tag:blogger.com,1999:blog-58795861639054133412024-03-13T04:20:26.455+02:00Historixin mietteitäHistorixhttp://www.blogger.com/profile/02732892259166447843noreply@blogger.comBlogger35125tag:blogger.com,1999:blog-5879586163905413341.post-79912647567330192632024-02-04T17:41:00.005+02:002024-02-04T17:56:11.203+02:00Viidennen valtakunnan vieraana - Saksa matkalla punaiseen totalitarismiin<p> </p><p class="western" style="line-height: 115%; margin-bottom: 0cm; margin-left: 1.38cm;">
<span style="font-size: x-small;"></span></p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><span style="font-size: x-small;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiV3uCCIk0ez9OU0mnJpRh63meiDJLmdDahd-ETl5HhklztIzodL4OZwWbFsOedPeI40zfiLyq506j4R1nVZwZPZ-o5kZ4wfFmSU9IM-7Er7bH0AQwSfsHGhmLq579llvPq-VOIH0ICNEhI2qdD7Q0fa33D9TjQOoVotG9pT-YYn6gGpNeo0A4n7kvrZKSa/s284/VVV.jpg" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="284" data-original-width="200" height="200" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiV3uCCIk0ez9OU0mnJpRh63meiDJLmdDahd-ETl5HhklztIzodL4OZwWbFsOedPeI40zfiLyq506j4R1nVZwZPZ-o5kZ4wfFmSU9IM-7Er7bH0AQwSfsHGhmLq579llvPq-VOIH0ICNEhI2qdD7Q0fa33D9TjQOoVotG9pT-YYn6gGpNeo0A4n7kvrZKSa/w141-h200/VVV.jpg" width="141" /></a></span></div><span style="font-size: small;">Ylen eläköitynyt ja maassa edelleen asuva Saksan kirjeenvaihtaja Pertti Rönkkö tekee </span><span style="font-size: small;">uudessa
kirjassaan</span><span style="font-size: small;"> </span><span style="font-size: small;">tärkeätä</span><span style="font-size: small;">
työtä tuodessaan </span><span style="font-size: small;">nykyisen</span><span style="font-size: small;">
saksalaisen yhteiskunnan kipupisteitä laajemman yleisön tietoon.
Tähän asti on ollut mahdollista </span><span style="font-size: small;">seurata</span><span style="font-size: small;">
</span><span style="font-size: small;">näitä</span><span style="font-size: small;"> Saksan vähemmän positiivisia tapahtumia hyvin niukalti, oikeastaan vain Rönkön Facebook-päivityksinä. </span><p></p><p class="western" style="line-height: 115%; margin-bottom: 0cm; margin-left: 1.38cm;">
<span style="font-size: small;">Teos esittelee saksalaisten
käsittelemättömien sotatraumojen ja syyllisyydentunteiden
vaikutuksia yhteiskunnan elämään. Siis sitä, kuinka
yhteiskunnallinen elämä, oikeuslaitos, poliisi, media, poliitiikka
ja demokratia itsessään ovat vääristynyttä ja johtamassa
yhteisön tuhoon. Saksalaisten tulisi jo päästää irti toisesta
maailmansodasta ja katsoa eteenpäin, mutta he sen sijaan märehtivät
natsiajassa. Ja kuten Rönkkö </span><span style="font-size: small;">osoittaa</span><span style="font-size: small;">;
</span><span style="font-size: small;">he </span><span style="font-size: small;">ajavat
samalla itseänsä yhä syvemmälle harhoihinsa. Samalla lukijalle
selviää, kuinka vasemmistolainen yhteiskunta nykyinen Saksa –
Viides valtakunta – onkaan. Yhteiskuntaa hallitsevat jatkuva
”äärioikeiston” pelko ja laitavasemmiston, esim. Antifan, erilaiset cancel- ,
syytös- ja mustamaalaamiskampanjat - jopa poliitinen katuväkivalta. Vanhaan kunnon SA-tyyliin, 1930-luvun hengessä, mutta punaisin värein ja toki valtiovallan suojeluksessa.</span><span style="font-size: small;"><br /></span></p><p class="western" style="line-height: 115%; margin-bottom: 0cm; margin-left: 1.38cm;"><span style="font-size: small;">Vasemmiston erityisen vihan
kohteena ovat AfD ja muiden puolueiden kansallismielisiksi koetut
poliitikot. Länsiliittoutuneiden vuonna 1945 käynnistämä
denazifikaatio-ohjelma taisi onnistua liiankin hyvin: saksalaisten
itsetunto on murskana ja tervekin kansallismielisyys tabuaihe.</span><span style="font-size: small;">
</span><span style="font-size: small;">Kaiken lisäksi Saksan
</span><span style="font-size: small;">j</span><span style="font-size: small;">uutalai</span><span style="font-size: small;">sten</span><span style="font-size: small;">
keskusneuvosto käyttää hyvin näkyvää ja vaikuttavaa valtaa
erilaisilla kannanotoillaan </span><span style="font-size: small;">ja
vaatimuksillaan</span><span style="font-size: small;">
yhteiskunnallisiin </span><span style="font-size: small;">aiheisiin</span><span style="font-size: small;">.</span></p><p class="western" style="line-height: 115%; margin-bottom: 0cm; margin-left: 1.38cm;">
<span style="font-size: small;">Kuinka hyvin Saksan nykyistä
tilannetta kuvaakaan eräs Adolf Hitlerin lausuma, jonka julkinen
siteeraminen on tietenkin Saksassa kiellettyä. Lausuma kuuluu: </span></p><p class="western" style="line-height: 115%; margin-bottom: 0cm; margin-left: 2.43cm; text-align: left;"><span style="font-size: small;"><b><span>”</span><span><i>Mikä
onni hallitsijoille, että ihmiset eivät ajattele</i></span><span>”. </span></b></span></p><p class="western" style="line-height: 115%; margin-bottom: 0cm; margin-left: 1.38cm;"><span style="font-size: small;">Toinen, yhtä osuva taasen jatkaa:</span></p><p class="western" style="line-height: 115%; margin-bottom: 0cm; margin-left: 2.43cm; text-align: left;"><span style="font-size: small;"> <b>”</b></span><span style="font-size: small;"><b><span><i>Kukaan
ei kysy voittajalta, onko hän oikeassa</i></span></b><span><b>”.</b> </span></span></p><p class="western" style="line-height: 115%; margin-bottom: 0cm; margin-left: 1.38cm;"><span style="font-size: small;">Näin mieleen tule</span><span style="font-size: small;">vat</span><span style="font-size: small;">
esim. Dresdenin pommitukset 1945 tai Itä-Preussin siviilien kohtalot
1944-45. Voittaja on oikeassa. Saksalaiset eivät saa ja voi olla
sodan uhreja, heille on varattu vain </span><span style="font-size: small;">tekijöiden,
eli</span><span style="font-size: small;"> syyllisten osa.
</span><span style="font-size: small;">Saamansa aivopesun
jäljiltä saksalaiset </span><span style="font-size: small;">
pitävät tätä itsestään selvänä asiain tilana. Näin esim.
Wehrmachtin kaatuneiden sotilashautausmaat ovat heille hyvin
problemaattinen asia. </span></p><p class="western" style="line-height: 115%; margin-bottom: 0cm; margin-left: 1.38cm;"><span style="font-size: x-small;"> </span></p><table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiNt8T4OagaAewBtu-TYH_sGVxStQNLqNBFWDmsACnUiY_y_7nxHS4PcSyYWhxNFIkq1O_xvk2vLdrUeL82Ss_b07lWvu9C2_kJXZSzsW4HhHWIOmHRSShYtonyYKWAm-PCvEfvT8VSTEUISzOf_Nx3Y5cr8v7scQJDcyTlg14gxMGarbei4npjSKPCZC2M/s1132/Halbe1.jpg" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="864" data-original-width="1132" height="245" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiNt8T4OagaAewBtu-TYH_sGVxStQNLqNBFWDmsACnUiY_y_7nxHS4PcSyYWhxNFIkq1O_xvk2vLdrUeL82Ss_b07lWvu9C2_kJXZSzsW4HhHWIOmHRSShYtonyYKWAm-PCvEfvT8VSTEUISzOf_Nx3Y5cr8v7scQJDcyTlg14gxMGarbei4npjSKPCZC2M/w320-h245/Halbe1.jpg" width="320" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;"><span style="font-size: x-small;">Halben sotilashautasmaa, Berliinin eteläpuolella</span><br /></td></tr></tbody></table><p></p><p class="western" style="line-height: 115%; margin-bottom: 0cm; margin-left: 1.38cm;"></p><p class="western" style="line-height: 115%; margin-bottom: 0cm; margin-left: 1.38cm;"><span style="font-size: small;">Lisää
vaikeuksia tuli, kun ns. Kristalliyö ja Berliinin muurin murtuminen
sattuivat samalle päivälle, eli 9. marraskuuta. Näin muurin
murtumista ja Saksojen jälleenyhdistymistä ei voida juhlia 9.11.,
kun on muisteltava aivan toista, varhaisempaa historiallista
tapausta.</span></p><p class="western" style="line-height: 115%; margin-bottom: 0cm; margin-left: 1.38cm;">
<span style="font-size: small;">Rönkön teos tarjoaa
musertavan määrän esimerkkejä koko saksalaisen yhteiskunnan
häiriintyneisyydestä, vainoharhoista, ääreensä viedystä
vihervasemmistolaisuudesta, feminismistä ja henkisestä
alennustilasta. Viides valtakunta muistuttaa yhä enemmän ja enemmän
kammoamaansa kolmatta, eli Natsi-Saksaa. Rönkkö tiivistääkin
kirjansa sanoman:</span></p><p class="western" style="background: transparent; break-before: auto; line-height: 115%; margin-bottom: 0cm; margin-left: 2.45cm; margin-right: 1.7cm; text-align: left;">
<span style="font-size: small;"><b>”<i><span>Saksassa ei voi välttyä
ajatukselta, että Natsi-Saksan synkkiä varjoja yritetään
hälventää niin tarmokkaasti, että ollaan vaarassa ajautua samaan
jamaan: mielipide ja sana on vapaa, mutta vain vallanpitäjien
pelisäännöillä.”</span></i></b></span></p><p class="western" style="font-style: normal; line-height: 115%; margin-bottom: 0cm; margin-left: 1.38cm;">
<span style="font-size: small;">Niinpä, Aristoteleen mukaan
mikä tahansa hyve vietynä liian pitkälle, muuttuu vastakohdakseen.
Tämä on hyvä meidän muistaa myös Suomessa kaiken hyvesignaloinnin keskellä.</span></p><p class="western" style="font-style: normal; line-height: 115%; margin-bottom: 0cm; margin-left: 1.38cm;"><span style="font-size: small;"> </span></p>
Historixhttp://www.blogger.com/profile/02732892259166447843noreply@blogger.com4tag:blogger.com,1999:blog-5879586163905413341.post-69838472577041097182023-01-15T21:44:00.020+02:002023-04-19T19:35:33.420+03:00Top 5 Tanks with Historix – Armour Museum of Parola, Finland<p style="text-align: left;"><b><span style="font-family: verdana;"><span style="font-size: medium;">In a small municipality of Hattula, Southern Finland, lies an interesting tank museum. It may not be the largest of tank museums, but its collection is quite unique and well worth to see. </span></span></b></p><p style="text-align: left;"><span style="font-family: verdana;"><span style="font-size: medium;">Finns had to fight two times in a row to keep their freedom as the Soviet Red Army tried to occupy Finland in the Second World War. Thus, through the Winter and subsequent Continuation War, Finns captured a good bunch of Soviet war materiel, most notably a collection of tanks. Some of these vehicles are so rare that there are only one or two other examples existing outside <a href="https://www.panssarimuseo.fi/" target="_blank">the Armour Museum of Parola</a> – that is to say in a Russian main tank museum in Kubinka near Moscow.<br /><br />In this blog text I’ll list my personal Top 5 Tanks from the collection of the Armour Museum of Parola. To be honest five isn’t in no way enough, there are plenty more of worthy tanks to include into the list. But let's start with these Top 5 Tanks.<br /><br /><br /></span></span></p><p style="text-align: left;"><span style="font-family: verdana;"><span style="font-size: medium;"><b>5 T-34/76A (early pre-Barbarossa production model 1941)</b></span></span></p><p style="text-align: left;"><span style="font-family: verdana;"><span style="font-size: medium;">This Soviet tank was a nasty surprise for the Wehrmacht as it was fighting its way to the Ukraine in the summer of 1941. The infamous German 6th Army with the support of the 1st Panzer Group met with T-34/76 and had to fight the new Soviet type with tanks and anti-tank weaponry of inadequate firepower and armour protection.</span></span></p><p style="text-align: left;"><span style="font-family: verdana;"><span style="font-size: medium;"></span></span></p><table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiD9w2Dxy3Xba5rNqaXIIHIaTsIGfZwXvBFoMSENRuh3w5p_Ggdq-5VhPYF3hbbWHcdtG-4HX6jLHA5R_LOvOn2K2mfCcTEqxKW3CV0ZfEI1H9F8A1QCoHODnX1YQ1lnkfUNFd2tJMkfIP3RXsAGQXulA1X1Wpprjz9lrHdBm37t5RLMpb_dDf5Pm_tmg/s2816/5%20T_34.JPG" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="2112" data-original-width="2816" height="262" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiD9w2Dxy3Xba5rNqaXIIHIaTsIGfZwXvBFoMSENRuh3w5p_Ggdq-5VhPYF3hbbWHcdtG-4HX6jLHA5R_LOvOn2K2mfCcTEqxKW3CV0ZfEI1H9F8A1QCoHODnX1YQ1lnkfUNFd2tJMkfIP3RXsAGQXulA1X1Wpprjz9lrHdBm37t5RLMpb_dDf5Pm_tmg/w349-h262/5%20T_34.JPG" width="349" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;"><span style="font-size: x-small;">T-34/76 in Parola 2023 © Historix</span><br /></td></tr></tbody></table><span style="font-family: verdana;"><span style="font-size: medium;"> </span></span><p></p><p style="text-align: left;"><span style="font-family: verdana;"><span style="font-size: medium;">Technically considering T-34/76, the ”Sotka” or ”The short barreled Sotka” as Finns nicknamed it, was a failure. Biggest issue being the powertrain. Medium tank T-34’s gearbox and clutch derived from the much lighter BT-7 tank and did not work well in a heavier weight class. This, combined with the fact that the technical and service support for the Red Army’s armoured forces left a lot to be desired. That leading to the acute lack of spare parts, which resulted in numerous breakdowns and losses of the otherwise usable tank. The design of T-34 was superbly suited for mass production, but in use it was not nearly as good.<br /><br />Although T-34/76 was a technically unreliable, initially had no radios, it was essentially blind with a very bad vision blocks, periscopes, or prisms and with no cupola, it was well armoured with sloped plates, had an effective cannon and a good mobility (when in usable status). Importantly, the T-34 managed to do its job by slowing the attacking Germans down and later forming the tank masses which broke through the German lines all the way to Berlin. T-34/85, the upgraded and upgunned version, kept on soldiering even through the years of the Cold War receiving two major modernization programmes in 1960 and as late as in 1969. Quite a way to go for this iconic Soviet tank. Still not necessarily the best tank of The Second World War, but a very suitable asset for the Soviets considering their climate, capabilities of their tankers and industrial output and the military doctrine in use.<br /><br /><span style="font-size: small;">T-34/76A technical data:<br />Weight: 27 t <br />Armour: 20 – 45 mm, front armour sloped at an angle of 30 degrees (3x stronger than same vertical plate)<br />Armament: F-34 cannon 76,2 mm. Penetration at 90 angles at 500 m distance 69 mm. 2x7,62 MG<br />Powerplant: V-2, 12-cylinder diesel, 500 hp<br />Speed: 55 km/h <br />Range: 230 km<br />Crew: 4 men; commander/gunner, loader, driver and assistant driver/bow gunner</span></span><br /><br /><br /></span><b><span style="font-family: verdana;"><span style="font-size: medium;"> 4 Vickers-Armstrongs 6-ton, Type E </span></span></b></p><p style="text-align: left;"><span style="font-family: verdana;"><span style="font-size: medium;">Early in the 1930s the Finnish army realized its mainstay tank, the French Renault FT-17, had become obsolete and needed to be replaced by a modern tank. Thus in 1931 Finns purchased from England four different tanks for evaluation. One of them was Vickers-Armstrongs 6-ton, type B. At the time it was the most advanced design in the market. Finns were satisfied and presented an order of total 36 type E tanks. New British tanks were the only battleworthy ones when the Winter War started.</span></span></p><p style="text-align: left;"><span style="font-family: verdana;"><span style="font-size: medium;"> </span></span></p><p style="text-align: left;"><span style="font-family: verdana;"><span style="font-size: medium;"></span></span></p><table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhDaE1fNDF2NWvRoEBwAhYv30r4F_QvFSdeY7h5Rc7Uei2840oHfwoguSX-tJL_hNxiDNE-IaeMjkU0C-nLOleJd396h9Gkwyz9csH85ELmwz9Y9ceL0q2ONAfqkN1yHthHEOKEwunSmxaUJDxiok_zUjsrbdD2bTYt32cOcBe-10-mJz_Zg_G7hl1MEA/s689/4%20V_A%20etu.jpg" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="508" data-original-width="689" height="295" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhDaE1fNDF2NWvRoEBwAhYv30r4F_QvFSdeY7h5Rc7Uei2840oHfwoguSX-tJL_hNxiDNE-IaeMjkU0C-nLOleJd396h9Gkwyz9csH85ELmwz9Y9ceL0q2ONAfqkN1yHthHEOKEwunSmxaUJDxiok_zUjsrbdD2bTYt32cOcBe-10-mJz_Zg_G7hl1MEA/w400-h295/4%20V_A%20etu.jpg" width="400" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;"><span style="font-size: x-small;">Vickers-Armstrongs 6-ton in Parola 2023, © Historix</span><br /></td></tr></tbody></table><span style="font-family: verdana;"><span style="font-size: medium;"><br /><br />Soviets had on the other hand begun to produce various sub types of Vickers-Armstrongs tanks in the 1930s under the name of T-26. The overall construction and engine of the Soviet variant was cruder, but it had a long barreled 45 mm cannon, which made it the premier tank of the inter-war years and the winner of tank battles in the Spanish civil war of 1930s. As the Second World War started the T-26 had become the backbone of the Red Army tank corps, and before long the Finnish too. In the Soviet Union the bulk of T-26 tanks were lost by end of 1941. Whereas in Finland Vickers-Armstrongs and the captured Soviet T-26 variants were in service until 1959. The Soviet Union sold Finland T-54 tanks in 1959. These became the first post-war era modern battle tanks in Finnish service thus sending the 6-tons and T-26s into the museum.