmallisuus tulee hyvin esille  Etelä-Suomen aluehallintoviraston ylijohtaja Minna Karhusen lausunnosta alueellisen maanpuolustuskurssin avajaisissa. Karhunen on olennaisen äärellä pohtiessaan turvallisuustilanteen muutoksia:


– Jos valmiussuunnitelmat eivät ole ajan tasalla, on nyt korkea aika päivittää ne. Suurinta riskiä eivät kuitenkaan muodosta maahanmuuttajat, vaan meidän suomalaisten kyky mukautua uuteen tilaisuuteen.


– Heikko taloustilanne ja korkea työttömyys lisäävät ihmisten ahdistusta, joka saattaa purkautua monenlaisina ääri-ilmiöinä. Rasismi ja väkivaltaisuus pitää tuomita heti alkuunsa.


Jokainen valistunut lukija ymmärtää, että tuomittava rasismi ja väkivaltaisuus tarkoittavat uuskielessä kaikkea maahanmuuton väärinkäytöksiin ja ongelmiin kohdistuvaa kritiikkiä. Kuinka helppoa onkaan kuitata asiallinenkin kritiikki "nettihuuteluksi" tai "äärioikeistolaisuudeksi". Näin pyritään tukahduttamaan avoin keskustelu. Valitettavasti menetelmä on toiminut hyvin ja kansa on saatu pidettyä pitkään pimitettynä reaalitapahtumista. Voimalla on kuitenkin myös vastavoima, vaikka aluksi heikkokin. On surullista ja tilannetta hyvin kuvaavaa, että tällä hetkellä ainoa uutismedia, joka kertoo maahanmuuton kielteisistä liitännäisilmiöistä on MV-lehti. Puutteistaan huolimatta se toimii tiedotuskanavana niille, jotka haluavat lukea muutakin kuin ideologisesti manipuloitua maahanmuuttomyönteistä valtamedioiden propagandaa.

Virkamiehistöltä kansan taitaa olla turha odottaa apua tai myötätuntoa. AVI:n ylijohtajan ja eräiden poliisien lausunnot kertovat karua viestiä: poliisi on olemassa vain suojellakseen maahanmuuttoprojektia ja uusia kunniakansalaisia. Suomalaiset on pudotettu toisen luokan kansalaisiksi, joiden tehtävänä on vain toimia hyväksikäytettävänä massana, joka maksaa maahanmuuttobisneksen laskun ja kokee sen kielteiset seuraukset arjessaan. Kansa saa vähemmän maksamalla enemmän!

Kirjoitin aikaisemmin Sir John Glubbin esseestä, jossa hän analysoi yhteiskuntien elinkaaria. Suomi on nyt siirtynyt askeleen eteenpäin Glubbin kuvaamassa kehityskaaressa: on aika rajoittamattoman maahanmuuttajien vyöryn ja yhteiskunnan turvallisuuden romahtamisen. Puolustusvoimien rooli kriisin käsittelyssä on toistaiseksi tuntematon, mutta se voi olla tilanteen pahetessa ratkaiseva. Vai onko niin, että kuten poliisilta, ei armeijaltakaan ole luvassa kansalle mitään turvaa?

Ammattisotilaiden harrastama Venäjän uhkan paisuttelu, natotus ja vaikeneminen toteutuneesta maahantunkeutumisesta länsirajan - huom! ei itärajan - yli ei lupaa hyvää. Tiedän, Suomessa sotilaat eivät saa osallistua politiikkaan, ainakaan virallisesti. Mutta kun käsillä oleva kriisi on sotakuntoisten nuorten miesten maahantunkeutuminen ja siten sotilaalliseen uhkaan verrattava puolustuskysymys.

Eliitti on kääntynyt kansaansa vastaan ja tekee parhaillaan maanpetoksen. Kansa on jätetty yksin selviytymään lisääntyvästä väkivallasta, raiskauksista, murhista ja tartuntataudeista. Kansa on ajettu toisiaan vastaan, Suomessa vallitsee hyytävä vastakkainasettelun ilmapiiri ja taloudellinen eriarvoisuus. Valtion annetaan tahallaan velkaantua. Suomalaisten elinedellytyksiä, hengen ja omaisuuden turvaa ja luottamusta viranomaisiin romutetaan parhaillaan ennennäkemättömällä tavalla.