</span></span><p></p><p style="text-align: left;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-family: verdana;"> </span></span></p><p style="text-align: left;"><span style="font-family: verdana;"><span style="font-size: medium;"></span></span></p><table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiufik8EwU0m8dhjV0ji7qq7JblTzWegO2o6OJ4otyK_uvhhIP3PMcddY98-pwUmrLWcnkDqhQ3T7n4F186Pe898UdJsQM1W24srE8rfkT2OFTezXcMmRv3jCKcKvFkrtz0Xsut-d1lkLp5mKusWXcDjc-NnNAbT4anJIxWTzNV-kmNUf2SWti0_XkNcg/s800/4%20V_A_3.JPG" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="600" data-original-width="800" height="300" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiufik8EwU0m8dhjV0ji7qq7JblTzWegO2o6OJ4otyK_uvhhIP3PMcddY98-pwUmrLWcnkDqhQ3T7n4F186Pe898UdJsQM1W24srE8rfkT2OFTezXcMmRv3jCKcKvFkrtz0Xsut-d1lkLp5mKusWXcDjc-NnNAbT4anJIxWTzNV-kmNUf2SWti0_XkNcg/w400-h300/4%20V_A_3.JPG" width="400" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;"><span style="font-size: x-small;">Same tank, another angle 2023, </span><span style="font-size: x-small;">© Historix</span> </td></tr></tbody></table><span style="font-family: verdana;"><span style="font-size: medium;"><br /> </span></span><p></p><p style="text-align: left;"><span style="font-family: verdana;"><span style="font-size: medium;"></span></span></p><p style="text-align: left;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-family: verdana;">Finns and Soviets were not the only users of the 6-ton tank. Although the British Army rejected the type, it was exported to various countries like Poland, Bolivia, Thailand, China and Bulgaria where it was used in a various conflicts and battles. That's why this tank was quite a remarkable design after all and deserves to be remembered. And by the way the tank in display at Parola is the sole surviving example of the type in the world.</span></span></p><p style="text-align: left;"><span style="font-family: verdana;"><span style="font-size: medium;"></span></span></p><table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjL8HYKzlfbzud_z5H-4W6bWgATv7Rf_ki3XuGPtt_uz0RdTT6sk6jdMwOY_uTm3AGojnrj1pmXcOYy-ATI6RF0CQHv1zhHmi-PF0O6iemP0Jy-A4HQi47avgLtaQ0rmtSgGv1RT3aIFt_CaZzcnMMJiExCEZiG8dBlvv39VrCCKjZ_PNxwTTLljdBghg/s800/4%20V_A%20plaatta.jpg" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="466" data-original-width="800" height="186" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjL8HYKzlfbzud_z5H-4W6bWgATv7Rf_ki3XuGPtt_uz0RdTT6sk6jdMwOY_uTm3AGojnrj1pmXcOYy-ATI6RF0CQHv1zhHmi-PF0O6iemP0Jy-A4HQi47avgLtaQ0rmtSgGv1RT3aIFt_CaZzcnMMJiExCEZiG8dBlvv39VrCCKjZ_PNxwTTLljdBghg/s320/4%20V_A%20plaatta.jpg" width="320" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;"><span style="font-size: x-small;">© Historix</span></td></tr></tbody></table><span style="font-family: verdana;"><span style="font-size: medium;"><br /><span style="font-size: small;">Vickers-Armstrongs 6-ton, type E technical data (in Finnish use):<br />Weight: 8,6 t <br />Armour: 6 – 17 mm<br />Armament: Bofors cannon 37 mm. Penetration at 90 angles at 300 m distance 56 mm. Submachine gun<br />Powerplant: 4-cylinder, horizontal, air-cooled petrol. 87 hp<br />Speed: 35 km/h <br />Range: 165 km<br />Crew: 4 men; commander/loader, gunner, driver and bow submachine gunner</span><br /><br /><br /><b>3 Comet Mk. I</b><br /><br />”<i>Eleven British cruiser tank designs were produced between 1934 and 1945. Some never saw enemy action at all and were retained for training purposes; others saw action but were no match for the German machines. Only two of the designs were really satisfactory – the Meteor-engined Cromwell and the up-gunned Comet variant</i>.” This is how Pat Ware so aptly describes the troubles Brits had finding a way to build a sound cruiser tank. And it wasn’t any better with infantry tanks either.<br /><br />Enter the Comet Mk. I with a 77 mm gun. Well, the gun was related to 17-pounder (76,2 mm) but had its own classification. What was crucial here was the successful balance of firepower, armour protection and mobility the Comet had. Of course, when talking about British tanks, also reliability had to be considered. The Comet triumphed all these aspects and became a superior Tiger or Panther killer with its new high-velocity armour-piercing discarding sabot (APDS) round.<br /><br />The Comet came a bit too late to make a difference in the Second World War, but its real contribution was to put the British tank designing back in track after several dismal failures in the past. Comet pioneering the development, the subsequent models became successful and able machines of war: think of the Centurion with a Royal Ordnance L7 cannon or Challenger II. That’s why Comet is number 3 on my list.</span></span><p></p><p style="text-align: left;"><span style="font-family: verdana;"><span style="font-size: medium;"> </span></span></p><p style="text-align: left;"><span style="font-family: verdana;"><span style="font-size: medium;"></span></span></p><table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg48-97ZoDh8SrLkKPH9TFm9UHo6MgBtSkMIeWkQmmDs9qXF6o7ELd_7Qs51eP8nbIb2ZM3DL5t9pblama49VzM9xgLIAAAm_QOrNS_sF0QTelL9BjUUvCR32ECiTyngV_iAOareLJyVlIcFZn-sR7L68CdJvtK_y10HJ0io1pT27Tf4B1LbjYdVGtjWQ/s800/3%20Comet.jpg" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="535" data-original-width="800" height="268" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg48-97ZoDh8SrLkKPH9TFm9UHo6MgBtSkMIeWkQmmDs9qXF6o7ELd_7Qs51eP8nbIb2ZM3DL5t9pblama49VzM9xgLIAAAm_QOrNS_sF0QTelL9BjUUvCR32ECiTyngV_iAOareLJyVlIcFZn-sR7L68CdJvtK_y10HJ0io1pT27Tf4B1LbjYdVGtjWQ/w400-h268/3%20Comet.jpg" width="400" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;"><span style="font-size: x-small;">Comet on a display run at Parola, © Historix</span><br /></td></tr></tbody></table><span style="font-family: verdana;"><span style="font-size: medium;"><br /><span style="font-size: small;">Comet Mk. I technical data (in Finnish use):</span><br /><span style="font-size: small;">Weight: 33 t <br />Armour: thickest 106 mm<br />Armament: OQF 77 mm HV cannon. Two 7,62 mm MG<br />Powerplant: Rolls-Royce Meteor V-12-cylinder, liquid-cooled petrol. 600 hp<br />Speed: 51 km/h <br />Range: 198 km<br />Crew: 5 men; commander, gunner, loader, driver and bow MG gunner<br /></span><br /><br /><b>2 PzKfpw IV Ausf. J</b><br /><br />There are just a few tanks or other combat vehicles that have done such a career as a German Panzer IV. Wehrmacht’s Panzertruppen used it from the Polish and France campaigns via East Front against the Russians all the way to the sands of the North Africa to fight the British 8th Army. Panzer IV was produced and in active combat use for the duration of The Second World War, and it comprised 30 % of Panzertruppen’s tank strength. It was widely exported to the German allies. With its numerous variations Panzer IV saw combat to the bitter end of the Third Reich. But the story does not end here.<br /><br />Panzer IV kept on going after the war. It was used at least by Finnish, Turkish, Spanish and Syrian Armed Forces. On the battlefields of the Middle East Panzer IV, used by Syrians, fight the Israeli M4 Shermans and later Centurions. Finnish Army received in the summer of 1944 only 15 Panzer IVs from the promised batch of 30 tanks. That was worth of just one tank company. A number which was further diminished after the war by a tank warehouse fire at the Army Technical Depot. Surviving Panzer IVs were taken for training service. Today one remaining example of Panzer IV stands on the exhibition slope of the Armour Museum of Parola. And is the number two on my Top 5 Tanks list.</span></span><p></p><p style="text-align: left;"><span style="font-family: verdana;"><span style="font-size: medium;"> </span></span></p><p style="text-align: left;"><span style="font-family: verdana;"><span style="font-size: medium;"></span></span></p><table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj1Lw0ZBNCduPWtXujVlMMTJC4XtRFnrMY6e9JSbib8o8vpPD64-8Xmuuf5puhNAvEq9fsBvW6jyyJr7k6n-ts9SB2u59fZbRA8qBhMDJG6LVWDazm7d8Tg4jzK5lLcC19kasFGEVfeTn-DR72v-8kT5HwAINPycInNs6dnlXXJ4kt1RTAEKBPFs2vr1g/s783/2%20PzIV.jpg" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="513" data-original-width="783" height="263" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj1Lw0ZBNCduPWtXujVlMMTJC4XtRFnrMY6e9JSbib8o8vpPD64-8Xmuuf5puhNAvEq9fsBvW6jyyJr7k6n-ts9SB2u59fZbRA8qBhMDJG6LVWDazm7d8Tg4jzK5lLcC19kasFGEVfeTn-DR72v-8kT5HwAINPycInNs6dnlXXJ4kt1RTAEKBPFs2vr1g/w400-h263/2%20PzIV.jpg" width="400" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;"><span style="font-size: x-small;">Panzer IV Ausf. J with Finnish markings, © Historix</span><br /></td></tr></tbody></table><span style="font-family: verdana;"><span style="font-size: medium;"><br /><span style="font-size: small;">PzKfpw IV Ausf. J technical data3 (in Finnish use):<br />Weight: 25 t <br />Armour: 20 – 80 mm<br />Armament: 7,5 mm KwK L/48 cannon. Penetration at 90 angles at 500 m distance:<br />HE 140, APDS 160, HEAT 93 mm. Two 7,62 MG2<br />Powerplant: Maybach HL 120 TRM V-12, 11 867 cc petrol, 300 bhp at 3000 rpm<br />Speed: 38 km/h <br />Range: 270 km<br />Crew: 5 men; commander, gunner, loader, driver and bow gunner/radio operator</span><br /><br /><br /></span></span><p></p><div style="text-align: left;"><b><span style="font-family: verdana;"><span style="font-size: medium;">1 T-55</span></span></b></div><h3><span style="font-family: verdana;"></span></h3><p style="text-align: left;"><span style="font-family: verdana;"><span style="font-size: medium;"></span></span></p><table cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="float: right;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhGrv94hauIZozAyxilEZ5UjnkN2kbERiHy3ov_90p15zJv5yR0HmpdoU1xnVIyS1f2AsCAlifi2IpdMWX3kIfAUdgL-BmL34rv0rn1CNlniypG-t8_8EOnj2-o1HLJbM2GYMsaSBEE6qnd5mhBjEe05mbYidaz7ejeR1W7_vO6RhHdETm1zZSN81f3eg/s992/1%20T_55_1.JPG" style="clear: right; margin-bottom: 1em; margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="992" data-original-width="800" height="320" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhGrv94hauIZozAyxilEZ5UjnkN2kbERiHy3ov_90p15zJv5yR0HmpdoU1xnVIyS1f2AsCAlifi2IpdMWX3kIfAUdgL-BmL34rv0rn1CNlniypG-t8_8EOnj2-o1HLJbM2GYMsaSBEE6qnd5mhBjEe05mbYidaz7ejeR1W7_vO6RhHdETm1zZSN81f3eg/s320/1%20T_55_1.JPG" width="258" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;"><span style="font-size: x-small;">T-55M in 2023, © Historix</span><br /></td></tr></tbody></table><span style="font-family: verdana;"><span style="font-size: medium;">It has been said that T-54/55 family of tanks are the most important <br />ones of the post-World War Two period almost to the end of the Cold War when they finally became obsolete. The sheer number of manufactured tanks (even 100 000 examples) and its extensive combat career on the battlefields of Vietnam, Angola and the Middle East over the past half-century makes this Soviet medium tank special. <br /><br />Made to be easily used and maintained, in whatever climate, even with low trained personnel, T-55 made itself a true universal tank of its period. It was the last of an all-steel armoured Soviet design, the age of composite armour made T-55 and its failed successor T-62 obsolete.<br /><br />For me personally T-55 is a very important tank. In Finland there are three major military parades: the Independence Day, Marshal Mannerheim’s birthday and Tank Forces anniversary. As a kid and a youngster, I was always there in a front row watching T-55s passing by with earth trembling under my feet, air filled with black and blue diesel fumes and V-54 engine roaring its wonderful growling V-12 sound. The sound of something historic, the sound, in fact, of the same engine used in T-34 tanks.</span></span><p></p><p style="text-align: left;"><span style="font-family: verdana;"><span style="font-size: medium;"></span></span></p><table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjmewOUtcIK3CYEGbFlNtjkcFsm6MxfbWwzPpTH0VLIG166cYfOAuPQLbdK9z0dkLCf-SizudLRzAwdZKmYPiMPGbbaxgOkN3cWaLWl1b-NgL-Y1z0Czzcuj9R1vqC2OwSJWhN5RRmlPjqZL0OoIid3LMOu5U4R-n_yQRbQpsh2NQgBAznfj99RtOU5ng/s800/1%20T_55_2.jpg" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="600" data-original-width="800" height="240" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjmewOUtcIK3CYEGbFlNtjkcFsm6MxfbWwzPpTH0VLIG166cYfOAuPQLbdK9z0dkLCf-SizudLRzAwdZKmYPiMPGbbaxgOkN3cWaLWl1b-NgL-Y1z0Czzcuj9R1vqC2OwSJWhN5RRmlPjqZL0OoIid3LMOu5U4R-n_yQRbQpsh2NQgBAznfj99RtOU5ng/s320/1%20T_55_2.jpg" width="320" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;"><span style="font-size: x-small;">T-55 on the training ground, © Historix</span><br /></td></tr></tbody></table><span style="font-family: verdana;"><span style="font-size: medium;"><br /><span style="font-size: small;">T-55 technical data (in Finnish use):<br />Weight: 36 t <br />Armour: 20 – 200 mm<br />Armament: D-10TG cannon 100 mm. Penetration at 90 angles at 1000 m distance 150 mm. Two 7,62 MG<br />Powerplant: V-54 diesel, V-12-cylinder water cooled giving 520 hp at 2000 rpm.<br />Speed: 50 km/h <br />Range: 500 km<br />Crew: 4 men; commander, gunner, loader and driver</span><br /><br /><br /><p style="background-attachment: initial; background-clip: initial; background-image: initial; background-origin: initial; background-position: initial; background-repeat: initial; background-size: initial; direction: ltr; font-size: medium; line-height: 1px; margin-bottom: 0cm;"><span lang="en-US"><b>Notes</b></span></p><p lang="en-US" style="background-attachment: initial; background-clip: initial; background-image: initial; background-origin: initial; background-position: initial; background-repeat: initial; background-size: initial; direction: ltr; font-size: medium; line-height: 1px; margin-bottom: 0cm;"><br /></p><p style="background-attachment: initial; background-clip: initial; background-image: initial; background-origin: initial; background-position: initial; background-repeat: initial; background-size: initial; direction: ltr; font-size: medium; line-height: 1px; margin-bottom: 0cm;"><span style="font-size: 11pt;"><span lang="en-US"><b>T-34/76A</b></span></span></p><p style="background-attachment: initial; background-clip: initial; background-image: initial; background-origin: initial; background-position: initial; background-repeat: initial; background-size: initial; direction: ltr; font-size: medium; line-height: 1px; margin-bottom: 0cm;"><span style="font-size: 11pt;"><span lang="en-US">1. Teräsvalli, Timo. The Parola Armour Museum. p. 36</span></span></p><p style="background-attachment: initial; background-clip: initial; background-image: initial; background-origin: initial; background-position: initial; background-repeat: initial; background-size: initial; direction: ltr; font-size: medium; line-height: 1px; margin-bottom: 0cm;"><span style="font-size: 11pt;"><span lang="en-US">2. Kavalerchik, Boris. The Tanks of Operation Barbarossa. p. 149</span></span></p><p style="background-attachment: initial; background-clip: initial; background-image: initial; background-origin: initial; background-position: initial; background-repeat: initial; background-size: initial; direction: ltr; font-size: medium; line-height: 1px; margin-bottom: 0cm;"><span style="font-size: 11pt;"><span lang="en-US">3. Kavalerchik, Boris. The Tanks of Operation Barbarossa. p. 150</span></span></p><p style="background-attachment: initial; background-clip: initial; background-image: initial; background-origin: initial; background-position: initial; background-repeat: initial; background-size: initial; direction: ltr; font-size: medium; line-height: 1px; margin-bottom: 0cm;"><span style="font-size: 11pt;"><span lang="en-US">4. Green, Michael. Russian Armour in the Second World War. p. 81</span></span></p><p lang="en-US" style="background-attachment: initial; background-clip: initial; background-image: initial; background-origin: initial; background-position: initial; background-repeat: initial; background-size: initial; direction: ltr; font-size: medium; line-height: 1px; margin-bottom: 0cm;"><br /></p><p style="background-attachment: initial; background-clip: initial; background-image: initial; background-origin: initial; background-position: initial; background-repeat: initial; background-size: initial; direction: ltr; font-size: medium; line-height: 1px; margin-bottom: 0cm;"><span style="font-size: 11pt;"><span lang="en-US"><b>Vickers-Armstrongs 6-ton, type E</b></span></span></p><p style="background-attachment: initial; background-clip: initial; background-image: initial; background-origin: initial; background-position: initial; background-repeat: initial; background-size: initial; direction: ltr; font-size: medium; line-height: 1px; margin-bottom: 0cm;"><span style="font-size: 11pt;"><span lang="en-US">1. Zaloga, Steven J. T-26 light tank. p. 4-5</span></span></p><p style="background-attachment: initial; background-clip: initial; background-image: initial; background-origin: initial; background-position: initial; background-repeat: initial; background-size: initial; direction: ltr; font-size: medium; line-height: 1px; margin-bottom: 0cm;"><span style="font-size: 11pt;">2. Kantakoski, Pekka. Panssarimuseo. p. 16, 47</span></p><p style="background-attachment: initial; background-clip: initial; background-image: initial; background-origin: initial; background-position: initial; background-repeat: initial; background-size: initial; direction: ltr; font-size: medium; line-height: 1px; margin-bottom: 0cm;"><br /></p><p style="background-attachment: initial; background-clip: initial; background-image: initial; background-origin: initial; background-position: initial; background-repeat: initial; background-size: initial; direction: ltr; font-size: medium; line-height: 1px; margin-bottom: 0cm;"><span style="font-size: 11pt;"><b>Comet Mk. </b></span><span style="font-size: 11pt;"><span lang="en-US"><b>I</b></span></span></p><p style="background-attachment: initial; background-clip: initial; background-image: initial; background-origin: initial; background-position: initial; background-repeat: initial; background-size: initial; direction: ltr; font-size: medium; line-height: 1px; margin-bottom: 0cm;"><span style="font-size: 11pt;"><span lang="en-US">1. Ware, Pat. British Tanks: The Second Word War. p. 31</span></span></p><p lang="en-US" style="background-attachment: initial; background-clip: initial; background-image: initial; background-origin: initial; background-position: initial; background-repeat: initial; background-size: initial; direction: ltr; font-size: medium; line-height: 1px; margin-bottom: 0cm;"><br /></p><p style="background-attachment: initial; background-clip: initial; background-image: initial; background-origin: initial; background-position: initial; background-repeat: initial; background-size: initial; direction: ltr; font-size: medium; line-height: 1px; margin-bottom: 0cm;"><span style="font-size: 11pt;"><span lang="en-US"><b>PzKfpw IV Ausf. J</b></span></span></p><p style="background-attachment: initial; background-clip: initial; background-image: initial; background-origin: initial; background-position: initial; background-repeat: initial; background-size: initial; direction: ltr; font-size: medium; line-height: 1px; margin-bottom: 0cm;"><span style="font-size: 11pt;"><span lang="en-US">1. en.wikipedia.org/wiki/Panzer_IV</span></span></p><p style="background-attachment: initial; background-clip: initial; background-image: initial; background-origin: initial; background-position: initial; background-repeat: initial; background-size: initial; direction: ltr; font-size: medium; line-height: 1px; margin-bottom: 0cm;"><span style="font-size: 11pt;"><span lang="en-US">2. Teräsvalli, Timo. The Parola Armour Museum. p. 50</span></span></p><p style="background-attachment: initial; background-clip: initial; background-image: initial; background-origin: initial; background-position: initial; background-repeat: initial; background-size: initial; direction: ltr; font-size: medium; line-height: 1px; margin-bottom: 0cm;"><span style="font-size: 11pt;"><span lang="en-US">3. Quarrie, Bruce. Encyclopaedia of the German Army in the 20th Century. p. 199-200</span></span></p><p lang="en-US" style="background-attachment: initial; background-clip: initial; background-image: initial; background-origin: initial; background-position: initial; background-repeat: initial; background-size: initial; direction: ltr; font-size: medium; line-height: 1px; margin-bottom: 0cm;"><br /></p><p style="background-attachment: initial; background-clip: initial; background-image: initial; background-origin: initial; background-position: initial; background-repeat: initial; background-size: initial; direction: ltr; font-size: medium; line-height: 1px; margin-bottom: 0cm;"><span style="font-size: 11pt;"><span lang="en-US"><b>T-55M</b></span></span><span style="font-size: 11pt;"><span lang="en-US"></span></span></p><p style="background-attachment: initial; background-clip: initial; background-image: initial; background-origin: initial; background-position: initial; background-repeat: initial; background-size: initial; direction: ltr; font-size: medium; line-height: 1px; margin-bottom: 0cm;"><span style="font-size: 11pt;"><span lang="en-US">1. Zaloga, Steven J. T-54 and T-55 Main Battle Tanks 1944-2004. p. 3</span></span></p><p style="background-attachment: initial; background-clip: initial; background-image: initial; background-origin: initial; background-position: initial; background-repeat: initial; background-size: initial; direction: ltr; font-size: medium; line-height: 1px; margin-bottom: 0cm;"><span style="font-size: 11pt;"><span lang="en-US">2. Tucker-Jones, Anthony. T-54/55 The Soviet Army’s Cold War Main Battle Tank. p. 16-17</span></span></p><p style="background-attachment: initial; background-clip: initial; background-image: initial; background-origin: initial; background-position: initial; background-repeat: initial; background-size: initial; direction: ltr; font-size: medium; line-height: 1px; margin-bottom: 0cm;"><span style="font-size: 11pt;"><span lang="en-US">3. Teräsvalli, Timo. The Parola Armour Museum. p. 63</span></span></p><br /><br /></span><br /></span><p></p>Historixhttp://www.blogger.com/profile/02732892259166447843noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-5879586163905413341.post-42543618420555816412022-10-26T10:59:00.002+03:002022-10-26T12:55:57.247+03:00Huomenta Suomi, hyvin pyyhkii - vai kuinka?<h4 style="text-align: left;">Herään työaamuina kelloradion avaamiin Ylen klo 6 aamu-uutisiin. Tämä ei välttämättä ole terveellisin heräysmetodi, sillä Yle on onnistunut nostattamaan verenpainetta jo kovin useana aamuna. Tämä viikko on ollut varsin herkeämätöntä tulitusta Ylen suunnalta. Valtion propagandakone näyttää käyvän täysiä kierroksia. Ja mikäs sen on käydessä, sillä onhan maassa vielä keskiluokkaa, jolla on edelleen omaisuutta ulosmitattavaksi. </h4><p>Omaisuuden uusjako on naamioitu taitavasti hyvien tarkoitusperien sisälle. Sillä kukapa nyt tohtisi tai haluaisi vastustaa niinkin jaloa ja tärkeätä asiaa kuin ilmastonmuutoksen torjunta. Tai leimautua tiedevastaiseksi, vaikka järjellään ymmärtäisi kuinka ilmastoasioista on tullut uskonnon korvike ja ilmiselvä taloudellinen vedätys vailla tieteellistä pohjaa.</p><p>Kun jotain tieteellistä teoriaa ei saa enää epäillä tai kyseenalaistaa, on siitä tullut dogmi, eli uskonnollinen opinkappale. Ja uskovaisten kanssahan ei ole mitään järkeä argumentoida, he eivät hyväksy mitään uskoaan horjuttavaa. Oli vasta-argumentilla miten hyvät perusteet tahansa. </p><p><br /></p><p><b>Ilmastonmuutos ja sen vauhti Jäämerellä</b></p><p>Ylen aamu-uutinen maanantailta 24.10. kertoi arktisen yhteistyön loppuneen Venäjän aloittaman sodan seurauksena. Tämähän on selkeätä faktaa, ei siinä mitään. Uutiseen oli saatu sivulauseessa väite, jonka mukaan arktisen Jäämeren ilmasto lämpenee kolme kertaa nopeammin muihin alueisiin verrattuna. Jos näin olisi, Pohjoisnavan jääpeitteen pitäisi olla sulanut huomattavasti ja merien pinnan noussut nykyisestä. </p><p>Blogisti Professori on ansiokkaasti seurannut ja julkistanut NASA:n satelliittimittausten tuloksia varsin pitkän mittausjakson ajalta. NASA:n mittauksissa ei ole havaittu Ylen uutisen väittämää kolminkertaista lämpenemistä ja siitä aiheutuvaa jääpeitteen sulamista yli normaalien kesän ja talven vaihteluvälien. Yle siis tarjoilee seuraajilleen verovaroin kustannettuja, valheiksi osoittautuneita "uutisia". </p><p><br /></p><p><b>Kansallinen liikenteen päästökauppa</b></p><p>Seuraava annos propagandaa saatiin keskiviikkoaamuna 26.10. Nyt Suomen ilmastopaneelin <b>Markku Ollikainen </b>kertoi tarpeesta nopeuttaa ilmastotavoitteisiin pääsyä esittämällä seuraavalle hallitukselle "Kansallisen liikenteen päästökaupan" käyttöönottoa. </p><p>Siinä autoilijoilta kerättäisiin kohonneina liikennepolttoaineiden pumppuhintoina valtiolle verotuloina huikea summa. Laupiaasti Ilmastopaneeli olisi valmis kierrättämään rahaa kompensoimalla kaikkein vähätuloisimmille autoilijoille pumppuhintojen nousua. Näissä rahankierrätyksissä yleensä rahaa katoaa välistä, eikä kukaan oikein tiedä minne. Tämäkin rahankerääminen perustellaan tieteellisesti todistamattomalla ja ristiriitaisella teorialla ihmisen ja hiilen aiheuttamasta "ilmastonmuutoksesta". </p><p>Ilmasto muuttuu, se on tieteellinen fakta, mutta se muuttuu miten se haluaa. Ihmisen osuus prosessissa on vähäinen - jos sitäkään. Sumerilaisten kulttuuri katosi 2000-1900 eKr. ilmaston muututtua ja maanviljelyksen tultua mahdottomaksi. Sumerilaisilla ei ollut välineitä tai mahdollisuuksia aiheuttaa sateiden harvenemista ja lopulta poisjääntiä joillain hiilipäästöillä tms. Lukuisia muitakin esihistoriallisia ja esiteollisia sivilisaatioita on kadonnut ilmaston muututtua epäsuotuisaksi. Tämä esimerkiksi ihmisen ja luonnon suhteen mittakaavasta. Ja muuten, se hiilidioksidi on kaikelle elämälle välttämätön kaasu. Kasvihuoneissa työskennelleet tietävät tämän varsin hyvin.</p><p><i>Lisäys tekstiin</i>: huomasin että Olli Pusa otti OM-verkkolehden artikkelissaan hyvin kantaa suomalaiseen ilmastohulluuteen, kansalliseen päästökauppaan ja ilmastopaneelin osuuteen kehityksessä. Linkki artikkeliin <a href="https://www.oikeamedia.com/o1-189702" target="_blank">https://www.oikeamedia.com/o1-189702 </a></p><p><br /></p><p><b>Koronarokotteiden tehosta</b></p><p>Ja kolmas annos valtiomme meille tarjoamia uutisia koski koronakotuksia. Sotehenkilöstölle pitäisi nyt Husin <b>Eeva Ruotsalaisen</b> mukaan suositella 4. rokotetta koska:</p><blockquote style="border: none; margin: 0px 0px 0px 40px; padding: 0px;"><p style="text-align: left;"><i><b>"Kyllä mielestäni on lääketieteellisiä perusteita antaa se rokote. Meille on tullut nyt aivan uusi rokote, omikronräätälöity täsmärokote. Sillä voi olla sekä tarttumista että tartuntaa estävä vaikutus."</b></i></p></blockquote><p>Kannattaa lukea Ruotsalaisen sanat tarkkaan. Hän siis myöntää, että uudella räätälöidyllä täsmärokotteella <b><i>voi olla</i></b> tarttumista, että tartuntaa estävä vaikutus. </p><p>Voi siis olla tai sitten ei, mitään tietoa tai takeita tehosta ei ole. Koko koronarokote ja -pandemiakeskustelua ja tiedotusta on alusta asti leimannut salailu, peittely, jopa valehtelu. Nyt Ruotsalainen kuin vahingossa paljastaa sen asian oleellisen yksityiskohdan: rokotteiden tehosta ei ole mitään tietoa! Silti Suomessakin on menty pakkorokotuksiin sotehenkilöstön osalta ja uhkailtu muutakin väestöä pakollisilla koronarokotuksilla vastoin perustuslakia.</p><p><br /></p><p>Tässä oli kolme esimerkkiä siitä, miten Yle aivopesee suomalaisia. Eivätkä esimerkit tähän jää: varsinaisten uutisten ja asialähetysten ohessa Ylen viihde- ja urheilutuotannot pitävät huolen siitä, ettei tavallisen kansalaisen aika tule pitkäksi - eikä eliitin kannalta harmillisia ajatuksia vain pääse syntymään sinne pikku pääkoppaan. </p><p>Kysynkin siis: Huomenta Suomi, hyvinkö pyyhkii?</p><p><br /></p>Historixhttp://www.blogger.com/profile/02732892259166447843noreply@blogger.com3tag:blogger.com,1999:blog-5879586163905413341.post-70838785514250746352022-06-23T11:22:00.003+03:002022-07-05T18:39:39.427+03:00Riivinrautoja herrattarina<p align="left" class="MsoNormal" style="line-height: 150%;"><a name="_GoBack"></a>Juhannusta on vanhastaan pidetty taikojen, erityisesti
lemmentaikojen tekemisen aikana. Silloin erilaiset noitakonstit ja taiat on
otettu käyttöön tulevaisuutta ja onnea selvittämään. Tästä ajatukset
johtivatkin muutamiin oman aikamme taikoihin, joilla on jo pitkään - ja
ilmeisen tuloksellisesti - pyritty vääristämään ihmisten tietoisuutta muokkauksen arvoisiksi koetuista asioista. </p><p align="left" class="MsoNormal" style="line-height: 150%;">Hyvinä
esimerkkeinä onnistuneista taioista voivat toimia laajasti levinneet käsitykset
keskiajan noitavainoista ja äänioikeuden laajenemiskehityksestä 1900-luvun alun
Suomessa. </p><p align="left" class="MsoNormal" style="line-height: 150%;">Keskiajan Euroopan noitavainoilla ja äänioikeuden laajenemisella Suomen suuriruhtinaskunnassa on
ainakin yksi niitä yhdistävä tekijä: nimittäin varallisuus. On myös syytä
selventää erästä noitavainoja koskevaa keskeistä määrettä. Noitavainot olivat
kiihkeimmillään myöhäiskeskiajalla ja uuden ajan alussa. Silloin puhumme vuosista
1550–1650. Varsinaisella sydänkeskiajalla, vuosina 1000-1300, Katolinen kirkko
suhtautui varsin suopeasti kristillistettyjen alueiden paikallisiin
kansanuskontoihin, kunhan tietyt kirkolliset reunaehdot vuodenkierrossa
täyttyivät. Niinpä noitavainoille ei juurikaan ollut tilausta. </p><p align="left" class="MsoNormal" style="line-height: 150%;">Tilanne
muuttui uskonpuhdistuksen ja vastauskonpuhdistuksen kiristettyä
yhteiskunnallista, ja varsinkin uskonnollista ilmapiiriä. Kuka sitten joutui
noitavainojen kohteeksi? Valtaosassa tapauksista siihen vaikutti varallisuus ja
asema yhteisössä. Monissa tapauksissa noitasyytökset perustuivat syytetyn
lähipiirin, naapurin tai kilpailijan kateuteen. Omaa epäonnistumista tai huonoa
onnea saatettiin selittää epämieluisan henkilön noituudella. Noitavainojen uhreista
vain vähemmistö oli rohtoja, taikoja tai muita pakanallisia loitsuja
harrastaneita naisia. Populaarikulttuurissa silti levitetään feminististä
muunneltua totuutta noitavainojen uhrien sukupuolijakaumasta. </p><p align="left" class="MsoNormal" style="line-height: 150%;">Yhtään
sen paremmin ei olla onnistuttu naisten äänioikeusnarratiivinkaan suhteen.
Lukuisten, ja usein tarkoituksellisten, historian vääristelyjen jatkeeksi
Iltalehden skribentti <b>Sanna Ukkola</b> kolumnissaan 16.6.2022 jatkaa naisellisen uhripääoman keräystä sivuuttaen historialliset faktat. Kas näin se häneltä käy: </p><p align="left" class="MsoNormal" style="line-height: 150%;">"<i>Suomi
on ollut niin ikään tasa-arvon takapajula: naisia on kahlittu ja kontrolloitu
läpi historian, he ovat olleet miesten omaisuutta. Vielä 1900-luvun alussa
naiset eivät saaneet äänestää…".</i> </p><p align="left" class="MsoNormal" style="line-height: 150%;">Parhaissa
valheissa on aina mukana osatotuuksia, niin tässäkin. Historiallisesti on tarkempaa korjata
lauseen alkua seuraavasti: </p><p align="left" class="MsoNormal" style="line-height: 150%;"> ": <i>johtava yhteiskunnallinen luokka,
jossa on ollut sekä miehiä että naisia, on kahlinnut ja kontrolloinut
alempiarvoisia miehiä ja naisia läpi historian, rälssiin, aateliin,
porvaristoon tai talonpoikiin kuulumattomat ovat olleet sitä ylempänä olleen luokan
omaisuutta (sukupuolestaan riippumatta).</i>" </p><p align="left" class="MsoNormal" style="line-height: 150%;">Ja mitä
tulee äänioikeuteen, tekstissään Ukkola joko osoittaa tietämättömyytensä tai
tahallisen pyrkimyksensä vääristellä historiaa mieleisekseen. Kuten valitettavan usein naisilla on tapana.</p><p align="left" class="MsoNormal" style="line-height: 150%;">Naiset
saivat 1900-luvun alussa Suomen suuriruhtinaskunnassa äänestää, mikäli heillä
oli verokalenterissa riittävästi äyrejä! Ja vastaavasti miehet, joilta äyrejä
ei tarpeeksi löytynyt, eivät voineet äänestää. </p><p align="left" class="MsoNormal" style="line-height: 150%;">Äänioikeus
oli siten sidottu varallisuuteen, veroäyreihin - ei sukupuoleen. Lisäksi äänioikeus
ei ollut yhtäläinen. Näin äänestyksessä käytettävien äänien määrä riippui henkilön varallisuudesta. </p><p align="left" class="MsoNormal" style="line-height: 150%;">Huomaamme,
että Ukkola typistää tasa-arvon vain miesten ja naisten väliseksi. Hän sivuuttaa
muut näkökulmat ja laajemman kokonaiskuvan tai ei ymmärrä niitä muuntaen samalla historiaa. </p><p align="left" class="MsoNormal" style="line-height: 150%;">Oman
aikamme ilmiöitä ovat uudet noitavainot. Niissä naiset vainoavat
miehiä, joita he pitävät yhteiskunnallisen tai taloudellisen menestyksen,
mielipiteiden, politiikan tai rodun vuoksi vastenmielisinä. Valtaosassa
tapauksista, voisi sanoa lähes kaikissa, vainon kohteena ovat valkoiset
heteromiehet.</p><p align="left" class="MsoNormal" style="line-height: 150%;">Niinpä maahamme
on pystytetty matriarkaatin toveritartuomioistuimia. Niissä huutoäänestyksellä
ja muulla julkisella rääkymisellä päätetään syyllisyyksistä - ohi maan
virallisten rikostutkimus- ja oikeuskanavien. Sukupuolentutkimuksen
professoreista, Helsingin Sanomien toimittajista ja muista
"asiantuntijoista" on muodostunut uuden ajan inkvisiittorit. Naispoliitikot
takovat raudan ollessa kuumaa, kilpaillen uhripääoman keräämisessä.
Säälittävää, mutta myös yhteiskunnallisesti vaarallista
kulttuurivallankumouksellisuutta. Valittu menetelmä johtaa mielivaltaisuuksiin ja oikeusturvan kaventumiseen loppujen lopuksi kaikkien kansalaisten osalta.</p><p align="left" class="MsoNormal" style="line-height: 150%;">Tarinan
varsinaisia konnia ovat kuitenkin eräät selkärangattomat, tekopyhät
miespoliitikot ja muut yhteiskunnalliset miesvaikuttajat. Valmiiksi aisankannattajiksi
alennettuina he myötäilevät kuuliaisesti mitä tahansa naisten hysteriaa tai
hulluutta. Peloissaan, kuin odottaen omaa vuoroaan tullakseen heitetyksi ns.