Mitä tavallinen kansalainen voi enää tehdä? Jotain sentään, sekä henkistä että materiaalista:


Älkää uskoko valtamedioiden kuten Ylen, MTV:n, Nelosen tai sanomalehtien uutisointia tarkistamattomana, hakekaa vaihtoehtoisia uutisia, olkaa mediakriittisiä!

Kirjoittakaa someen tai blogeihin näkemästänne ja kokemastanne, ottakaa kuvia ja filmiä, jakakaa tietoa!

Hankkikaa kotiin ns. kotivara välttämättömyystarvikkeita ja säilyviä elintarvikkeita!

Älkää luottako viranomaisiin tai heidän apuunsa,  toimikaa itse! Ottakaa vastuu itsestänne ja läheisistänne, unohtakaa rappeutunut "hyvinvointivaltio"!

11 kommenttia:

  1. Historix, tuossa ylhäällä ovatkin tulleet luetelluiksi lähes kaikki piirteet Suomen tuhoutumisesta, joita itsekin olen päässäni pyörittänyt.

    Aivan olennainen tekijä päättäjiemme maanpetoksessa on ollut se, että kansalaisuudesta on tehty merkityksetöntä. Muukalaisille on tarjottu samat ellei paremmat edut kuin kantasuomalaisille. Jo pelkkä aikomus luoda maahanmarssijoille oma elättijärjestelmänsä on nostattanut hirmuisen älämölön itsekin toisten kupilta elävän virkaelätti-älymystön piirissä. Siis toistan, kansalaisista on tehty merkityksetön, ainoastaan velvollisuuksia tuova kasti.

    Kirkko on todellakin pettänyt meidät. Majoittaessaan jopa pyhimpiin paikoihinsa muukalaisia, jotka ovat kenties jopa osallistuneet uskonveljiemme murhiin se on antanut aivan vääränlaisen viestin niille, jotka kunnioittavat ainoastaan voimaa. Jeesustelulla ei valitettavasti turvata lapsiemme tulevaisuutta. Olen itsekin aikonut kirjoittaa samasta asiasta, mutta toiset ovat siitä jo ehtineet analyysinsä antaa. Palaan teemaan sopivassa välissä.

    SPR voisi mennä itseensä ja pohtia, mitä nimensä merkitsee eli SUOMEN Punaista Ristiä. Hädänalaisia auttaa paremmin siellä, missä parilla leiviskällä auttaa ennemmin kymmentä kuin täällä yhtä. Järjestö on alentunut ihmisbisneksen apuriksi.

    Virkamiehistöstä ei ole hyvää sanottavaa siitäkään. Auktoriteettiusko yhdistettynä virka- ja toimikilpailuun on ollut myrkkyä "tehostamisohjelmien" kurimuksessa. Oppositioainekset on tehokkaasti puhdistettu koneistosta. Varsinkin demariukot ovat olleet säälittäviä, mille etenkin Antti Rinne antoi kasvot julistautuessaan ensi töikseen äijäfeministiksi. Jumalauta, kastraatiksi ilmoittautumisen sijaan hänen olisi pitänyt lyödä nyrkki pöytään ja väittää olevansa sellainen äijä, joka aikoo pistää pulinat pois ja maan kuntoon. Jos se vaatii tietyn ämmälegioonan heivaamista pois silmistä, niin siihen olisi todella ryhdyttävä!