linja-auton alle. </p><p align="left" class="MsoNormal" style="line-height: 150%;">Nyt meillä on elettävänämme raukkamainen,
ala-arvoinen ja vastenmielinen, orwellilaiseksi muuttunut yhteiskunta. Jossa
riehuvat uhripääomaansa keräävät ja turvallisia tilojaan vaativat naiset - etsien
muille varoitukseksi ja toki tasa-arvon ylevissä nimissä uusia lynkattavia
miehiä. Yhteiskunta, jonka peruspalvelutkaan eivät tahdo enää toimia, kun
naiset jakavat Suomen varallisuuden pitkin maailmaa ja kutsuvat koko maailman
meille kylään - jäämään uusiksi isänniksi. </p><p align="left" class="MsoNormal" style="line-height: 150%;">Aikamoisia
riivinrautoja.<o:p></o:p></p><p>
</p><p align="left" class="MsoNormal" style="line-height: 150%;">Nämä
uudet herrattaremme. <o:p></o:p></p><p align="left" class="MsoNormal" style="text-align: left;"><o:p></o:p></p>
<p align="left" class="MsoNormal" style="text-align: left;"><o:p> </o:p></p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhM2U74cSJE_HZbgWmIr-20i4vGDkoimYjtRsjADUxiIe5khDGLS_kazS5skfzmXQ5U_oKJEg9hziuYDVW0xzL4zPyjjnwAckCpqDy9oDMQVib4Iu7Qg3WObJtuqpDy6k6QRVCYa1teV9SVWqRZLpP_DLVvwBdoSpcPDwhrtzKLqvzz-BuBO5ck0ph25w/s570/AnimalF.png" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="293" data-original-width="570" height="205" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhM2U74cSJE_HZbgWmIr-20i4vGDkoimYjtRsjADUxiIe5khDGLS_kazS5skfzmXQ5U_oKJEg9hziuYDVW0xzL4zPyjjnwAckCpqDy9oDMQVib4Iu7Qg3WObJtuqpDy6k6QRVCYa1teV9SVWqRZLpP_DLVvwBdoSpcPDwhrtzKLqvzz-BuBO5ck0ph25w/w400-h205/AnimalF.png" width="400" /></a></div><br /><p></p>Historixhttp://www.blogger.com/profile/02732892259166447843noreply@blogger.com7tag:blogger.com,1999:blog-5879586163905413341.post-39709740343916814882022-04-25T12:47:00.003+03:002022-04-25T13:54:22.749+03:00Strategista totuutta, пожалуйста!<p>Sattuipa silmiin venäläisen uutistoimisto IA Regnumin artikkeli päiväyksellä 23.4.2022, jonka otsikossa kysyttiin ”<i>Miksi Suomi haluaa liittyä Natoon?</i>” Samaisessa otsikossa annettiin vastaus: ”<i>Koska sillä [Suomella] on hitleriläinen kultti</i>”. Päätin kääntää koko artikkelin ja katsoa mitä muuta sieltä löytyisi. </p><p>Ja löytyihän sieltä. Uutisjutussa esitettiin erilaisia Suomen rikoksia ja syntejä venäläisiä kohtaan aina 1940-luvulta nykypäiviin asti. Osa väitteistä oli vanhoja tuttuja, mutta joukossa oli myös uusia ja yllättäviä. Uutisen kirjoittajaksi mainittiin <b>Modest Kolerov</b>.</p><p>Piti ensin ottaa selvää uutistoimiston ja sen kirjoittajan taustoista. IA Regnum on 2002 perustettu venäläinen uutistoimisto, sen pääpaikka on Moskovassa ja se keskittyy kotimaan ja sen lähialueiden uutisiin. Regnumilla on Kremlin tuki takanaan, jo sillä perusteella, että se voi ylipäätään julkaista mitään. </p><p>Kolerov on yksi uutistoimiston perustajista ja toiminut sen päätoimittajana. Hän on 59-vuotias ja syntyjään venäläinen. Wikipedian mukaan hän on anti-fasisti, mitä se tarkoittaakaan. Joka tapauksessa uutistoimituksessa huhutaan tervehdittävän toisiaan "<i>СФО</i>" sloganilla joka tarkoittaa ”kuolema fasistisille miehittäjille!”. </p><p>Uutistoimiston agendalla on mm. vastustaa venäläisiä sijoituksia maihin, joiden politiikka on Venäjälle vihamielistä tai jotka edistävät toisen maailmansodan aikaisen natsismin tai fasismin kunnianpalauttamista. Venäläisten tietojen mukaan Regnum on kohdistanut toimia mm. Viroa vastaan.</p><p><b>Nytkö on Suomen vuoro? </b></p><p>Ilmeisesti Suomen, ja samalla Ruotsin, Nato-jäsenyyskaavailut ovat provosoineet tässä käsiteltävän uutisen julkaisun. Uutisessa on kahdeksan ydinväitettä, koskien Suomen asemaa tai tekemisiä, kuten todettua, aina 1940-luvulta nykypäiviin. Katsotaanpas väitteitä.</p><blockquote style="border: none; margin: 0px 0px 0px 40px; padding: 0px; text-align: left;"><p><i>Suomen halu liittyä Natoon rikkoo 1947 [Pariisin rauhan] sopimuksen velvoitteita vastaan.</i></p><p><i>Suomessa on säilynyt Mannerheim-kultti.</i></p><p><i>Suomi antautui Stalinille 1944.</i></p><p><i>Mannerheim oli Hitlerin liittolainen, Leningradin saarron rikoskumppani ja Neuvostoliiton Karjalan venäläisten kansanmurhaaja.</i></p><p><i>40 vuotta suomettumista NL:n alaisuudessa oli turhaa, sillä Suomi on Hitlerin ja Mannerheimin Suomi.</i></p><p><i>Suomi toteuttaa kansallista ja kielellistä, aggressiivista laajentumista Venäjän Karjalassa. </i><i>Ekspansio alkoi NL:n kaatumisen jälkeen.</i></p><p><i>Bryssel yritti pitkään Yhdysvaltojen alaisuudessa vetää Ruotsia ja Suomea Natoon.</i></p><p><i>Lännen hallitsemien tiedotusvälineiden kautta tehtiin johdonmukaista työtä yleisen mielipiteen muuttamiseksi Ruotsissa ja Suomessa Natoon liittymiskysymyksessä.</i></p></blockquote><p>Historioitsija <b>Arto Luukkanen</b> totesi taannoin, että Venäjä ei vain katso historiaan, se elää siellä ja sen kautta. Yllä olevat väittämät ovat omiaan vahvistamaan Luukkasen havaintoja. Osaa näistä voi pitää vain tarkoitushakuisena historian vääristelynä ja esimerkkeinä ns. venäläisestä strategisesta totuudesta – eli pravdasta. Mahtuupa silti joukkoon väittämiä, joita Venäjä voisi käyttää perusteina halutessaan käynnistää Suomen denatsifiointi- ja demilitarisointioperaation. </p><p>Kansanmurha- ja natsioperaatioista puheen ollen, muistetaanpa, että päivälleen 82 vuotta sitten Katynin metsässä Neuvostoliiton turvallisuuspoliisi NKVD täytti joukkohautoja ampumillaan puolalaisilla siviileillä ja sotavangeilla. Nyt löydetään Ukrainasta yhä uusia siviilien joukkohautoja. Niinpä niin. </p>Historixhttp://www.blogger.com/profile/02732892259166447843noreply@blogger.com6tag:blogger.com,1999:blog-5879586163905413341.post-40083140951067499622022-04-18T17:06:00.002+03:002022-04-18T17:48:14.923+03:00Voihan Venäjä!<h4 style="line-height: 150%; margin-bottom: 0cm; text-align: left;"><span face="Verdana, sans-serif"><span style="font-size: 10pt;">Venäjän
sotatoimet Ukrainassa ovat jatkuneet nyt jo toista kuukautta. Ne ovat
muuttaneet nopeasti mm. suomalaisten suhtautumista itäiseen
naapuriimme ja saanut aikaan Suomen Natoon liittymisen kannatuksen
huomattavan nousun. Mikä sitten on tuo Venäjä, joka muokkaa
suomalaisten asenteita noinkin voimakkaasti? Blokkauksessani katson
Venäjää, sen paikkaa maailmassa, sen yhteiskunnallista hallintoa
ja Venäjän perintöä eri näkökulmista.</span></span></h4><p align="left" class="western" style="line-height: 150%; margin-bottom: 0cm;">
<span face="Verdana, sans-serif"><span style="font-size: 10pt;">Meille
lännessä </span><span style="font-size: 10pt;">saattoi</span><span style="font-size: 10pt;">
helposti </span><span style="font-size: 10pt;">olla,</span><span style="font-size: 10pt;">
ainakin ennen Krimin ja Ukrainan tapahtumia, muodostunut kuva
venäläisistä länsimaalaisten kaltaisina. Ovathan he päällisin
puolin länsimaalaisen oloisia ja heidän kulttuurinsa näyttää
pinnallisesti samanlaiselta. Venäjän läntiset osat luetaan
kuuluviksi Eurooppaan, mutta ovatko venäläiset ja heidän
johtajansa eurooppalaisia? Venäläisten tavat ja käytös
osoittavat, että he kuuluvat henkisesti ja
maailmankatsomuksellisesti Aasiaan, eivät Eurooppaan tai ylipäätään
läntiseen maailmaan. </span><span style="font-size: 10pt;">Jyväskylän
yliopiston filosofian tohtorin </span><span style="font-size: 10pt;"><b>Martti
J. Karin</b></span><span style="font-size: 10pt;">
</span><span style="font-size: 10pt;">taannoinen
ja varsin </span><span style="font-size: 10pt;">erinomainen
luento Venäjästä toi esille 1200-luvun julman mongolivalloituksen
pitkän ja perusteellisen vaikutuksen venäläiseen sieluun. Kärsitty
väkivalta, epäoikeudenmukaisuus, valehtelu ja pettäminen
henkiinjäämiskeinoina sekä konkreettinen ero keskiajan Euroopasta
ja sen kehityksestä muovasi venäläisistä muista kansoista
erilaisia. Mongoliaika ja varsinkin se, ettei sen aikana kärsittyjä
kauheuksia käsitelty, kohdattu ja saatu poistettua kansallisesta
sielusta, jarruttivat ja kierouttivat venäläisten henkistä
kehitystä – näin erottaen heidät muista kansoista. Jotkut
venäläiset myöntävät kansallisen erityispiirteensä
kirjoittaessaan maansa maanis-depressiivisestä psykoosista,
jatkuvasta suuruudenhulluudesta ja siihen liittyvästä
vainokompleksista, eikä vähiten massiivisesta kleptomaniasta.</span></span></p><p align="left" class="western" style="line-height: 150%; margin-bottom: 0cm;">
<span face="Verdana, sans-serif"><span style="font-size: 10pt;">Venäjää
ei voi pitää yhtenä väestöllisenä kokonaisuutena. Tutkijat
puhuvatkin neljästä Venäjästä: on urbaani, koulutettu ja
verrattain varakas, on urbaani teollinen ja toimeentuleva, on
agraari, köyhä ja apoliittinen ja on etnisesti ei-venäläinen,
pääosin Kaukasuksen alueella asuva. Näitä venäläisyyksiä
yhdistää enemmän tai vähemmän käsitys Venäjästä suurvaltana
ja imperiumina, muita moraalisempana ja parempana kansana. Kuten
Yhdysvalloissa, myös Venäjällä on sitkeässä käsitys omasta
poikkeuksellisuudesta muihin nähden. Venäjä näkee itsenä
kolmantena ja viimeisenä Roomana, mallina ja johtajana maailman
kaikille kristityille. On todettava, että myös juutalaiset ja
muslimit kokevat olevansa muita parempia ja muiden yläpuolella –
ainoan totuuden haltijoita. Ainahan näitä itseään yli-ihmisinä
pitäneitä on ollut ja tulee olemaan. Mutta Venäjän
yhteiskunnallinen korruptio, kleptomania ja heikko
taloudellis-tieteellinen tilanne, sen pieni bruttokansantuote, pitää
maan kaukana maailman johtoasemista. Pelaamalla pelinsä huonosti
Venäjästä voi tulla pelkkä Kiinan raaka-aine reservaatti
vähäisellä, jos millään korkean jalostusarvon tuotannolla.</span></span></p><p align="left" class="western" style="line-height: 150%; margin-bottom: 0cm;">
<span face="Verdana, sans-serif"><span style="font-size: 10pt;">Realiteeteista
huolimatta Venäjällä ajatus imperiumista on edelleen politiikan
keskiössä. Siksi Venäjä hakee rajanaapureistaan sen vallassa
olevia ”alusmaita”, puskurivyöhykettä erottamaan Venäjä sen
vastustajista (Keisarillinen Saksa, Natsi-Saksa ja nykyisin Nato).
Kannattaa huomata, ettei USA:n, EU:n tai Naton yhteistyö Venäjän
naapureiden kanssa ole Venäjän vastaista, mutta se on vahingollista
Venäjän vaatiman etupiirin kannalta. Venäjä haluaa saada nykyistä
enemmän globaalisti kantavaa ääntä eli vaikutusvaltaa. </span><span style="font-size: 10pt;">Georgian
ja </span><span style="font-size: 10pt;">Ukrainan
</span><span style="font-size: 10pt;">esimerkkien</span><span style="font-size: 10pt;">
mukaisesti se haluaa myös erivapautta valtioiden käyttäytymistä
säätelevistä säännöistä. Kaikkein eniten venäläiset haluavat
länneltä kunnioitusta. He eivät näytä ymmärtävän, ettei
kunnioitusta välttämättä saa uhkailemalla ja väkivallan
käytöllä. Venäjä ei ole normalisoitunut (</span><span style="font-size: 10pt;">eli
</span><span style="font-size: 10pt;">hyväksynyt
imperiuminsa menetystä) imperialismin jälkeisellä ajalla kuten
muut 1800–1900 -l. imperialistiset valtiot. Se haikailee edelleen
imperiumiaan takaisin. Venäjän johto luonnehtii naapurialueita
perinnökseen ("votshina", "historialliset
venäläisalueet" eli Iso-, Vähä- ja Valko-Venäjä), jotka se
haluaa ottaa jälleen haltuunsa.</span></span></p><p align="left" class="western" style="line-height: 150%; margin-bottom: 0cm;">
<span face="Verdana, sans-serif"><span style="font-size: 10pt;">Tämän
logiikan mukaisesti Venäjän tulisi palauttaa ”historiallisille”
omistajilleen esim. Kaliningradin alue, Puolan entiset itäosat,
Suomen-Karjala, Siperian entiset kiinalaisalueet ja Kuriilien saaret.
Tätä tuskin tulemme näkemään. Sen sijaan Venäjä ensin
käyttäytyy huonosti ja sitten vaatii muilta myönnytyksiä ennen
kuin suostuu palauttamaan suhteet ennalleen (</span><span style="font-size: 10pt;">esimerkkeinä
</span><span style="font-size: 10pt;">ilmatilan
loukkaukset, lentokoneiden transponderien käyttö, laivojen
liikehdintä, erilaiset rajasopimukset </span><span style="font-size: 10pt;">ja
muut mielenosoitukselliset provokaatiot</span><span style="font-size: 10pt;">).
Valitettavasti Venäjän epäluulot ja huono käytös länttä
kohtaan eivät johdu </span><span style="font-size: 10pt;"><b>Putinin</b></span><span style="font-size: 10pt;">
hallinnosta, vaan jo tsaarien ja Neuvostoliiton aikaisesta
imperialismista, siten ei ole näköpiirissä muutosta Venäjän
politiikkaan. Kiteyttäen: </span><span style="font-variant-east-asian: normal; font-variant-numeric: normal;"><span style="color: black;"><span style="font-size: 10pt;">Putin</span></span></span><span style="font-variant-east-asian: normal; font-variant-numeric: normal;"><span style="color: black;"><span style="font-size: 10pt;">
ei luonut Venäjää sellaiseksi kuin se on, vaan Venäjä loi
Putinista sen mikä hän on.</span></span></span></span></p><p align="left" class="western" style="line-height: 150%; margin-bottom: 0cm;">
<span face="Verdana, sans-serif"><span style="font-size: 10pt;">Jos
haluaa ymmärtää, miten venäläiset kohtelevat muita maita ja
miksi niin tapahtuu, niin vastausta voi hakea katsomalla kuinka he
kohtelevat toisiaan. Ranskalainen aristokraatti ja matkakirjailija
</span><span style="font-size: 10pt;"><b>Marquis
De Custine</b></span><span style="font-size: 10pt;">
vieraili Venäjällä 1800-luvulla ja kirjasi ylös havaintojaan
tsaarien maasta:</span></span></p><p align="left" class="western" style="line-height: 150%; margin-bottom: 0cm; margin-left: 1.7cm; margin-right: 1.5cm;">
”<span face="Verdana, sans-serif"><span style="font-size: 10pt;"><i>Mies,
joka on noussut pikkuisenkin rahvasta ylemmäksi, saa heti oikeuden -
enemmänkin, hän saa velvoitteen - kohdella kaltoin muita miehiä,
joille hänen tehtävänään on antaa niitä iskuja, joita hän itse
ottaa vastaan ylempää; hän on vapaa etsimään tekemästään
pahasta hyvitystä sille pahalle, johon vuorostaan alistuu. Näin
vääryyden henki laskeutuu hierarkiassa taso tasolta alemmaksi tämän
onnettoman yhteiskunnan pohjalle.” </i></span></span>
</p><p align="left" class="western" style="line-height: 150%; margin-bottom: 0cm; margin-left: 3.92cm;">
<span face="Verdana, sans-serif"><span style="font-size: 10pt;"><i> </i></span></span></p><p>
</p><p align="left" class="western" style="line-height: 150%; margin-bottom: 0cm;">
<span face="Verdana, sans-serif"><span style="font-size: 10pt;">Entä
miten tästä eteenpäin? Venäjältä, niin sen kansalta kuin
johtajiltakin, on jäänyt tekemättä kansallinen tilinteko,
historian tunnustaminen ja siihen sopeutuminen, varsinkin omista
virheistä oppien. Niin kauan kun Venäjä ei halua tai kykene
puhdistamaan historiansa ja kansallisen psyykensä luurankoja
kaapeistaan, se tulee jäämään erilleen yksinäiseksi
häirikkövaltioksi kaltaistensa seuraan. Näin se ei myöskään
pysty liittymään kansainväliseen yhteisöön. Voihan Venäjä,
onko se maa tuomittu ikuisesti pitämään kiinni totalitaristisesta
ja imperialistisesta, mutta vain sen omiin harhoihin perustuvasta
suurvallan aseman tavoittelusta?</span></span></p><p align="left" class="western" style="font-style: normal; line-height: 100%; margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Liberation Serif, serif;"><span style="font-size: x-small;"><br /></span></span></p><p align="left" class="western" style="font-style: normal; line-height: 100%; margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Liberation Serif, serif;"></span></p><table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEh3-Ic6ndyOsPDsvdku6ocOqtTo0bbskaksMPYWrnhugt5Dbo3S43xSPYLilTTsWfDbG9fPB99iOT9nqRsVJ49hpyyK1udSe3dIieZ_q5fbdTMTUxnJ5INOF0cUObQBVTDkkr8uC1TuGKokE7wLrL_uHe035aPhXHubc6S2FyQZ_3qgGu4iiVazII4hrA/s680/PjaU.jpg" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="675" data-original-width="680" height="318" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEh3-Ic6ndyOsPDsvdku6ocOqtTo0bbskaksMPYWrnhugt5Dbo3S43xSPYLilTTsWfDbG9fPB99iOT9nqRsVJ49hpyyK1udSe3dIieZ_q5fbdTMTUxnJ5INOF0cUObQBVTDkkr8uC1TuGKokE7wLrL_uHe035aPhXHubc6S2FyQZ_3qgGu4iiVazII4hrA/s320/PjaU.jpg" width="320" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;"><span style="font-size: x-small;">Lähde: https://www.dw.com/en/<br />memes-and-cartoons-thrive-in-times-of-war/a-61082221</span></td></tr></tbody></table><span style="font-family: Liberation Serif, serif;"><br /><span style="font-size: x-small;"><br /></span></span><p></p>
<p align="left" class="western" style="font-style: normal; line-height: 100%; margin-bottom: 0cm;">
<br />
</p>Historixhttp://www.blogger.com/profile/02732892259166447843noreply@blogger.com6tag:blogger.com,1999:blog-5879586163905413341.post-88724929323633392892021-11-14T19:56:00.004+02:002021-11-15T09:08:25.855+02:00Kohti uutta Suomea!<p>Tulipa luettua vaihteeksi filosofiaa: <b>Jari Ehrnroothin</b> kirja <i>Kymmenen vaatimusta vapaalle ihmiselle</i>. Kirjailija on tämän tästä oleellisen äärellä ja tarjoaa lukijalleen ajattelemisen aihetta - jopa ratkaisuja elämän filosofisiin ja käytännöllisiin kysymyksiin.</p><p>Erityisen kiintoisia ovat kohdat, joiden avulla lukija voi ymmärtää paremmin aikamme yhteiskunnallisia olosuhteita, tapahtumia ja muutoksia. Kirja avaa syitä miksi yhteiskuntamme ja valtiomme on jo pitkään turmeltunut ja sen seurauksena kääntynyt syntyperäisiä, valkoisia kansalaisiaan vastaan.</p><p>Kirjan parasta antia ovat sen johdantoluvun sisältö ja pohdinnat länsimaisen ihmisen kehityksestä valistuksesta 1900-luvun katastrofien kautta nykyiseksi itseään ja kulttuuriaan vihaavaksi surkimukseksi. Sivulla 180 todetaan varsin tyhjentävästi mikä on perimmäinen ongelmamme, miksi olemme menettäneet hyvän yhteiskuntamme: </p><blockquote style="border: none; margin: 0px 0px 0px 40px; padding: 0px; text-align: left;"><p><i>”..minä torjun kaikki sellaiset yhteiskunnalliset uudistukset ja maailmanparannusyritykset, jotka nojaavat luonnolliseen alkulähteeseen, ikään kuin ihmisessä olisi jokin myötäsyntyinen järkevyys, joka alkaa ohjata häntä, kun annetaan ruoka, suojaa, työvälineitä ja rakkautta.</i></p><p><i>Tämä unelma on kerta toisensa jälkeen johtanut vain pettymyksiin. Ikoninen esimerkki epäonnistumisesta on hyvää tarkoittava kehitysapu, joka ei ole onnistunut kehittämään afrikkalaisia, aasialaisia tai eteläamerikkalaisia yhteiskuntia, vaan on ruokkinut käyttöön saatujen varojen väärinkäyttöä hallinnon kaikilla tasoilla.</i></p><p><i>Hyvä yhteiskunta voi syntyä vain, jos maata asuttavasta kansasta syntyy järkevyyden ohjaama päämäärätietoinen kansakunta, joka luo itselleen hyvän hallinnon. Tästä läheisin esimerkki on Suomi, joka kehittyi sadassa vuodessa yritteliäisyyden, ahkeruuden, koulutuksen ja valistuksen avulla alkukantaisesta ja köyhästä alusmaasta sivistyneeksi ja vauraaksi länsimaaksi. Ilman lujaa yhteiskuntamoraalia ja luotettavaa hallintoa se ei olisi onnistunut. Näiden kovien kulttuuristen elementtien puuttuessa kehitysyhteistyö on toiveajattelua ja voimavarojen hukkaamista.”</i> </p></blockquote><p>Olemme menettäneet järkevyyden ohjaaman ja päämäärätietoisen kansakunnan. Samoin on menetetty luja yhteiskuntamoraali ja luotettava hallinto. Viiltävä analyysi jatkuu sivulla 194. Se vastaa kysymykseen milloin ja miten Suomessa – ja ylipäätään länsimaissa – alkoi yhteiskunnallinen alamäki johtaen mainittuihin menetyksiin. Annetaan teoksen jatkaa:</p><blockquote style="border: none; margin: 0px 0px 0px 40px; padding: 0px; text-align: left;"><p><i>”Niin kauan kuin omatunto ei soimaa, tuskin mikään on niin ihanaa kuin irtiotto kaikista velvollisuuksista. Iso osa länsimaissa 1960-luvulla pintaan putkahtaneiden uusien kulttuuriarvojen karismasta selittyy tällä henkilökohtaisen vapauden tunteella. Annetaan mennä koska ei enää uskota mihinkään ihanteelliseen ihmisyyteen jonka vuoksi pitäisi pysyä kaidalla polulla.</i> </p></blockquote><blockquote style="border: none; margin: 0px 0px 0px 40px; padding: 0px; text-align: left;"><p><i>Kyseessä ei ole harkinnan vaan harkitsemattomuuden vapaus. Ei vapaus tehdä niin kuin hyväksi katsoo vaan vapaus antautua impulssiensa vietäväksi.”</i></p></blockquote><p>Uuden Testamentin vuorisaarnakaan ei välty kritiikiltä. Vuorisaarnan yhteiskunnallinen merkitys tulee sen vaikutuksesta kristilliseen etiikkaan ja sitä kautta nykyisen harhaisen, humanistisen ihmiskuvan syntymiseen. Sivulla 199 aivan oikeutetusti avataan vuorisaarnan looginen mielettömyys:</p><blockquote style="border: none; margin: 0px 0px 0px 40px; padding: 0px;"><p style="text-align: left;"><i>”Vuorisaarnan eettinen ylenpalttisuus on järjetöntä ja ristiriitaista ylimaallisen rakkauden toitotusta eikä sitä kukaan voi käytännössä seurata. Puhdasmielinen vihollisen rakastaminen ei sovi ihanteeksi kenellekään joka haluaa säilyä elossa ja vapaana.”</i></p></blockquote><p>Edellä luettu on hyvin ajankohtainen argumentti näin hybridihyökkäysten ollessa käynnissä. Silti niin kirkko kuin muukin valtiokoneisto toisintaa kaikille suomalaisille tuhoisaa ääriliberaalia humanismin propagandaa.</p><p>Ehrnrooth ei anna tällaiselle ajattelulle armoa. Hän toteaakin: </p><blockquote style="border: none; margin: 0px 0px 0px 40px; padding: 0px;"><p style="text-align: left;"><i>”Nämä kirkolliset reaktiot ja lausumat äärimmäisen pahuuden edessä kertovat syvästä eettisestä kriisistä. Jos piispat voivat vääntää ajatuksensa näin mutkalle, ei ole ihme, että niin tekevät myös monet (sinänsä) hyvää tarkoittavat kansalaiset.”</i></p></blockquote><p>Samaan ajatusten mutkalle vääntöön ovat syyllistyneet ja syyllistyvät lähes kaikki suomalaiset puolueet, kansalaisjärjestöt, eliitti ja oppineet. Yhteiskunnallinen ja poliittinen valehtelu, kaksinaismoralismi ja moraaliposeeraus ovat aikanamme nousseet uusiin ennätyksiin. </p><p>Ehrnroothin kirja on varoitushuuto nykyisen yhteiskunnallisen eetoksen kestämättömyydestä. Kirkko, yliopistot, poliisi, rajavartiolaitos, puolustusvoimat, media ja puolueet ovat kyllästetyt vihervasemmistolaisella, eskatologisella näennäisen liberaalilla humanismilla. Yhteiskunnan vakaus ja turvallisuus, jopa sen olemassaolo on vaarantunut. Merkkinä siitä on poliitikkojen, valtion ja sen viranomaisten suhtautuminen vuoden 2015 kaltaisen laajan maahantulon mahdolliseen uusiutumiseen, ehkä vielä edellistä laajempana.</p><p>Uutisten valossa näyttää siltä, että Suomen rajat on määrä edelleen pitää auki. Suurtakaan maahantuloa ei ole ilmeisesti tarkoitus estää!</p><p>Tästä kertoo mm. se, että valtio varautuu uuteen pakolaisvyöryyn: Migrillä on avautunut kymmeniä (43 kpl) työpaikkoja, esim. 13 apulaistarkastajan paikkaa. Onko siis niin, että poliitikkomme ja valtio virkakoneistoineen haluavat auttaa idän diktaattoreita onnistumaan hybridihyökkäyksessään?</p><p>Suomi on rikki ja sen kansa puolustuskyvytön! </p><p>Poliitikkojen moraali on rappeutunut sarjaksi onttoja valheita (joita Yle ansiokkaasti levittää). Suomi ajelehtii feminististen impulssien harhoissa. Kaiken kukkuraksi sisäministerinä on suomalaisille pahaa tahtova fanaattinen mielipuoli. Naishallituksemme totaalinen kyvyttömyys ymmärtää vallitsevat realiteetit ja toimia maan ja sen kansan edun mukaisesti on jo tullut esille. </p><div>Suomi on rikki niin valtiona, järjestelmänä ja yhteiskuntana kuin syvästi kahtia jakautuneena ihmisyhteisönä, jossa muukalaiset vaihtavat kansan koostumusta ja sen kieltä silmiemme edessä. Jos väitteeni tuntuu lukijasta liian kärjistetyltä tai jopa salaliittoteorialta, niin on syytä palauttaa mieleen valtiotieteilijä <b>Timo Aron</b> huomiot:</div><blockquote style="border: none; margin: 0px 0px 0px 40px; padding: 0px;"><p style="text-align: left;"><i>”Siitä ei käydä julkista keskustelua, että vuodesta 2015 koko väestönlisäys on perustunut </i><i>vain ja ainoastaan maahanmuuttoon ja vieraskielisiin.”</i><span style="white-space: pre;"> </span></p></blockquote><p>Aro toimii aluekehityksen asiantuntijana aluekehitykseen erikoistuneessa MDI-konsulttiyrityksessä.</p><p>Kehityksemme kansana ja yhteiskuntana on pysähtynyt. Sen sijaan taannumme valtiona viherliberaaliin fasismiin menettäen kansalaisoikeutemme vääristeltyä pandemiaa hyväksikäyttäen. Omaisuutemme ryöstetään ”vihreän siirtymän” varjolla. </p><p>Onko Suomi niminen valtio enää suomalaisia varten? </p><p>Jos ei ole, niin mitä varten Suomen valtio on olemassa?</p><p>Miten enään perustella nykyisen kaltaisen Suomen valtioaparaatin olemassaolo? </p><p>Olisiko aika ajattelun muutokselle?</p><p>Olisiko jo aika uudelle Suomelle?</p>Historixhttp://www.blogger.com/profile/02732892259166447843noreply@blogger.com4tag:blogger.com,1999:blog-5879586163905413341.post-47533214536968139682020-10-18T08:00:00.038+03:002020-10-19T15:49:18.581+03:00Älä elä valheessa<p>Edellisessä tekstissäni käsittelin Suomen lipun kehityksen kautta Suomen valtion muuttumista itsenäisestä maasta osaksi totalitaariseksi kehittyvää Euroopan liittovaltiota. Tämänlaisen siirtymän ja tilanteen parhaita asiantuntijoita ovat ne ihmiset, jotka ovat omakohtaisesti kokeneet vapautensa menettämisen ja elämisen pakotetussa valheessa. Käytän tekstissäni pohjana muutamien yllä kuvatun tilanteen läpikäyneiden, entisen sosialistisen itäblokin toisinajattelijoiden kirjoituksia. Ehkä tunnetuimpia heistä olivat neuvostoliittolainen kirjailija ja historioitsija <b>Aleksandr Isajevits Solzenitzyn</b> ja puolalainen runoilija ja kirjallisuuskriitikko <b>Czeslaw Milosz</b>. Kummatkin herrat joutuivat maanpakoon sosialistisista, kommunismia tavoitelleista kotimaistaan. </p><p>Yhdysvaltoihin muutti kylmän sodan aikoihin ja varsinkin sen päätyttyä runsaasti entisen Neuvostoliiton ja muiden itäblokin maiden kansalaisia. Monet heistä sijoittuivat paikallisiin yliopistoihin ja seurasivat uuden kotimaansa poliittista kehitystä. Viimeisten 20 vuoden aikana he ovat huolestuneet Yhdysvaltain – ja koko läntisen maailman – kehityksestä. He ovat nähneet siinä häiritseviä samankaltaisuuksia entisiin kotimaihinsa, jotka olivat siirtyneet läntisestä liberaalista yhteiskuntamuodosta sosialismiin ja valheella ylläpidettyyn pakkovaltaan – eli totalitarismiin. Erityisesti heitä häiritsee seuraava samankaltaisuus: <i>eliitti ja eliitin instituutiot ovat hylkäämässä vanhanaikaisen liberalismin, jonka perusta on yksilön oikeuksien puolustamisessa</i>. Tilalle halutaan edistyksellinen uskontunnustus, jonka mukaan oikeuksia puolustetaan ryhmäidentiteettien kautta. Ihmisiä rohkaistaan määrittelemään itsensä, ei enää yksilönä, vaan ryhmäidentiteettinsä kautta. Hyvä ja paha on eri ryhmien välisessä taistelussa. Edistyksen nimissä nyt halutaan kirjoittaa historia uudelleen, kaataa vanhan vallan symbolit ja patsaat sekä muodostaa uusi kieli kuvaamaan uutta, haluttua todellisuutta. Kielen muutoksen avulla voidaan heijastaa sosiaalisen oikeudenmukaisuuden ideaaleja jokapäiväiseen kielenkäyttöön. Arvojen alati muuttuessa ihminen ei voi enää olla varma, milloin hänet viedään oikeuteen tai tuomitaan somessa, tuhotaan elinkeino ja maine vielä eilispäivänä sallitusta puheesta tai kirjoituksesta. </p><p>Presidentti <b>Niinistö</b> oli taannoin huolissaan yhteiskunnassamme kasvavasta ideologioiden polarisaatiosta ja keskustelemattomuudesta. En huomannut, analysoiko hän mainitsemansa kehityksen aiheuttaneita tekijöitä. Näemme kuitenkin, että poliittisesti korrekti, edistyksellinen kansanosa syyllistää heidän kanssaan eri mieltä olevia somessa ja valtamediassa. Lyömäaseina käytetään sinänsä hyvältä kuulostavia termejä, kuten ”moninaisuus”, ”tasa-arvo” tai ”syrjimättömyys”. Erilaiset polttomerkit tai leimat ovat jo käytössä: yleisimpinä pahan synonyymeinä käytetään rasismia tai jonkin julistamista äärioikeistolaiseksi. Mitä muuten kertoo yhteiskunnan arvoista ja poliittisesta suuntautumisesta, kun suurin paha on vain äärioikealla?</p><p>Näen tilanteessa selkeitä samankaltaisuuksia aikamme läntisen maailman yhteiskuntien ja vanhan sosialistisen totalitarismin välillä. Erojakin toki löytyy. Vasemmistolainen totalitarismi 2.0 ei käytä yhtä ilmeisiä ja väkivaltaisia pakkokeinoja kuin sen neuvostoedeltäjä. Uusi totalitarismi, ainakin aluksi on rakenteeltaan pehmeämpää, kuin feminiinistä. Tosiaan, se on kuin Pink Floydin The Wall albumin ja elokuvan Äiti, joka pitää omistaan huolta. Ettei mitään pahaa pääsisi sattumaan, mutta samalla tulee rakennetuksi vankila. Samoin uusi pehmeä totalitarismi kontrolloi kaikkia mahdollisia ihmiselämän osa-alueita ja esittäytyy terapeuttina. Se on aina valmis auttamaan: on erilaisia sosiaalisia ohjelmia, joilla hairahtuneet voivat tehokkaasti katuen yrittää paluuta takaisin poliittisesti korrektiksi yhteiskunnan jäseneksi. Ääriliikkeet ja niiden ääriajattelun toki jättäneenä ja tarpeelliset katumusharjoitteet julkisuudessa esittäneenä!</p><p>Tekstissäni on nyt ollut paljon esillä sana totalitarismi. Katsotaan seuraavaksi mitä se on, mitkä sen menetelmät voisivat olla, miten se leviää ja ennen kaikkea: mikä on sen lopputulos. </p><p><b>Hannah Arendt</b>, yksi totalitarismin huomattavista tutkijoista, määritteli sen yhteiskunnalliseksi tilaksi, jossa yksinvallan saanut ideologia pyrkii poistamaan kaikki entiset perinteet ja instituutiot. Se tavoittelee kaikkia yhteiskunnallisia ja yhteisöllisiä toimintoja ja ilmiöitä ideologiansa valvonnan alle. Suuruudenhulluudessaan se haluaa muodostaa ja kontrolloida todellisuutta. Näin totuutta on se, mitä kulloinenkin vallanpitäjä sanoo sen olevan. Neuvostoliitossa totuuden määritteli kommunistinen puolue, olihan sen pää-äänenkannattaja sanomalehden nimikin Pravda – Totuus. Puolueen vaatimusten toteuttajana toimi valtiokoneisto. Tänään totalitarismi vaatii uskollisuutta sarjalle erilaisia edistyksellisiä, mutta kaiken järjen ja logiikan vastaisia dogmeja, joista suurin ehkä on ”jakamattoman ihmisarvon” käsite. <b>Seppo Oikkosen</b> ajatusta seuraten: ”<i>Siitä, että kaikilla on jakamaton ihmisarvo, ei automaattisesti seuraa, että kaikki kulttuurit tulisivat toimeen keskenään</i>”. Ainakin toistaiseksi dogmien omaksumista ja toimeenpanoa yksilöiden elämässä valvoo, valtiota enemmän, edistyksellinen eliitti ja ”tiedostavat” naiset muokkaamalla julkista mielipidettä haluamaansa suuntaan. Mutta on muistettava, että niin Suomen nykyinen vihervasemmistolainen tyttöhallitus kuin EU-komissiokin on valtiovaltaa käyttäen alkanut toteuttaa vihervasemmistolaista ideologiaansa puuttumalla ihmisten jokapäiväiseen elämään ja arvoihin. Ilmaston- ja ympäristönsuojelun verukkeella ajetaan totalitaarista valtiota sisään. Myös suuret liikeyritykset ja erityisesti somejätit voivat uuden teknologian avulla valvoa tekemisiämme ehken enemmän, kuin haluaisimme myöntää.</p><p>Puolalainen Milosz väittää olevan mahdollista, että läntisten yhteiskuntien ihmiseltä voi jäädä huomaamatta totalitarismin kehityksen liikkeellelähtö. Hänen mukaansa läntisten yhteiskuntien ihmisiltä puuttuu ymmärrys totalitarismin dynamiikasta ja sen voimien toiminnasta. Tämä selittäisi entisten itäblokin maiden Unkarin, Puolan ja Tsekin asenteita ja toimintaa EU:ssa. Ehkä nämä maat ovat nähneet EU:n kehityksessä jotain ikävän tuttua, mikä jää meiltä huomaamatta. Milosz toteaa kirjassaan The Captive Mind kommunistisen ideologian täyttävän uskonnoista luopuneen älymystön henkistä tyhjyyttä. Monikulttuurisuusideologia ja ilmastonmuutoksen torjunta näyttävät mielestäni kuuluvan samaan, uskontoja korvaavaan ja elämälle tarkoitusta antavaan älymystön aatemaailmaan. Nyt ei tavoitella taivaspaikkaa kuolemanjälkeen, ei, vaan taivas on tehtävä jo täällä maan päällä poistamalla syrjivät rakenteet, valkoinen ylivalta ja hyvitettävä historiallisia vääryyksiä. Näin sosiaalinen oikeudenmukaisuus toteutuu, maapallo pelastuu ja vihervasemmistolaisen totalitaristin sielu virvoittuu. </p><p>Jo 20 vuotta sitten kulttuurikriitikko <b>Rene Girard </b>varoitti profeetallisesti: ”Nykyinen henkinen kansankiihotus ja retoriset ylilyönnit ovat muuntaneet uhreista huolehtimisen totalitaristiseen komentoon ja jatkuvaan inkvisitioon”. Sosialistisissa maissa asuneet varoittavat samansuuntaisesti todeten, että liberalismin kunnioitettava heikoista ja marginalisoiduista huolehtiminen on nopeasti muuttumassa hirviömäiseksi ideologiaksi, joka, jos sitä ei pysäytetä, tulee muuttamaan läntiset demokratiat pehmeiksi, terapeuttisiksi totalitarismeiksi. Pelkäänpä, että läntinen ihminen on jo niin rappeutunut, että sille kelpaa pehmeä totalitarismi. Amerikkalainen sosiologi<b> Philip Rieff </b>kirjoitti vuonna 1966 että [kristillisen]Jumalan kuolema lännessä oli suurempi mullistus kuin bolsevikkivallankumous idässä. Uskonnollinen ihminen, joka eli ja järjesti yhteiskuntansa tuonpuoleisen todellisuuden periaatteiden mukaan, muuttuikin psykologiseksi ihmiseksi, joka ei uskonut tuonpuoleiseen. Uudelle ihmiselle oli tärkeätä vapauttaa itsensä omien nautintojensa etsimiseen. Tämä tulisi johtamaan kulttuurivallankumoukseen lännessä ja kristillisen uskon vesittymiseen. Rieff eli tarpeeksi pitkään nähdäkseen ennustuksensa toteutuvan ja kulttuurivallankumouksen johtavan pehmeän totalitarismin syntyyn.</p><p>Totalitarismi johtaa valheiden kierteeseen. Valheet ja valheet valheista syntyvät perusvalheesta: totalitaristinen valtio on ainoa totuuden lähde! Valheiden ylläpitämiseksi tarvitaan uuspuhe, jolla kontrolloidaan mitä ihmiset voivat ajatella ja ilmaista. Itse asiassa tämäkään ei riitä. Amerikkalaisen kirjailijan <b>Rod Dreherin </b>mukaan ihmisiä opetetaan alistumaan vallanpitäjien ideologiaan kuormittamalla heitä keskenään ristiriitaisilla uskomuksilla. Ihmiset pakotetaan hyväksymään luonnonvastainen kaksoisajattelu, jossa heidän luonnollisen järkensä ja aistiensa havainnot kielletään syöttämällä heille ilmeisiä valheita. Suomessakin on näyttävästi uutisoitu mm. lapsen synnyttäneestä miehestä, useista kymmenistä eri sukupuolista, monikulttuurisuuden yhteiskuntaa rikastavasta vaikutuksesta ja erään aavikkouskonnon rauhanomaisuudesta. </p><p>Kaksoisajattelulta emme voi välttyä, se on jokapäiväistä mielipiteenmuokkausta, jolle altistumme valtamedian ansiosta. Milosz varoittaa meitä: jos huomatessamme näitä valheita vaikenemme, tulemme samalla korruptoineeksi itsemme. Sillä eläminen jatkuvassa valheessa tulee ennen pitkää korruptoimaan luonteemme ja lopulta kaiken yhteiskunnassamme. <b>Alexander Stubb</b> twiittasi taannoin kuinka ”Monikulttuurisuus on rikkaus. Ei mulla muuta”, saman puolueen <b>Petteri Orpo</b> tuomitsi 2015 maahan tunkeutuneiden muukalaisten motiivien epäilyn rasismiksi ja väitti, että Suomi ei voi kansainvälisten sopimusten mukaan estää tulijoiden vyöryä. Olemme ympäröineet itsemme valheilla: feminismi on tasa-arvoa, hukkunut pikkupoika Välimeren rannalla, ”Wir Schaffen das”, pakolaiset ovat naisia ja lapsia Syyriasta, elvytyspaketit Etelä-Euroopan maille yms. Arendtin sanoin; missä totalitarismi on vallinnut, se on alkanut tuhota ihmisen perusolemusta.