    Suomi tarvitsisi vanhanaikaisia patruunoita, jotka perustivat jopa kouluja työläistensä lapsille. Ajan tekninen kehitys on vain ajanut moisen ohitse. Varallisuutta voi siirtää napin painalluksella maanosasta toiseen. Se siirtyy sekin jo pääosin automaattien kautta. Robotit työskentelevät tehtaissa, automaatteja on jo kassoina, kirjastoissa. Insinöörit näkevät märkiä unia autoista, jotka eivät tarvitse kuljettajia. Ja KUITENKIN meille yhä söpötetään työvoimapulasta ja kestävyysvajeesta! Hevonkukkua. Aikanaan työväkeä kyllä tullaan saamaan tarjoamalla heille säälliset työolot ja palkka. Samalla voidaan kuitenkin vaatia jotain tasoa. Siitä pitää globaali väestönkasvu huolen. Ei tänne tarvita lukutaidottomia "koneinsinöörejä" notkumaan kolmeksikymmeneksi vuodeksi tuota epätodennäköistä hetkeä odoteltaessa. Vartiainen kumppaneineen valehtelee härskisti ellei sitten ole umpitollo.

    Ja lopuksi yhdyn Historixin taisteluhuutoon eli jokainen tieto on välitettävä eteenpäin, niin kuvat kuin tekstitkin - vaikka sitten kiinnitämällä julisteita pitkin seiniä. Niin sanottu media on vallanpitäjien ja sortajien hallinnassa. Siihen ei pidä luottaa.

    Me olemme jo - in facto - sodassa mamuttajia ja mokuttajia vastaan säilyttääksemme oman tulevaisuutemme mahdollisimman paljon omissa käsissämme. Ellemme tätä tiedosta on turha enää valmistella mitään Suomen satavuotissuunnitelmia. Itsenäisyys on jo luovutettu, erittäin halvasti muutaman poliitiikon palkkioviran vuoksi.

    Älkäämme lannistuko. Sana kiertäköön.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Euvostotaivas, kiitos hyvästä vastineestasi!

      Nostit esille olennaisen yksityiskohdan: kansalaisuuden tosiasiallisen mitätöinnin. Suomen kansalaiset ovat eriarvoisessa asemassa tänne tunkeutuviin massoihin nähden. Olemme kokeneet kansalaisina inflaation.

      Kansalaisuuden alasajo on kyllä linjassaan EU:n yleisen kansalaisvaltioiden hävittämispyrkimyksen kanssa. Tulevassa EU-liittovaltiossa ei kansalaisia tarvita, on vain yläluokka ja alamaiset. Näiden kahden tulevia suhteita kuvastanee jo nyt tapa, jolla kantasuomalaisia kohdellaan.

      Poista
  2. Erittäin hyvää pohdintaa sinulla tässä blogissasi, kiitoksia. Olen usein viime vuosien mittaan itsekin pohdiskellut noita samaisia asioita, ja alkanut vähitellen kallistua ajatuksissani myös melko samantapaisiin johtopäätöksiin. Tämä nykyinen kriisi on selvästi myös liberalismin kriisi, ja en pitäisi poisluettuna, että kyseinen aate (siis noin laajasti ymmärrettynä) on tekemässä konkurssia hieman samaan tapaan kuin nationalismi romahti toisen maailmansodan (Natsi-Saksan) myötä, ja sosialismi koki oman sulkasatonsa viimeistään siinä vaiheessa, kun Berliinin muuri ja rautaesirippu sekä hieman myöhemmin NL romahtivat.

    Liberalismihan on ollut viimeinen näistä Ranskan vallankumouksen myötä voittokulkunsa aloittaneista "Suurista Kertomuksista", joka on jäänyt jäljelle, kun niin nationalismi kuin sosialismikin ovat menettäneet uskottavuutensa ainakin suuria joukkoja puhuttelevina opinkappaleina. Jonkunlaisina "rampoina ankkoina" ne toki nilkuttavat edelleenkin. Joten viimeistään nyt on jo kokolailla selvää, että joku Francis Fukujama taisi kiiruhtaa aika perusteellisesti asioiden edelle julistaessaan "historian päättyneeksi" liberaalin demokratian ja kapitalistisen markkinatalouden lopulliseen voittoon. Lopulliseen...? Enää asia ei kyllä ainakaan allekirjoittaneesta vaikuta niinkään itsestään selvältä...

    Tuo aiemmissa kirjoituksissasi mainitsemasi kulttuurien elinkaari pitää myös ilmeisesti jollakin tavoin paikkansa. Jostakin kumman syystä noin tuhat vuotta tuntuu olevan jonkinlainen maksimielinikä useimmille valtakunnille, ja kun se alkaa tulla täyteen, myös kyseinen valtakunta ja sitä siihen saakka kannatellut kulttuuri aloittaa mailleen menonsa. Poikkeuksia tästä taitavat olla lähinnä jotkin Kiinan kaltaiset valtakunnat ja kulttuurit, jotka ovat kenties jo saavuttaneet sellaisen kokoluokan, että niitä ei enää saa pyyhkäistyä pois oikein mitenkään. Olkoonkin, että erilaisia kriisijaksoja myös niiden historiassa on piisannut.

    Jatkuu...

    J.Edgar

    VastaaPoista
  3. (Jatkoa)

    Tuota "tuhannen vuoden kriisiä" tuntuu potevan tällä hetkellä osa eurooppalaisistakin maista. Esim. Venäjä vaikuttaisi olevan kokolailla varma tapaus, mutta myös Englanti ja Ruotsi alkavat valtakuntina tulla pikkuhiljaa juurikin tuonne tuhannen vuoden rajapyykin paikkeille. Kuinka kriisiytyneitä ja mistä syistä nämä maat sitten lopulta ovat, siihen en tietenkään osaa yksityiskohtaista vastausta antaa, mutta esim. Ruotsin viimeaikainen kehitys on kyllä osoittanut jo kokolailla monia huolestuttamaan pistäviä piirteitä. Esim. maan omien asevoimien alasajo ja rajojen likimain täydellinen avaaminen kaiken maailman käypäläisille ovat jo sellaisia signaaleja, joiden merkittävyyteen ei kannattaisi suhtautua aivan kevytmielisesti. Talouteen tuo kriisi ei ainakaan vielä näytä siellä pahemmin iskeneen, mutta eiköhän sekin aika vielä tule, tätä menoa jo enemmin kuin myöhemmin.

    Sinänsä on vaan jännää, että Ruotsin nopea kriisiytyminen on tullut meilläkin niin kovin monelle suurena yllätyksenä, vaikka tarkkailevalta ei totisesti ole pitkään aikaan ennusmerkkejä puuttunut. Ehkäpä vain on sitten niin, että varsinkin pelkästään valtamedia varassa elävistä useimmat pitävät edelleenkin Ruotsia jonkinlaisena maanpäällisenä taivaana, vaikka ne ajat taitavat olla jo jossain 80-luvulla ellei kauempanakin.

    Mutta kaikkihan toisaalta loppuu aikanaan, ja niin yksilöillä kuin kulttuureilla ja valtakunnillakin on se oma elinkaarensa eri vaiheineen. Tällaisessa kulttuurievolutiivisessa näkemyksessä on tuskin ainakaan historiaa tuntevalle edes mitään erityisen ihmeellistä. En varsinaisesti pidä itseäni spengleriläisenä, mutta ainakin yleisellä tasolla asiassa taitaa olla vinha perä.

    Asia erikseen sitten tietenkin on, että tällaisten "historiallisten aikojen" eläminen ei kaikessa mielenkiintoisuudessaankaan taida olla kaikiten ainakaan aikalaisille mikään erityisen miellyttävä kokemus. "Toivottavasti saat elää historiallisia aikoja", kuten kiinalaiset kuulemma tapaavat toivotella henkilöille, joista eivät syystä tai toisesta erityisemmin pidä. Mutta jatketaanpa ihmeessä tilanteen seuraamista, ainakaan uutismateriaalista ei taatusti tule olemaan puutetta pitkään aikaan.