</p><p>Solzenitzyn karkotettiin Neuvostoliitosta länteen 1974. Hän julkaisi juuri ennen karkotustaan Venäjän kansalle viestin, jossa vetosi maanmiehiinsä, etteivät he suostuisi elämään valheessa. Solzenitzyn tarkoitti sitä, ettei ihmisten tulisi hyväksyä ilman protesteja kaikkea sitä valheellisuutta ja propagandaa, jota valtio pakottaa kansalaisensa hyväksymään ja ottamaan totena. Tässä välissä lähetän terveiset Ylelle, Eduskunnan äänelle omalle kansalleen. Kaikki sanovat, että ei ole muuta mahdollisuutta kuin alistua ja hyväksyä voimattomuus. Mutta tässä on se perusvalhe, Solzenitzyn jatkaa, joka antaa pahantahtoisen voiman kaikille muille valheille. Kadun mies ei ehkä voi kaataa valheiden kuningaskuntaa, mutta hän voi edes olla olematta sen uskollinen alamainen. Valheiden varaan perustettu totalitarismi on olemassa vain niin kauan, kun ihmiset pelkäävät haastaa järjestelmän valheineen. Berliinin muurin murtuminen 1989 ja pian sen jälkeen valheille rakennetun DDR:n romahtaminen ovat tästä hyviä esimerkkejä.</p><p>Näin ollen, Solzenitzyn korostaa, jos meidän on elettävä totalitaarisen diktatuurin valheiden alla, niin vastauksemme olkoon: <i>älköön heidän valtansa toteutuko ainakaan meidän kauttamme</i>. Siksi on tärkeätä, ettemme elä valheessa.</p>Historixhttp://www.blogger.com/profile/02732892259166447843noreply@blogger.com6tag:blogger.com,1999:blog-5879586163905413341.post-39693300660728398322020-09-07T07:54:00.007+03:002020-09-08T10:03:24.119+03:00Liputettuja kysymyksiä<p></p><h3 style="text-align: left;">Osalta suomalaisista näyttää hämärtyneen käsitys siitä, mikä heidän maansa Suomi oikeastaan on, mitä sen tehtäviin kuuluu ja miksi sitä edelleen tarvitaan, vai tarvitaanko? Niin, onko Suomen kansallisvaltiolla enää mitään annettavaa EU-suomalaisille? Entä mikä olisi Suomen rooli osana liittovaltioksi kehittyvää Euroopan unionia? Ja onko nationalismi vain tunkkainen jäänne menneisyydestä, vai voisiko sillä olla myös meille jotain annettavaa? <br /></h3><p><br />Suomi oli monille 1980-luvun lopulle asti se paras asuinpaikka, suomalaisten biologinen lokero, jossa asua ja olla. Maa ei kuitenkaan ole enää entisensä, siis se etninen kansallisvaltio jota yhdisti kieli, uskonto ja sen mukanaan tuomat moraali- ja käyttäytymisnormit, eli yhtenäiskulttuuri. Yritän hahmottaa tapahtunutta yhteiskunnallista muutosta alla olevalla kuvakollaasilla Suomen valtiolipusta ja sen muutoksista.<br /><br />Suomen tasavallan ensimmäiseksi valtiolipuksi hyväksyttiin 28.5.1918 etnisille suomalaisille tuttu siniristilippu. Se symboloi nuoren valtion tavoitteita, uskontoa ja arvoja. Lippu kesti tahraantumatta toisen maailmansodan koettelemukset natsismin ja kommunismin välissä. Samoin se kesti kylmän sodan Kekkosslovakian suomettumisen ajan poliittisen realismin. </p><p> </p><table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://1.bp.blogspot.com/-xAmt-N9J0d8/X1T2sFJW5UI/AAAAAAAAAn0/wTih3dRSiFQT6O3NAHZ1bA15bHARNfS9ACLcBGAsYHQ/s460/1_suomen-lippu.jpg" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="460" data-original-width="460" height="205" src="https://1.bp.blogspot.com/-xAmt-N9J0d8/X1T2sFJW5UI/AAAAAAAAAn0/wTih3dRSiFQT6O3NAHZ1bA15bHARNfS9ACLcBGAsYHQ/w205-h205/1_suomen-lippu.jpg" width="205" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;"><i>Suomen lippu 28.5.1918 – 17.11.1994<br /></i></td></tr></tbody></table><br /><p></p><p>Merkkinä muuttuvista ajoista alkoi pitkin 1960-lukua esiintyä vasemmistoradikaalien, feministien ja ns. tiedostavan kulttuuriväen parissa suomalaisten tasavaltaista valtionmuodostusta kyseenalaistavaa ja sitä hajottavaa toimintaa. Sen tavoitteena oli saada Suomeen aikaan marxilaisen teorian mukainen ”vallankumouksellinen tilanne”. Nämä sittemmin ”taistolaisiksi” nimetyt tahot ja heidän pyrintönsä sortuivat samaan, mihin heidän esikuva-aatteensakin entisessä itäblokissa: utopioiden tavoitteluun ja siitä johtuvaan jatkuvaan valheessa elämiseen. Taistolaiset jäivät historiaan aikansa hyödyllisinä ja ahkerina idiootteina ajaessaan neuvostobolsevismin asiaa lännessä. Jotain he kuitenkin saivat aikaan; he kylvivät tulevan henkisen ja hengellisen rappion siemenet yhteisöönsä. Suomesta alkoi hitaasti kehittyä pohjolan pikku derkkula.</p><p> </p><p></p><table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://1.bp.blogspot.com/-gJrOHNHfe1I/X1T2QC9CApI/AAAAAAAAAnY/_ELz1RWXIVQS6XMcDLyVYO-s44RODdAcwCLcBGAsYHQ/s1046/1024px-Coat_of_arms_of_East_Germany.svg.png" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1046" data-original-width="1024" height="164" src="https://1.bp.blogspot.com/-gJrOHNHfe1I/X1T2QC9CApI/AAAAAAAAAnY/_ELz1RWXIVQS6XMcDLyVYO-s44RODdAcwCLcBGAsYHQ/w160-h164/1024px-Coat_of_arms_of_East_Germany.svg.png" width="160" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;"><i>Suomen henkisen ilmapiirin suunta vasemmiston jäljiltä </i><br /></td></tr></tbody></table> <br />Neuvostoliitto ja itäblokki hajosivat 1990-luvun alussa. Itä-Saksa muureineen jäi historiaan, paitsi Suomessa. Täällä joukko vasemmistopoliitikkoja oli jo 1970-luvun alusta ollut järjestämässä meillekin omaa derkkulaa. Yksi tunnetuimmista heikäläisistä pääsi sittemmin jopa presidentiksi asti. No, nyt Suomi oli itäblokin hajottua ensimmäistä kertaa historiassaan yllättäen oikeasti itsenäinen, yksin markkansa kanssa keskellä suurta lamaa, hulppeitten kulutusjuhlien jälkeisessä krapulassa. Maa ei ollut enää keisarillisen Venäjän tai Saksan, Kolmannen Valtakunnan Saksan eikä sen paremmin Neuvostoliiton ohjailtavana. Kannattava idänkauppakin oli haihtunut Neuvostoliiton bilateraalisopimusten mukana IVY-maiden arojen tuuliin.<br /><br />Ohjeet oli aikaisemmin saatu ryssiltä Moskovasta. Ilman ulkopuolisia ohjeita suomalainen eliitti näytti olevan hukassa. Tarvittiin uudet isännät. Tilalle löytyivätkin bryssät ja EU. Suomalaisia valmisteltiin tulevaan kansanäänestykseen ja eliitin suureen ja ilmeisen rahakkaaseen projektiin – liittymiseen Euroopan yhteisöön. Valtamedia teki parhaansa: meille kerrottiin elintarvikkeiden tulevista hinnanalennuksista, kunnioitettu sotaveteraanikin antoi katteettomia turvallisuuspoliittisia lupauksia. EU olisi turvanamme inhaa itää vastaan. Näin eliitti käytti härskisti hyväkseen suomalaisten ikiaikaista venäjäpelkoa.<br /><br />Kansanäänestys meni kerrasta oikein. Suomessa ei tarvittu muissa EU:ta epäröivissä maissa tavaksi tulleita lukuisia uusintaäänestyksiä oikean tuloksen saamiseksi kansallisen eliitin ja ylikansallisen byrokratian projektin jatkamiseksi. Suomen Eduskunnan päätös liittymisestä Euroopan unioniin tehtiin 18.11.1994. Valtakunnan lippukin vaihtui tilannetta paremmin kuvaavaksi.<p></p><p> </p><p></p><table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://1.bp.blogspot.com/-wsrogQUBaWU/X1T3Q6rge_I/AAAAAAAAAoI/bFHHRwzDXnQSNiaJYRf6Cmi3R9ITqbkqgCLcBGAsYHQ/s509/2_suomen%2Blippu.jpg" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="339" data-original-width="509" height="170" src="https://1.bp.blogspot.com/-wsrogQUBaWU/X1T3Q6rge_I/AAAAAAAAAoI/bFHHRwzDXnQSNiaJYRf6Cmi3R9ITqbkqgCLcBGAsYHQ/w256-h170/2_suomen%2Blippu.jpg" width="256" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;"><i>Suomen lippu 18.11.1994 – 31.12.1994</i><br /></td></tr></tbody></table><br /> <br />Uusi lippu oli kuitenkin tarkoitettu käytettäväksi vain välimenokautena ennen varsinaista liittymistä suureen onnellisten kansojen yhteisöön uuden, tulevan lipun kera. Jotain uutta ja huolestuttavaa välikauden lipussa kuitenkin oli. Siitä oli otettu pois entiset suomalaista yhteiskuntaa kannatelleet elementit: missä oli siniristi ja sen mukana arvot ja uskonto? Joidenkin mielestä tyhjä valkea lippu toi epämiellyttäviä assosiaatioita sotahistoriasta.<br /><br />Tyhjiöt täyttyvät, kuten kuuluu eräs lainalaisuus. Niin nytkin, sillä kauan ei suomalaisten tarvinnut ihmetellä tyhjää lippuaan, kun tilalle tuli uudet arvot sisältävä sininen keltatähtilippu. <p></p><p> </p><table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://1.bp.blogspot.com/-poLNPAABazk/X1T3Aqm3ggI/AAAAAAAAAoA/fOu8QuKiDdEiPZvFl2SljH7YyeccSIZRwCLcBGAsYHQ/s1280/1280px-Flag_of_Europe.svg.png" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="853" data-original-width="1280" height="170" src="https://1.bp.blogspot.com/-poLNPAABazk/X1T3Aqm3ggI/AAAAAAAAAoA/fOu8QuKiDdEiPZvFl2SljH7YyeccSIZRwCLcBGAsYHQ/w256-h170/1280px-Flag_of_Europe.svg.png" width="256" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;"><i>Suomen tosiasiallinen lippu alkaen 1.1.1995</i></td></tr></tbody></table><br /><p></p><p></p><p>Aluksi lippu näyttikin joillekin kovin hienolta ja suomalaisille sopivalta. Ihastuipa osa kansasta siihen niin, ettei nähnyt tai halunnut nähdä kuinka lippu alkoi Saksan Merkelin kauden myötä muuttua. <br />EU:n kansalaisilta vietiin vähä kerrallaan heidän demokraattisia, ennen itsestään selviltä tuntuneita läntisen yhteiskunnan perusoikeuksia. Ensin lähti sananvapaus. EU:n ja sen kansallisten lakeilijoiden toiminnan arvostelu kriminalisoitiin erilaisilla pseudolaeilla, kun sopivan väljästi määritellyt ”vihapuhe” tai ”kiihottaminen kansanryhmää vastaan” kriminalisoitiin. Viranomaisten arvostelusta, maahanmuuton kielteisten lieveilmiöiden esilletuonnista, Raamatun julkisesta siteeraamisesta tai poliittisen järjestelmän mädännäisyyden kritisoimisesta löysi itsensä esitutkinnasta poliisiasemalla. Valtiosyyttäjä vain odotti tilaisuuttaan iskeä kiinni.<br /><br />Historiaa tuntevat pohtivat: miten tuo lippu muistutti menneistä Saksassa? Joku tuttu, mutta kuitenkin virallisesti totaalisen pahaksi julistettu symboli alkoi näkyä lipun keskiössä...</p><p> </p><p></p><table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://1.bp.blogspot.com/--FEAM3_gi_s/X1T3ufd9UDI/AAAAAAAAAoQ/Ip_zV-IJD0gBqPwq6jEkwoJ8B4HbJxQvACLcBGAsYHQ/s800/3_suomen%2Blippu.jpg" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="533" data-original-width="800" height="170" src="https://1.bp.blogspot.com/--FEAM3_gi_s/X1T3ufd9UDI/AAAAAAAAAoQ/Ip_zV-IJD0gBqPwq6jEkwoJ8B4HbJxQvACLcBGAsYHQ/w256-h170/3_suomen%2Blippu.jpg" width="256" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;"><i>Mutti-Merkelin Neljännen Valtakunnan Feminatsilippu</i><br /></td></tr></tbody></table><p></p><p><br />EU muuttui ja muutti sen mukana olevat valtiot. Jotkut huomasivat statuksensa muuttuneen kansalaisista alamaisiksi. He huomasivat myös, kuinka EU ja kansalliset viranomaiset eivät enää luottaneet omiin kansalaisiinsa – siis alamaisiinsa. Valvonta tiukentui niin työpaikoilla kuin jokapäiväisessä elämässäkin. Toki erilaiset sähköiset järjestelmät ja appsit antoivat siihen ennennäkemättömät mahdollisuudet. Stasin Erich Mielke kääntyilisi haudassaan useammankin kierroksen – silkasta kateudesta. ”Verdammt! Ollapa minullakin tuollaiset välineet, ei olisi muuri murtunut” miettisi Erich myrtyneenä. Toisaalta oman valtion tyttöhän se siellä Berliinissä näytti tekevän erityisen hyvää työtä: kohta olisi vanha kunnon DDR taas pystyssä, vieläpä entistä ehompana! Voi sentään, epäilys saattoikin hiipiä Erichin mieleen: mutta mitä tarkoittivat nuo alati lisääntyvät rakennukset, joiden huipulla oli puolikuu?<br /><br />Etninen väkivalta suomalaisia kohtaan muuttui vähitellen jokapäiväiseksi. Viranomaiset peittelivät sitä minkä pystyivät, valtamedian tehokkaalla avulla. Samaan aikaan ylintä valtiojohtoa myöten pöyristyttiin milloin mistäkin tekaistuista suomalaisen rasismin ilmenemisistä. Heräsipä eräs suomalaisen rasismin vuoksi kuolleeksi "todistettu" irakiaanokin henkiin viranomaisten järkytykseksi. Hallinto muisti silti varoittaa alamaisia valemedioista. Ihmiset jäivät yksin menetyksineen. Keneltä paloi auto, kenet raiskattiin, ryöstettiin, kuka menetti läheisensä ja kuka päänsä. Voimistui tunne, ettei eliitti ja viranomaiset – koko valtiorakenne – enää palvele kansaansa. Valtio oli hylännyt suomalaiset. <br /><br />Epäluottamus valtiota, poliittista ja taloudellista eliittiä ja virkamiehistöä kohti alkoi voimistua. Oli tunne, että omaa valtiokoneistoahan ja sen toilailuja tässä täytyi pelätä. Koneisto oli jo näyttänyt, mihin kaikkeen se pystyi halutessaan. Ja halusihan se. Mikään ei ollut liikaa, kun valtion uusille kunniakansalaisille tasoitettiin tietä tässä suomalaisen rasismin täyttämässä, kyisessä ja kivisessä maaperässä. Suomalaiset näet saivat valtiokoneistolta tietää olevansa Euroopan rasistisin kansa. Virallinen media lähetti lähes viikoittain dokumentteja, joilla se perusteli kantaväestön kelvottomuutta – alamaisten minäkuvaa muovattiin haluttuun suuntaan. </p><p>Eliitin masinoima aivopesu olikin tehokasta ja jatkuvaa: vääristeltyjä uutisia ja dokumentteja tai suvaitsevaista viihdettä, jonka varjolla ujutettiin uusia aatteita alamaisten tietoisuuteen. Urheilun osuus oli hämmästyttävä. Sen avulla saatiin infantilisoitua aikuisia ihmisiä, vallankin miehiä. Kaikesta eliitin aivopesusta huolimatta kaikki eivät hyväksyneet virallista totuutta. Epäluulo hallinnon aikeita kohtaan entisestään kasvoi.<br /><br />Epäluottamuksesta syntyi joukko kysymyksiä:<br /><br /></p><p style="text-align: left;"><i><b>K</b>enen projektina, mitä ja ketä varten EU-Suomi oikeastaan oli olemassa?</i></p><p style="text-align: left;"><i><b>K</b>etä EU ja euro oikeastaan hyödytti? </i><br /><br /><i><b>M</b>inne Suomen kansallisvarallisuus myytiin ja miksi?<br /></i></p><p style="text-align: left;"><i><b>M</b>iksi verotus alati kiristyi mutta kansalaisten palvelut heikkenivät, minne raha hävisi välistä?</i></p><p style="text-align: left;"><i><b>M</b>iksi hupenevat verovaramme syydettiin kehitysapuina tai EU-tukina maailmalle?<br /><br /><b>O</b>liko feminismi tasa-arvoa vai pelkkiä naisten etuoikeuksia?<br /><br /><b>M</b>iksi sudet, merimetsot, hanhet ja eri sorkkaeläimet saivat aiheuttaa ihmisille yhä lisääntyviä vahinkoja ja vaaraa?<br /><br /><b>M</b>iksi kantasuomalaisten itsetuntoa ja kansallistunnetta painettiin syyllistämällä alas? <br /> <br /><b>M</b>iksi poliitikot kertoivat meille, että ”oma kansa ensin -ajattelu on vahingollista”?<br /><br /><b>M</b>iksi valtiollinen uutismediamme kävi USA:n presidentinvaaleja valiten meille oikean ehdokkaan?<br /><br /><b>M</b>iksi maamme täytettiin väkivaltaisilla kehitysmaamuslimeilla?<br /><br /><b>M</b>iksi maassamme oli kaksoisstandardit kantaväestölle ja maahan tunkeutuneille muukalaisille?<br /><br /><b>M</b>iksi laillisia ja perinteisiä oikeuksiamme rajoitettiin kuten ennen Natsisaksassa tai Neuvostoliitossa?<br /><br /><b>M</b>iksi kansalta kerättiin aseet pois vedoten valheellisesti ympäristönsuojeluun?<br /><br /><b>M</b>iksi keskiluokka ryöstettiin välillisen verotuksen avulla ilmastonmuutokseen vedoten?<br /><br /><b>M</b>iksi kaikki EU:n viralliseen linjaan sopimaton ajattelu, julkaisut tai toiminta olivat aina ”laitaoikeiston” tai ”äärioikeiston” aikaansaannoksia ja sellaisena tuomittavia?<br /><br /><b>M</b>issä ne paljonpuhutut äärioikeistolaiset oikein piileksivät, kun tavallisen kansan oli niin vaikea niitä missään nähdä? Huolimatta siitä, että alamaisille kerrottiin äärioikeiston uhkan kasvavan vuosi vuodelta.</i></p><p style="text-align: left;"><i><b>J</b>a lopuksi, miksi valtio, sen viranomaiset ja poliitikot valehtelivat kansalleen? </i><br /></p><p><br />Kysymyksiin ei saatu vastauksia, koskapa oikeastaan tuollaiset kysymykset olivat juuri äärioikeistolaisten valemedioiden tuotteita. Kaikeksi kauheudeksi niiden kerrottiin olevan ruplarahoitteisia. Sellaisten tahojen kanssa ei kukaan patriootti voisi olla tekemisissä! Kansallismielinen oli jo sanana julistettu harhaoppiseksi, olikin poliittisesti korrektia korvata se patriootilla. Sellaisiksi kosher ”isänmaanystäviksi” saattoivat julistautua esim. puoluejärjestelmässä sallitun oikeiston roolia näyttelevät globalistit, joita kutsuttiin myös kokoomuslaisiksi. <br /><br />Utopiat ovat utopioita, koska ne eivät tosielämässä toimi. Ne tarvitsevat ulkopuoliset rahoittajansa. Tehoton, feministinen, utopistinen, korruptoitunut, osaamaton ja tuhlaileva EU-byrokratia jakoi EU-rahaa taivaan tuuliin tai rikollisille – vaikkapa Italian mafialle tai Välimeren ihmissalakuljettajille. </p><p>Pakolla aikaansaatu yhteisvaluutta osoittautui Suomen lisäksi muillekin maille virhearvioinniksi, joka lopetti talouskasvun, näivetti talouden ja eräät syöksi jopa velkavankeuteen. Pelastaakseen Ranskan ja Saksan pankit, EU:n oli rikottava omia sääntöjään ja rakennettava yhteiseen velkaan ja valheisiin perustuva velkaunioni. Alkoivat massiiviset tulonsiirrot ”rikkaista” ja asiansa paremmin hoitaneista pohjoisista EU-maista valtiontaloutensa kuralle päästäneille etelän maille. Suomalaiset eläkeläiset luulivat saavansa ”vappusatasen” vuonna 2019, ehkä he kuulivat huonosti vaalikiimaisten poliitikkojen puheita, sillä se satanen ja paljon enemmänkin oli menossa etelän eläkeläisille ja mafialle – ei suomalaisille.