    J.Edgar

    VastaaPoista
  4. J Edgar: Kiitos pohtivasta vastineestasi. Mainitset siinä Venäjän olevan "kokolailla varma tapaus". Viitannet sillä Venäjän talousvaikeuksiin ja kyvyttömyyteen uudentaa yhteiskuntaa? Tulkitsinko oikein?

    Ruotsin ja Venäjän tilanne on siinä mielessä kiinnostavasti erilainen, että kun Ruotsin viranomaiset aktiivisti toimivat kansansa tuhoamiseksi, niin Putinin hallinto ainakin yrittää nostaa syntyvyyttä ja nostaa maata ja moraalia korostetulla kansallismielisyydellä ja ortodoksisen uskonnon elvyttämisellä.

    Ruotsin kohtalosta ei liene epäselvyyttä, mutta Venäjä ainakin yrittää pelastaa itsensä. Onnistuuko se siinä, onkin jo toinen kysymys. Syntyvyys on NL:n ajoista lähtien ollut alhainen, alkoholismi ja huumeet tekevät pahaa jälkeä kansan keskellä. Yhtään parempaa ei lupaa muslimiväestön rivakka syntyvyys ja prosentuaalisen osuuden kasvu väkiluvusta. Mutta kuitenkin, venäläiset yrittävät.

    Meillä tilanne on harmillinen. Monet seuraamani ajattelijat ja kommentaattorit ovat huomanneet valtiomme valinneen Ruotsin tien: maahanmuutto on luonnonvoima, jolle ei voi mitään tai sille ei pidäkään voida mitään. Niin yhteiskuntamme ja kansamme tuhoaminen saa jatkua viranomaisten suojellessa prosessia median, sensuurin ja poliisin voimin. Eräs seuraamistani ajattelijoista, Timo Hännikäinen, julkaisi Sarastus-lehdessä:

    "Kunkin kansalaisen kannattaa ennen muuta pitää mielessään, että valtio ei ole sama kuin isänmaa, ja vakavasti pohtia uskollisuuttaan tälle hallitukselle ja valtiovallalle. Oman näkemyksen selkiydyttyä on syytä kokoontua yhteen samanhenkisten kanssa ja yhdessä päätellä, mitä on tehtävissä ja mitä on tehtävä."

    "Huojentavaa on, ettemme elä historiassa vaan omassa ajassamme, emmekä siten voi myöskään tietää tulevaisuutta. Osoittautuipa kohtalo synkäksi tai valoisaksi, meille ei jää muuta vaihtoehtoa kuin toimia. Turhassakin taistelussa tuhoutuminen on kunniakkaampi vaihtoehto kuin hanskojen lyöminen naulaan. Ehkä jalointa on toimia kuin Sisyfos Albert Camus’n esseessä, ”kaikesta toivosta vapautuneena”.

    http://sarastuslehti.com/2015/09/20/kolmannen-maailman-maihinnousu-toinen-aalto/

    Tummanpuhuvia ajatuksia, toden totta. En silti enää ihmettele niiden esilletuomista. Elämme vaarallista aikaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Orpo hallituksemme alkaa rivien välistä tunnustaa tilanteen riistäytyneen käsistä. Nyt aletaan eläkeläispoliiseja kutsua takaisin palvelukseen. Mahtaa siinä olla näky kun pari 70+ ikäistä pappaa yrittää taltuttaa elämänsä kunnossa olevaa Isis-kommandoa! Auta armias, jos nuo ukot erehtyisivät ampumaan temmellyksen tiimellyksessä rikastajan koivet oikoiseksi!

      http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/ts-elakelaispoliiseja-ehka-takaisin-toihin-pakolaiskriisin-vuoksi/5322494

      Jokin vuosi sitten puhuttiin poliisien työttömyydestä ja viime aikoina niistä kuulemma on ollut pulaa. Ota tuosta sitten selvää. Onhan maamme koulutuspolitiikka ollutkin viime vuosina lievästi sanottuna tempoilevaa.

      Jessus tuota valtiovallan näpertelyä...

      Poista
  5. Tulkintasi on osimoilleen oikea. Toki on totta, että monet varsinkin Venäjän nykyisistä vaikeuksista ovat ihan ajankohtaisistakin tai lähimenneisyyden syistä johtuvia, joten ei niihin ainakaan kaikkiin tarvitse hakea selityksiä jostakin historianfilosofiasta asti. Mutta aika vasta näyttää, tuottavatko nuo ponnistelut tuloksia. Tuosta olen samoilla linjoilla, että ainakin venäläiset sentään yrittävät. En ole putinisti, mutta kaikista Putinin weemäisistä piirteistä huolimattakin hänestä on kyllä ainakin nyt puheena olevien asioiden osalta löytynyt sellaista johtajuutta, joka x-rautaesiripun länsipuolelta on päässyt jonnekin hukkumaan.

    Muutoinkin näiden nykyisten vaarallisten aikojen keskellä edes pientä toivon valonpilkahdusta on välähdellyt nimenomaan Euroopan idästä, esim. tsekkien, slovakkien, puolalaisten ja unkarilaisten toiminta nykyisen vyörytyksen keskelläkin on ollut esimerkkinä aidosta halusta puolustaa omaa maata, kulttuuria ja elämäntapaa. Ja sille nostan hattua!

    Ruotsin kohtalosta ei tosiaankaan taida ceteris paribus enää olla suurtakaan epäselvyyttä, mutta on siltikin todella sääli seurata, kuinka vain verraten vähän aikaa sitten monillakin indikaattoreilla maailman huipulla ollut maa on ryvettänyt itsensä tuollaiseen itse aiheutettujen ongelmien suohon. Ja vielä uurempi mielipaha on siitä, että koska Ruotsin esimerkki on meikäläisten jästipäiden keskuudessa edelleenkin pyhä, olemme hyvää vauhtia menossa samaan suuntaan. Vaikka tämä kaikki olisi ollut, ja olisi ainakin joiltakin osin yhä edelleenkin vältettävissä. Mieluummin länsinaapuriimme kannattaisi suhtautua eräänlaisena aikakoneena, josta jo nyt on täysin nähtävissä, mihinkä nyt valittu linja tulee meilläkin väistämättä johtamaan.

    Lukaisin tuon Hännikäisen kirjoituksen jo eilenä, ja se kyllä vastaa pitkälti sitä mitä itsekin asioista ajattelen. Tämä aika, jota nyt elämme, tulee jo varmasti osoittautumaan yhdeksi sivilisaatiomme suurista vedenjakajista. Jäljet tosin pelottavat jo nyt. Lieneekö muuten tämä jo tullut lukaistua?

    http://vasarahammer.blogspot.fi/2015/09/epapatevyyden-hinta.html

    Ja toisaalta, jos Ruotsissa kunnioitetaan jonain "asiantuntijoina" tällaisia heppuja, ei maan nykyistä alennustilaa tarvitse enempää ihmetellä:

    http://paavotajukangas.com/2015/09/20/rasismi-afroruotsalaisia-kohtaan-lisaantyy-vai-lisaantyyko/

    J.Edgar

    VastaaPoista
  6. Jep, luin Vasaran kirjoituksen tuoreeltaan. Hän toteaa esimerkkien kera Ruotsin lakien tulleen kumotuiksi tapahtumain vyöryssä. Niinhän myös Suomessa on käynyt, joskin (vielä ainakin) pienemmässä mitassa. Ehkä Itämeri on suojannut meitä. Nämä seikat vain korostavat länsirajan uudelleen haltuunoton ja sen valvonnan tärkeyttä. Raivostuttavaa ajatella, että EU:n vuoksi olemme ajautuneet suojattomuuden tilaan niin henkisesti kuin konkreettisestikin.

    Osa poliitikoistamme vaikuttaa Vasaran sanoin "epäpäteviltä". Ehkäpä juuri siksi he ovatkin olleet mitä sopivimpia valintoja tehtäviinsä. Orpo ja Grahn-Laasonen ovat hyviä esimerkkejä siitä, mitä tarkoitan. Todellisilla tekijämiehillä ja -naisilla on aivan toinen ote asioihin. Kaikkia heitä ns. suuri yleisö ei edes taida nähdä. Taustalla häärää vanhan ja uuden rahan sopimusavioliitto, jossa voitot on määrä maksimoida.