</p><p> </p><p></p><table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://1.bp.blogspot.com/-HpQtr0iuGHs/X1T4iAoNUlI/AAAAAAAAAoc/n8G8fyWIdwcBrYHMcCJ0D3hJXebhrRtOACLcBGAsYHQ/s1024/4_v%25C3%25A4livaiheen%2Blippu.jpg" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="569" data-original-width="1024" height="142" src="https://1.bp.blogspot.com/-HpQtr0iuGHs/X1T4iAoNUlI/AAAAAAAAAoc/n8G8fyWIdwcBrYHMcCJ0D3hJXebhrRtOACLcBGAsYHQ/w256-h142/4_v%25C3%25A4livaiheen%2Blippu.jpg" width="256" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;"><i>Euroopan Sosialistisen Yhteisvelkaliittovaltion lippu<br /></i></td></tr></tbody></table><p><br />EU- ja globalistieliitin valtiopetoksellinen väestönvaihtoprojekti läntisissä yhteiskunnissa johti lippukavalkadin viimeiseen vaiheeseen. Suomi sai muun läntisen Euroopan mukana uuden lipun. Feministinen Suomi ei ollut kyennyt oppimaan mitään naapuriensa kohtaloista, ei edes Ruotsin yhteiskuntajärjestyksen romahtamisesta ja muuttumisesta uudeksi Libanoniksi. Tällä kertaa lipussa oli jälleen uskonnollinen motiivi mukana. </p><p><br /></p><p></p><table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://1.bp.blogspot.com/-lHpdSEoHfk0/X1T43uOeaBI/AAAAAAAAAok/9eONzfTrI5oD4QzAXMvdfQpT-6P4-fD3QCLcBGAsYHQ/s1000/5_lopputulos.jpg" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="660" data-original-width="1000" height="169" src="https://1.bp.blogspot.com/-lHpdSEoHfk0/X1T43uOeaBI/AAAAAAAAAok/9eONzfTrI5oD4QzAXMvdfQpT-6P4-fD3QCLcBGAsYHQ/w256-h169/5_lopputulos.jpg" width="256" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;"><i>EU-eliitin harhaisen kansanvaihtopolitiikan tulos Euroopassa, myös Suomessa<br /></i></td></tr></tbody></table><br /><br /><div>Kaiken ei kuitenkaan tarvitse mennä kuten yllä kuvailin. <br /><p></p><p></p><p>Lopulta kaikki riippuu meistä itsestämme. Onko suomalaisilla ymmärrystä, tahtoa ja sisua torjua EU:n, kansallisten poliitikkojemme ja globalistien meille valmistama kansanvaihto? <br /><br />Sillä kansanvaihdolle on myös vaihtoehto: nationalismi, ydinperhe ja uskonto – eli konservatiiviset elämänarvot. </p><p>Niillä voimme pelastaa elämäntapamme, arvomme, uskontomme, geenimme eli yhteiskuntamme, ylipäätään mahdollisuutemme elää vielä suomalaisina Suomessa. <br /></p><p>Ei siis ole mikään ihme, että EU käy ideologista sotaansa juuri näitä kansallisia yhteisöjä säilyttäviä, konservatiivisia elämänarvoja vastaan.</p><br /><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://1.bp.blogspot.com/-kW20jC1P6uc/X1T2D9s6suI/AAAAAAAAAnU/rIRFgGis7B4TmQIfzHYhrKuKsfJ6VhdhACLcBGAsYHQ/s650/Nationalism.png" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="650" data-original-width="512" height="320" src="https://1.bp.blogspot.com/-kW20jC1P6uc/X1T2D9s6suI/AAAAAAAAAnU/rIRFgGis7B4TmQIfzHYhrKuKsfJ6VhdhACLcBGAsYHQ/w252-h320/Nationalism.png" width="252" /></a></div><br /></div>Historixhttp://www.blogger.com/profile/02732892259166447843noreply@blogger.com6tag:blogger.com,1999:blog-5879586163905413341.post-75769541024664100052016-08-08T06:00:00.000+03:002016-08-13T13:34:00.687+03:00Uusinta: Miksi annamme kaiken tämän tapahtua?<i>Julkaisin alla olevan <a href="http://neluetutkirjat.blogspot.fi/2015/08/miksi-annamme-kaiken-taman-tapahtua.html" target="_blank">kirjoituksen</a> tasan vuosi sitten. Kulunut vuosi on osoittanut, että Sir John Glubbin teoria onnistui kuvamaan yhteiskunnallista kehitystä paremmin kuin hyvin. Eurooppa on alennustilassa. Se on kuin 950-luvun Bagdad ennen romahtamistaan. Euroopasta on tullut heikko feministinen, selkärangaton surkimus, joka ei yrityksistään huolimatta osaa tai pysty puolustautumaan. Ehkä se ei edes halua? Katujen turvallisuus on romahtanut. Eurooppalaisia murhataan ja häpäistään heidän omissa kotimaissaan rasistisin ja uskonnollisin perustein. </i><br />
<i><br /></i>
<i>Monikulttuurisen onnelan sijasta saimme yhteiskunnan, jossa käytämme taloudelliset voimavaramme ja otamme lisää velkaa elättääksemme alati kasvavaa, meitä ja meidän elintapojamme vihaavaa muukalaisten joukkoa. Tapahtumat ovat osoittaneet, että niin kuin Belgiassa, Saksassa, Ranskassa, </i><i>Englannissa</i><i> tai Ruotsissa, myös Suomessa maahan tunkeutunut kehitysmaiden (liika)väestö, varsinkin rauhanuskonnon harjoittajat, pilaavat meidän ja lastemme elämän pelkästään olemalla läsnä yhteiskunnissamme.</i><br />
<i><br /></i><i>Jätän Sir John Glubbin historiantutkimuksen tulokset osoitukseksi, kuin testamentiksi siitä. </i><br />
<i><br /></i>
<br />
<div>
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://2.bp.blogspot.com/-vUz67gdb_TM/V6bjoNq9PPI/AAAAAAAAAe8/1HwJTBZVZ2UwwXDehVIiBSuCQSSY_soswCLcB/s1600/Multiculti.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="320" src="https://2.bp.blogspot.com/-vUz67gdb_TM/V6bjoNq9PPI/AAAAAAAAAe8/1HwJTBZVZ2UwwXDehVIiBSuCQSSY_soswCLcB/s320/Multiculti.jpg" width="219" /></a></div>
<div>
<br /></div>
<br />
<br />
<b>Edellisessä</b> <a href="http://neluetutkirjat.blogspot.fi/2015/08/kuusi-askelta-kansalliseen-tuhoon.html" target="_blank">bloggauksessani </a>tarkastelin Sir John Glubbin esseen pohjalta kansakuntien elinkaaria, joista viimeinen, kuudes aikakausi on yhteiskunnan rappio ja romahtaminen. Aikakauteen johtaneita syitä ja sen seurauksia havainnollistaessaan Glubb käytti rappion aikaan siirtyvää Arabien imperiumia esimerkkinään. Hän siteerasi esseessään säilyneitä aikalaishistorioitsijoiden kuvauksia 900-luvun alusta.<br />
<br />
<h4>
Bagdad kauan sitten...</h4>
<br />
Lähtökohta oli mitä parhain: Arabien imperiumin pääkaupunki Bagdad oli 800-luvun ensimmäisellä puoliskolla maailman rikkain ja hyvinvoivin tieteiden ja taiteiden keskus. Kalifi Mutawakkilin aikana 860-luvulla käynnistyi kuitenkin kehitys, jonka seurauksena imperiumi hajosi, sen vauraus oli mennyttä ja kaduilla vallitsi anarkia ennen lopullista romahdusta. Mitä oli tapahtunut?<br />
<br />
Aikalaishistorioitsijat valittivat teoksissaan oman aikansa yhteiskunnallista rappiota. Heidän mukaansa rappio näkyi uskonnon merkityksen hiipumisena, sitä seuranneena materialismina ja löyhtyneenä seksuaalimoraalina. Valtionhallinnon virkailijat olivat korruptoituneita ja poliitikot keskittyivät vallassa ollessaan vain kokoamaan mahdollisimman suuren omaisuuden yhteisistä varoista.<br />
<br />
Erityisen kitkerästi historioitsijat kommentoivat suosittujen laulajien ja soittajien suosiota nuorison keskuudessa. Nämä Bagdadin "popparit" käyttivät nykyaikaista kitaraa muistuttavaa luuttua säestämään rakkauslaulujaan. Laulajien vaikutus nuorisoon oli hämmästyttävän voimakas: 950-luvulla nuorison käyttämään kieleen oli tullut rivouksia, joita ei aikaisimpina vuosikymmeninä olisi suvaittu. Itse asiassa useatkin kalifit karkottivat pop-laulajat Bagdadista samalla kieltäen heidän paluunsa. Vuosien kuluessa laulajat kuitenkin palasivat ja konsertit alkoivat uudestaan.<br />
<br />
Niin hämmästyttävältä kun se kuulostaakin, 900-luvun Bagdadissa oli voimakas ja taisteleva feministinen liike. Tärkein feministien vaatimuksista oli avata naisille ennen vain miehille varatut ammatit. Feminismin voittaessa yhteiskunnallista vaikutusvaltaa naiset pääsivätkin mm. lakimiehiksi, veronkantajiksi, kirjanpitäjiksi, yliopistojen professoreiksi ja mikä hämmästyttävintä - myös papeiksi. Ehkä on syytä muistuttaa, että yhteiskunnan valtauskontona oli islam. Yhden taistelun feministit kuitenkin hävisivät: tuomarin virkaa ei avattu naisille.<br />
<br />
Arabien imperiumissa elettiin 950-lukua. Tasa-arvo oli toteutunut, luuttu, rauha ja rakkaus vallitsi ja villitsi. Oltiin myös saatu rakennettua hyvinvointivaltio. Yhteiskunta tarjosi avoimen ja ilmaisen terveydenhoidon kaikille asukkailleen ja vastikkeettomat opintotuet opiskelijoille. Oppineeseen, rikkaaseen ja kauppaa käyvään Bagdadiin virtasi kauppiaita ja opiskelijoita kaikkialta tunnetusta maailmasta.<br />
<br />
Aikalaishistorioitsijoiden mukaan pian tämän jälkeen valtionhallinto ja julkinen järjestys romahtivat maahanmuuttajien vyöryessä tulvan lailla maahan. Mitä sitten tapahtui? Glubb vastaa:<br />
<br />
<i>"The resulting increase in confusion and violence made it unsafe for women to move unescorted in the streets, with the result that this feminist movement collapsed." </i><br />
<br />
Lainausta lukiessa tulee väistämättä mieleen oman aikamme Ruotsi. No, ei anneta sen häiritä käännöstä. Maahanmuuttajien tuloa seurasivat sekasorto ja väkivaltaisuudet, jotka tekivät kaduista turvattomia yksinään ilman saattajaa liikkuvalle naiselle. Sen ajan feministinen liike romahti.<br />
<br />
Imperiumin talous oli ollut vaikeuksissa jo pidemmän ajan. Olisi kuvitellut kansalaisten yhdessä ryhtyvän talkoisiin pelastamaan maata vararikolta. Vielä mitä! Keskellä kuihtuvaa ulkomaankauppaa ja rahoituskriisiä Bagdadiin saatettiin voimaan viisipäiväinen työviikko.<br />
<br />
<h4>
Entä Suomi?</h4>
<br />
Edellä on avattu Glubbin esittelemää teoriaa suurten valtioiden, aikansa imperiumien kautta. Glubb esittää kysymyksen voidaanko samaa teoriaa soveltaa pieniin valtioihin, joilla ei ole imperiumia? Hän vastaa sen olevan mahdollista. Teoria voidaan yleistää koskemaan myös pieniä valtiota, jos ne saavuttavat tarvittavan korkean vaurauden ja hyvinvoinnin tason. Sillä rappio on tulosta liian pitkästä vaurauden ajanjaksosta. Riippumatta yhteiskunnan koosta, uskonnosta, sijainnista tai muista tekijöistä.<br />
<br />
Seuraavassa tarkastelen Suomen vaiheita ja pohdin, voisiko niistä löytää Glubbin teorian toteumia. Suomi on ollut valtiollisena, itsenäisenä toimijana olemassa vain vajaat sata vuotta.Voisiko olla, että pienen maan ja kansan historiassa kuusi askelta tuhoon voidaan kulkea hyvinkin nopeasti? Se vaikuttaisi olevan mahdollista.<br />
<br />
Syntyvän valtion tai kansakunnan saa aikaiseksi pioneerien aikakausi. Ajatus, idea konkretisoituu teoiksi ja synnyttää uutta. Suomen pioneeriajaksi voisi laskea vuodet 1860-1917. Huomautan, että määrittämäni aikahaarukat ovat vain likiarvoja ja ne voivat mennä osin päällekkäin ja rinnakkain. Suomi siirtyi valloitusten aikaan 1918-1920 määrittäessään rajojaan suhteessa naapureihinsa. Kehitys saavutti kulminaationsa Tarton rauhassa 1920, kun Suomi sai hyvin edullisen itärajan. Vakiinnutettuaan asemansa nuori valtio alkoi kaupankäynnin. Itse pidän 1990-luvun alun lamaa, tai viimeistään 2008 alkanutta talousromahdusta kaupankäynnin vaiheen hiipumisen merkkinä. Suomalaiset pääsivät nauttimaan vaurauden ajasta 1960-luvun lopusta alkaen. Näen 1980-luvun vaurauden ajan kulminaationa, josta lähdettiin talouskuplan puhkeamisen ja idänkaupan romahtamisen kautta hiljalleen uuden talouden aikaan. Vaurautta maassa oli, mutta se jakautui entistä epätasaisemmin, yhä useampi jäi sitä ilman. Koulutuksen ylikorostaminen 1990-luvulta lähtien johti älyn aikakauteen, mutta myös työttömiin maistereihin ja tusinatohtoreihin työvoimatoimiston kortistossa.<br />
<br />
Glubb on useaan kertaan osoittanut rahan olevan rappion pääasiallinen käyttövoima. Niinpä haen ajankohtaa, jolloin suomalaisessa yhteiskunnassa raha vapautui ja siitä tuli itsetarkoitus. 1980-luvun lopulla alkoi Suomessa ennennäkemätön sijoitus- ja pörssibuumi Holkerin hallituksen vapauttaessa rahamarkkinat säätelystä. Raha sai perinteisen talouselämän voiteluaineen roolinsa lisäksi uuden tehtävän: sen piti tuottaa voittoa voitolle lyhyen tähtäimen sijoituskeinottelussa. Tulkitsen rahamarkkinoiden vapauttamisen olleen se pieni, omana aikaan huomaamaton valinta, joka käynnisti kehityksen kohti rappion aikakautta. Feminismi tuli yhteiskunnalliseen keskusteluun 1960-luvun lopulla, mutta se löi itsensä läpi 1990-luvun myötä. Aatteelliseen ja käytännölliseen valtiofeminismiin Suomi siirtyi viimeistään 2000-luvun ensimmäisen kymmenen vuoden aikana. Näin se oli naapuriaan Ruotsia paljon jäljessä mutta suunta oli yhteneväinen.<br />
<br />
Huomaamme, että Glubbin esittelemät yhteiskunnan kehityksen aikakausimääritykset sopivat Suomenkin historialliseen kehitykseen. Suomi vuonna 2015 on älyn ja rappion aikakautta elävä feministinen ja taloudeltaan taantuva hyvinvointivaltio. Suomi on hylännyt uskontonsa, maallistunut ja menettänyt visionsa. Kyyninen materialismi on vallalla. Näennäisen humanismin nimessä halutaan auttaa koko maailmaa, mutta oman kansan kärsivät, pahoinpidellyt, raiskatut ja ryöstetyt halutaan unohtaa. Uusin merkkipaalu on ylitetty 2010-luvulla, kun käytännössä rajoittamaton maahanmuuttajien vyöry on alkanut.<br />
<br />
Sir John Glubb vetosi lukijoihinsa, että he käyttäisivät historiasta saamiaan opetuksia oman aikansa ongelmien ratkaisuun. On käynyt selväksi, että Suomen päättäjillä ei ollut viisautta, rohkeutta tai malttia tähän. Tehdyt ratkaisut osoittavat, ettei Ruotsin, Ranskan, Englannin, Norjan ja Saksan epäonnistuneista monikulttuurisuuskokeilusta opittu mitään. Ehkä ei haluttukaan. Muodikas termi kotouttaminen, jonka piti onnistua meillä päinvastoin muualta saatuja kokemuksia, osoittautui tyhjäksi sanahelinäksi. SPR ja maahanmuuttobisnes tekee kotouttamisella korruptoituneiden poliitikkojen myötävaikutuksella riskitöntä voittoa. Suomi elää valheellisessa feministisessä monikulttuuriutopiassa. Kaiken huipuksi tämä kustannetaan velkarahalla.<br />
<div>
<br /></div>
<h4>
Lopulta jää vain kaksi kysymystä:</h4>
<br />
<div style="text-align: left;">
<i>Kuinka kauan Suomen kansantalous kestää ulkomaisella velkarahalla ylläpidettyä massamaahanmuuttoa, monikulttuurisuusutopiaa ja maailman sosiaalitoimistona toimimista? </i></div>
<div style="text-align: left;">
<i><br /></i></div>
<div style="text-align: left;">
<i>Mitä tapahtuu yhteiskuntamme, katujemme, puistojemme ja kotiemme turvallisuudelle ja vakaudelle kehitysmaista tulevien maahanmuuttajien vyöryessä rajoittamattomana virtana maahamme?</i></div>
<br />
Kumpaankin kysymykseen Sir John Glubbin essee The Fate of Empires and Search for Survival antaa perustellun vastauksen. Muitakin esimerkkejä on jo käytössämme.<br />
<br />
Talous ei tule kestämään monikulttuurisuuden ja massamaahanmuuton aiheuttamia kustannuksia. Väistämätöntä talouden kantokyvyn romahdusta viivytettäessä kantaväestön sosiaalisia tulonsiirtoja ja etuja leikataan, mutta verorasitetta nostetaan. Enemmän maksamalla kantaväestö saa vähemmän.<br />
<br />
900-luvun Bagdadissa feministit kamppailivat vallan itselleen, mutta he onnistuivat vain ajamaan maan kaaokseen ja väkivaltaan. Ruotsissa on toteutettu valtiofeminismiä ehkäpä sen äärimuodossa. Tuloksena on epävakaa, turvaton ja väkivaltainen yhteiskunta, jonka hysteerinen ja epädemokraattinen käytös muistuttaa jo Kiinan kulttuurivallankumouksen vuosia 1960-luvun lopulta. Ruotsi on vaaraksi naapureilleen: mitä tapahtuu kun se on täynnä maahanmuuttajia, mutta tulijoiden virta ei tyrehdy? Entä kun Ruotsin väistämätön yhteiskunnallinen romahdus tapahtuu?<br />
<br />
Valitettavasti Suomi on valinnut Ruotsin tien. Yhteiskuntamme muuttuu kiihtyvällä vauhdilla yhä epämiellyttävämmäksi, vieraammaksi ja turvattomammaksi paikaksi suomalaisille - varsinkin naisille. Kantaväestöä syyllistetään olemattomasta rasismista, näin poliitikot yrittävät piilottaa monikulttuuriutopiansa ja maahanmuuttopolitiikkansa todellisuuden: kansalaisista piittaamattoman maahanmuuttobiseksen. Kantaväestön <a href="http://kuinkakarlmarxtavataan.puheenvuoro.uusisuomi.fi/199493-loukatut-kansalaistunnot-ja-oikeutettu-viha" target="_blank">kansalaistuntoja loukataan</a> surutta kun feministien monikulttuurisen helvetin rakentaminen Suomessa etenee.<br />
<br />
<i>"Jokaisen yhteiskunnan on ensisijaisesti täytettävä tietty moraalinen ominaisuus ennen kuin mikään mitä yhteiskunnassa tapahtuu koetaan legitiiminä. Juuri siitä on kyse kansalaistunnoissa. Jos ne kadotetaan, kadotetaan yhteiskunnan koko laillisuus ja oikeutus."</i><br />
<i><br /></i><i><span style="font-size: x-small;">Seppo Oikkonen, 2015</span></i><br />
<br />
Monikulttuurisen yhteiskuntautopian tavoittelun yksi hyvin surullinen seuraus on ollut suomalaisten kääntyminen toisiaan vastaan. Erilaiset tahallisiin väärinymmärtämisiin perustuneet poliittiset ja henkilöihin kohdistuneet ajojahdit ovat osa yhteiskunnan arkea. Itsesuojeluvaisto näyttää osalta kansaa kadonneen. Keskusteluyhteyttä ei ole. Ideologisin perustein annetaan ulkomaisille tiedotusvälineille tarkoituksellisesti harhaanjohtavia tai vääristeltyjä uutisia Suomesta. Glubbin essee osoittaa, että jos jotain kannattaa oppia historiasta, niin se on kansallisen yhtenäisyyden tärkeys.<br />