    Tajukankaan linkistä avautui häiriintyneiden ihmisten sekaisin oleva, sairas yhteiskunta. Oikeastaan käy jo ruotsalaisia vähän sääliksi, niin överiksi heidän rangaistuksensa realiteettien unohtamisesta näyttää menevän. Toisaalta, itse ovat juuri tätä halunneet.

    Olen seurannut Ruotsin tapahtumia yli 20 vuotta. Osin siellä asuvien sukulaisteni vuoksi ja avustuksella. Viime viikolla Suomessa vieraillut 81-vuotias sukulaiseni kertoi vanhusten arjesta Norrköpingissa. Häntä on kehitysmaalaiset seuranneet kaupasta kotikerrostalon ovelle ja hissiin. Neuvokas vanhus on silloin ajanut hissillä takaisin alas ja poistunut ostoskasseineen kadulle ihmisten sekaan odottamaan kehitysmaalaisten poistumista. Hän ei halua näyttää näille missä asuu. Naapurin vanhan rouvan ovikello soi taannoin. Nuori nainen esittäytyi ovella kaupungin sosiaalityöntekijäksi, joka oli tulossa antamaan hierontaa. Naisen päästyä vanhuksen asuntoon hän oli jättänyt oven lukon auki. Naisen pitäessä vanhusta paikallaan "hieronnassa", rikoskumppanit tyhjensivät asunnon kaikesta arvotavarasta ja rahasta. Erään kerran kehitysmaalaiset olivat pukeutuneet poliiseiksi. Sukulaiseni ei päästänyt heitä sisään. Mikäli olisivat olleet oikeita poliiseja, asiaan olisi varmasti palattu myöhemmin...

    Onhan tämä toisaalta alkanut jo Suomessakin, esimerkki tulee Turusta:

    http://www.ts.fi/uutiset/turun+seutu/802459/Mies+tunkeutui+asuntoon+yritti+raiskata+ja+pakeni

    VastaaPoista
  7. Toivottavasti edes osa näistä "asiantuntijoista" tulisi vielä saamaan herätyksen Leevi O. Piimäläisen malliin:

    http://yrjoperskeles.blogspot.fi/2015/09/tutkijaprofessori-ja-epailyksen-piru.html

    ;)

    Jutussa on sikälte totta vähintään toinen puoli, että tuonne Yenkkilän yliopistokampuksillehan tämän nykyisen mädättämisdiskurssin juuret ovat pitkälti jäljitettävissä. Ja tämä kuppikunta tuntuu merkillisen usein löytyvän kaikenmaailman höyrypääjuttujen takaa...

    https://fi.wikipedia.org/wiki/Frankfurtin_koulukunta

    Vaikka onhan se länkkärien omakin vika pitkälti, kun ovat lähteneet vääriä profeettoja seuraamaan.

    J.Edgar

    VastaaPoista
  8. Löysin juuri tämän blokin. Ihan hyvä teksti. Onko kirjoittaja perehtynyt tähän toiseen historia aiheeseen blokiin?

    https://sensuroituahistoriaa.wordpress.com/

    VastaaPoista
  9. Kiitos linkistä, en tuntenut tätä ennestään. Näyttää olevan monipuolisesti toisen maailmansodan tapahtumia luotaava, ja myös vähemmän esillä olevia, vaihtoehtoisia aihevalintoja esittelevä blogi. Nopeasti katsomalla uumoilen joidenkin aiheista olevan historioitsijoiden kesken hyvinkin kiisteltyjä kysymyksiä. Varsinkin toisen maailmansodan jälkeiset saksalaisiin tai etnisiin saksalaisiin kohdistuneet omaisuuden takavarikko-, karkotus- ja kostotoimet. Siis ylipäätään syyllisyyskysymykset.

    VastaaPoista