<br />
Sir John Glubbin vetoomus on enemmän kuin ajankohtainen:<br />
<br />
<i>"In a wider national sphere, the survival of the nation depends basically on the loyalty and self-sacrifice of the citizens"</i><br />
<br />
Kansakunnan henkiinjääminen perustuu pohjimmiltaan sen kansalaisten uskollisuuteen ja uhrivalmiuteen.<br />
<br />
<br />
<br />
Glubb, Sir John: The Fate of Empires and Search for Survival, Blackwood (Edinburgh), 1978.<br />
<div>
<br /></div>
<br />Historixhttp://www.blogger.com/profile/02732892259166447843noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-5879586163905413341.post-25032171841026442892016-05-05T12:05:00.001+03:002016-05-05T12:05:46.267+03:00Euroopan Unionista Murhaunioniksi<h4>
Tiedotusvälineet ovat kertoneet EU:n uusista suunnitelmista. Niistä merkittävämpiä lienevät EU:n kaavailut omasta armeijasta, Turkille myönnettävä viisumivapaus, uudistukset taakanjakomekanismiin ja maksuvälineuudistus. Taustalla vaikuttaa EU:n pyrkimys vahvistaa ylivaltaansa syventämällä liittovaltiokehitystä.</h4>
<div>
<br /></div>
Turkille myönnettävä viisumivapaus viestii EU:n päättäjien ahdingosta Turkin kiristäessä EU:ta maahantunkeutujien vyöryllä. Se kertoo myös EU:n neuvottomuudesta, säälittävästä ja halveksittavasta selkarangattomuudesta ja korruptiosta. EU johtajineen on ajanut itsensä nurkkaan ollessaan kykenemätön ja haluton torjumaan viime vuonna alkanutta laitonta maahantunkeutumista. EU-maiden sisäiseen taakanjakoon kaavaillut uudistukset vain pahentavat tilannetta: EU pakottaa Unionin jäsenvaltiot tuhoamaan itsensä. Tavallista kuluttajaakaan ei ole unohdettu. Suunnitelmat luopua käteisestä ja myöhemmin maksuvälinekorteista ovat yksilölle sitä samaa, mitä EU-maiden välinen taakanjako on jäsenvaltiolle. Siirryttäessä yksilön käteen istutettaviin älyimplantteihin ihmiset pakotetaan järjestelmän osaksi. Ilman älyimplanttia yksilö ei voi toimia kuluttujana tai kansalaisena uudessa uljaassa yhteiskunnassa. Miten mieleeni tulekaan Raamatussa mainittu "pedon merkki", joka kuten kirjoituksissa mainitaan "pakotettiin ottaman käteen" ja "ilman sitä kukaan ei voinut ostaa tai myydä".<br />
<br />
EU-armeija on looginen tavoite liittovaltiokehityksen varmistamiseksi: ylikansalliset joukot voivat ilman tunnesiteitä palauttaa kapinoivan kansan tai valtion ruotuun. Liittovaltion rakentaminen johtaa muistelemaan toista, jo jonkin aikaa sitten omaan mahdottomuuteensa sortunutta liittovaltiota eli Neuvostoliittoa. Periaatteellinen rakenteellinen yhtäläisyys EU:n ja Neuvostoliiton kesken on ilmeinen: keskusjohtoinen liittovaltio yrittää tukahduttaa kansallisia virtauksia ja korostaa omaa valtaansa. Tätä tavoitellessaan se pyrkii häivyttämään varsinkin pienten kansojen erityispiirteitä ja tasapäistämään väestörakenteen. Neuvostoliitto karkotti ja pakkosiirrätti useita pieniä kansoja Kaukasuksella ja Baltiassa. Volgan saksalaisten, marien tai Tverin karjalaisten kohtalo kertoo sorrosta ja kansallisten piirteiden tukahduttamisyrityksistä. Neuvostoliitto alisti ukrainalaiset toteuttamalla 1930-luvun alussa kansanmurhan tahallisella nälänhädällä (Holodomor). Näin huomaamme, että suurikin kansa on vain pelinappula keskusjohtoisessa ylikansallisessa valtakoneistossa.<br />
<br />
EU maahanmuuttopolitiikkansa ja taakanjakojensa kanssa jatkaa Neuvostoliiton linjalla kansojen hävittämispyrkimyksiä. Ensimmäisenä vaarassa ovat pienet kansat kuten baltit, suomalaiset ja ruotsalaiset, joiden väestörakenne ja yhteiskunta eivät kestä kummoistakaan etnistä muutosta. Toisaalta myös suuret kansat kuten saksalaiset ja britit ovat tuhoutumassa silmiemme edessä EU:n aiheuttaman etnisen pudistuksen seurauksena. Tiivistäen voi sanoa, että niin kuin Neuvostoliitto aikoinaan, samoin Euroopan Unioni omana aikanamme merkitsee varsinkin pienille kansoille ja kulttuureille kuolemanvaaraa ja isotkin kansat saavat siitä osansa. Liittovaltiossa kansallinen ja ylikansallinen etu ovat aina ristiriidassa.<br />
<br />
Historia on armotonta ja kun ihmiskunta ei pysty oppimaan menneistä, se on tuomittu toistamaan samat virheet aikakaudesta toiseen. Ei tämä Euroopan ja eurooppalaisten ahdinko mitään uutta ole. Kaksisataa vuotta sitten maanosassamme oli myös meneillään ylikansallisen Euroopan rakennusprojekti. Ranskan itsevaltias Napoleon alisti ja sorti Euroopan kansoja. Ensin kaikki oli vaikuttanut lupaavalta: Napoleonin monet yhteiskunnalliset uudistukset modernisoivat Ranskan valtiota ja hyödyttivät sen kansalaisia. Lopulta Napoleonin alati lisääntyvä vallanhalu ajoi hänet alistamaan naapureitaan, painostamaan Englantia, Ruotsia ja Venäjää. Itä on näemmä aina kiehtonut ylikansallisen Euroopan rakentajia. Niin Napoleonkin yritti Venäjän nujertamista, tunnetuin seurauksin. Euroopan Unionin alkuvaiheiden onnistumiset ovat vaihtuneet hirmuhallinnon rakentamiseen ja Unionin kansojen alistamiseen. Venäjä on saanut tuntea nahoissaan EU:n mielenkiinnon alueitaan ja luonnonvarojaan kohtaan ja EU:n itälaajentumisen seuraukset naapureissaan, ehkä konkreettisimmin juuri Ukrainassa.<br />
<br />
Napoleonin Eurooppa sai pienet kansat nousemaan sortajaansa vastaan, onnettomin seurauksin tosin. Voimakas keskusvalta kukisti kansojen kapinat, mutta samalla kylvi tulevan romahduksensa siemenet. Tarvittiin Euroopan ulkopuolinen voima vapauttamaan mantereen kansat. Venäjää johtanut valistunut tsaari Aleksanteri I lopetti Napoleonin vallan Euroopassa valloittamalla Pariisin ja ajamalla itsevaltiaan maanpakoon. Mistä nyt löydettäisiin valistunut vapauttaja, joka valloittaisi Brysselin ja ajaisi EU:n virkamiehineen ja komissioineen maanpakoon? Mikäli EU:n oma armeija toteutuu, niin kansallisten vapauspyrkimysten käy kuten Napoleonin aikana, ne murskataan. Jää nähtäväksi, onko EU:n suurissa jäsenmaissa kykyä tai tahtoa vastustaa sortovaltaa ja erota Unionista tai peräti kaataa se. Itse en siihen usko, sillä läntisen Euroopan kansat ovat henkisesti jo liian turmeltuneita edes ymmärtääkseen mitä heille parhaillaan tapahtuu. Itäisen Euroopan valtiojohtajat ovat tähän asti osoittaneet kiitettävää realismia ja pyrkineet huolehtimaan kansojensa turvallisuudesta. Osana ylikansallista Unionia niille kuitenkin käy kuten puolalaisille tai Preussille Napoleonin aikana. EU pakottaa ne alistumaan joko taloudellisilla sanktioilla tai voimakeinoilla.<br />
<br />
Euroopan Unioni on muuttunut Murhaunioniksi, jossa ylikansallinen EU-rahaeliitti näyttää vähät välittävän Euroopan alkuperäisväestöstä. Erityisessä vaarassa ovat pienet valtiot ja kansat, jotka eivät väestörakenteensa vuoksi kestä maahanmuuton ja monikultturismin etnistä painetta kauaakaan. Kuka vapauttaa meidät näistä EU-maanpettureista ja kansanmurhaajista? Alkavat olla viimeiset hetket. Missä olet Aleksanteri I?<br />
<div>
<br /></div>
Historixhttp://www.blogger.com/profile/02732892259166447843noreply@blogger.com6tag:blogger.com,1999:blog-5879586163905413341.post-74994544464156015772016-03-19T12:23:00.001+02:002016-06-25T21:19:20.074+03:00Muistio ja sen päivitetty sanoma<div class="MsoNormal">
<br />
Kun perustin Sotahistoriaa-blogin kaksi vuotta sitten, ajatuksenani oli kirjoittaa lukemistani sotahistorian kirjoista ja tutkimuksista. Suunnitelmani muuttuivat kesällä 2015, kun Suomen hallitus petti kansansa ja aikaisemmin ollut vähäinenkin demokraattisen vaikuttamisen mahdollisuus käytännössä poistettiin suomalaisilta. Tilalle saatiin The Puolue, joka toimii kattojärjestönä useille näennäisesti erilaisille puolueille. Päätöksenteko on kuitenkin vaihtoehdotonta yhden näkemyksen sanelua. Suomen tilanne muistuttaa Itä-Saksan ajoista, jolloin The Puolue (SED) toimi kattojärjestönä lukuisille näennäisen itsenäisille pikkupuolueille. Järjestelmällä varmistettiin kommunistien yksinvalta. Kun Suomen yhteiskunta muuttui nopealla tahdilla totalitaristisesti hallituksi pakkovaltioksi, aloin kirjoittaa myös yhteiskunnallisesti. Tässä kirjoituksessa sotahistoria ja yhteiskunnallinen keskustelu yhdistyvät.<br />
<br />
Luen parhaillaan Thomas Goodrichin teosta: Hellstorm - The Death of Nazi Germany, 1944-1947. Kirjassa on mielenkiintoinen ote Englannin tiedustelupalvelun sodanaikaisesta salaisesta muistiosta, jossa ohjeistettiin maan ylimpiä hallintovirkamiehiä ja eri medioitten vaikuttajia.<br />
<br />
Briteillä oli näet ongelma: heillä oli sodassa liittolaisena Stalinin Neuvostoliitto. Englantilaiset tiesivät Stalinin terrorista neuvostokansalaisia kohtaan, samoin uutiset Puna-armeijan hirmuteoista itärintamalla tahrasivat liittolaisen mainetta tavallisten englantilaisten silmissä. Jotta kansan tuki ja työpanos sotavarustelu- ja siviiliteollisuudessa saataisiin varmistettua, oli tarpeen aloittaa salainen mielipiteenmuokkauskampanja. Suunnitelma oli nerokas ja toimiva: jos kiusallista asiaa ei voinut kieltää, siitä oli vaiettava ja johdettava julkinen mielenkiinto muuanne!<br />
<br />
Tiedustelupalvelun muistio totesi:<br />
<br />
<i>"We cannot reform the Bolsheviks but we can do our best to save them - and ourselves - from the consequences of their acts. The disclosures of the past quarter of a century will render mere denials unconvincing. The only alternative to denial is to distract public attention from the whole subject. Experience has shown that the best distraction is atrocity propaganda directed against the enemy.</i><br />
<i><br /></i>
<i>Your cooperation is therefore earnestly sought to distract public attention from the doings of the Red Army by your wholehearted support of various charges against the Germans ... which has been and will be put into circulation by the Ministry."</i><br />
<br />
Udo Walendy,<i> The Methods of Reeducation </i>(Vlotho/Weser, Germany: Verlag fur Volksturm und Zeitgeschichtsforschung, 1979), 5.<br />
<br />
<i><br /></i>
<i>"Emme voi muuttaa bolsevikkeja, mutta voimme tehdä parhaamme pelastaaksemme heidät - ja itsemme - heidän tekojensa seurauksilta. Viimeisen neljännesvuosisadan paljastusten jälkeen pelkkä kieltäminen on epäuskottavaa. Ainoa vaihtoehto kieltämiselle on harhauttaa julkista mielenkiintoa ja johtaa se pois koko aiheesta. Kokemus on osoittanut, että parhainta harhautusta on viholliseen kohdistettu julmuuspropaganda.</i><br />
<i><br /></i>
<i>Yhteistyönne tarkoitus on vakavasti pyrkiä harhauttamaan julkista mielipidettä ja johtaa se pois Puna-armeijan teoista tukemalla täysin erinäisiä Saksaa vastaan esitettyjä syytöksiä ... joita ministeriö on laittanut levitykseen ja joita tullaan laittamaan levitykseen."</i><br />
<br />
<br />
Euroopan Unionissa ja Suomessa käytetään parhaillaan surutta muistion oppeja harhautukseen ja julkisen mielipiteen johtamiseen pois ilmeisen kiusallisesta aiheesta; maahanmuuton monista ongelmista, joita ei voi kieltääkään. Keinona on kantaväestön jatkuva syyllistäminen, eli julmuuspropaganda. Murtamalla väestön itsetunto ja arvokkuus varmistetaan samalla, ettei se kykene tai halua nousta vastarintaan elinolojensa tuhoamista ja omaisuutensa ryöstöä vastaan.<br />
<br />
Eri medioissa esiintyvät termit kuten vihapuhe, rasismi, äärioikeisto, populismi, naisviha ja muukalaisvastaisuus ovat tehokkaiksi osoittautuneita välineitä julkisen mielipiteen harhautuksessa ja julmuuspropagandassa.<br />
<br />
<br />
Entä jos tiedustelupalvelun muistion tekstiä hieman päivitetään?<br />
<br />
<i>"Emme voi muuttaa <b>maahan laittomasti tunkeutuneita muslimeja</b>, mutta voimme tehdä parhaamme pelastaaksemme heidät - ja itsemme - heidän tekojensa seurauksilta. Viimeisen <b>kahden vuosikymmenen</b> paljastusten jälkeen pelkkä kieltäminen on epäuskottavaa. Ainoa vaihtoehto kieltämiselle on harhauttaa julkista mielenkiintoa ja johtaa se pois koko aiheesta. Kokemus on osoittanut, että parhainta harhautusta on <b>kantaväestöön</b> kohdistettu julmuuspropaganda.</i><br />
<i><br /></i>
<i>Yhteistyönne tarkoitus on vakavasti pyrkiä harhauttamaan julkista mielipidettä ja johtaa se pois <b>maahan laittomasti tunkeutuneiden muslimien</b> teoista tukemalla täysin erinäisiä <b>kantaväestöä</b> vastaan esitettyjä syytöksiä ... joita ministeriö on laittanut levitykseen ja joita tullaan laittamaan levitykseen."</i><br />
<br />
<br />
Hetkinen, näinhän suomalaiset mediat ja ministeriöiden virkanaiset juuri toimivat...</div>
Historixhttp://www.blogger.com/profile/02732892259166447843noreply@blogger.com5tag:blogger.com,1999:blog-5879586163905413341.post-74987701575406769902016-01-26T17:46:00.000+02:002016-02-05T21:16:27.338+02:00Feminismi tuhoaa lopulta itse itsensä - ja meidät siinä samalla!<style type="text/css">P { margin-bottom: 0.21cm; }</style> <br />
<div style="margin-bottom: 0cm;">
<div align="left" class="MsoNormal" style="text-align: left;">
</div>
<div align="left" class="MsoNormal" style="text-align: left;">
Iben Thranholm:</div>
<div align="left" class="MsoNormal" style="text-align: left;">
<blockquote class="tr_bq">
<span style="font-size: large;">Euroopan tragedia: liikaa Angela Merkeliä, liian vähän maskuliinisutta</span><span style="font-size: large;"><br />
</span><span style="mso-bidi-font-size: 11.0pt;"></span></blockquote>
<blockquote class="tr_bq">
<span style="mso-bidi-font-size: 11.0pt;">Uutena vuotena muslimimaahanmuuttajat ahdistelivat seksuaalisesti saksalaisia naisia Kölnissä, Saksassa. Tapahtumien jälkeen feministit saivat uutta puhtia puolustellessaan tapahtumia eurooppalaisessa keskustelussa. </span></blockquote>
<blockquote class="tr_bq">
<span style="mso-bidi-font-size: 11.0pt;">Asiantuntijat ja poliitikot vakuuttelivat yleisölle, että Lähi-idästä, Pohjois-Afrikasta ja Keski-Aasiasta Euroopan porteille hyökyvien, turvapaikkaa hakevien miesten on tarpeen oppia että läntiset naiset ovat itsenäisiä ja seksuaalisesti vapautettuja. Tällaiset väitteet ovat kuitenkin ilmeisen liian heikkoja vaikuttaakseen tiettyjen pakolaisryhmien mieskulttuureihin.</span></blockquote>
<blockquote class="tr_bq">
<span style="mso-bidi-font-size: 11.0pt;">Näille yksilöille vahvat eurooppalaiset naiset ovat helppoja saaliita; he kunnioittavat vain vahvoja miehiä – ja vahvoja miehiä on Euroopassa vähän.</span></blockquote>
<blockquote class="tr_bq">
<span style="mso-bidi-font-size: 11.0pt;"><a href="https://www.youtube.com/watch?v=lQIdhdQKDCE" target="_blank">Maskuliinisuuden heikkous</a> eurooppalaisessa kulttuurissa tekee siitä kyvyttömän kohtaamaan poliittista ja kulttuurista kaaosta, joka on noussut kasvavan maahanmuuton mukana.<br />
</span><br />
<span style="mso-bidi-font-size: 11.0pt;">Sen asemasta, että yritettäisiin yksipuolisesti istuttaa liberaalifeministien arvoja muslimimiehille, voisi olla paljon hyödyllisempää eurooppalaisille miettiä olisiko feministien sota maskuliinisuutta vastaan eurooppalaisen kulttuurin heikkouden perimmäinen syy? Eurooppahan on voimaton ja puolustuskyvytön maahanmuuttajien ja pakolaisten kulttuureja vastaan. Ironiaa on, että feministien luoma maskuliinisuuden tyhjiö on tehnyt naisista väkivaltaisen mieskulttuurin uhreja.</span></blockquote>
<blockquote class="tr_bq">
<span style="mso-bidi-font-size: 11.0pt;">Hiljattainen </span>Pew Research Centren tutkimus osoitti että USA:ssa naimisiin haluavien nuorten miesten määrä on pudonnut alemmalle tasolle<span style="mso-bidi-font-size: 11.0pt;"> koskaan mittaushistoriassa.</span><br />
<span style="mso-bidi-font-size: 11.0pt;">Amerikkalainen kirjailija Suzanne Venker väittää, että ilmiön taustalla on feminismin kokonaisvaltainen vaikutus kulttuuriin. Venker painottaa, että miehet selittävät haluttomuuttaan naimisiinmenolle huomioillaan siitä, että <i style="mso-bidi-font-style: normal;">”naiset eivät enää ole naisia”</i>.</span></blockquote>
<blockquote class="tr_bq">
<span style="mso-bidi-font-size: 11.0pt;">Feminismi on ohjelmoinut naiset näkemään miehet vihollisena. Tämän seurauksena miehistä on tehty turhia ja tarpeettomia post-modernissa läntisessä kulttuurissa. Naiset eivät enää tarvitse miehiä materiaalisen hyvinvointinsa tuojiksi, suojaksensa tai lastensa isiksi; anonyymi luovuttaja voi auttaa naista lapsen saannissa, jos nainen niin valitsee.</span></blockquote>
<blockquote class="tr_bq">
<span style="mso-bidi-font-size: 11.0pt;">Jo 1960-luvulta lähtien nykyaikaiset äidit ovat kasvattaneet poikansa naisiksi liottaen heidät feminiinisissä arvoissa ja hyväksymään vastuunoton kotitöissä, hoivaamaan, ymmärtämään, olemaan huomaavaisia ja taipumaan naisen jokaisen toiveen edessä. Tämä on tuottanut pehmeiden, epävarmojen miesten sukupolven, joilla ei ole kosketusta heidän maskuliiniseen luonteeseensa, identiteettiinsä tai voimaansa.<br />
</span><br />
<span style="mso-bidi-font-size: 11.0pt;">Nykyisin monet pojat kasvavat ilman kotona olevaa isää, eikä heillä ole miehisiä roolimalleja. Keskiverto länsimainen mies on feminisoitu. Hänellä ei ole tietoa tai tottumusta miehisistä hyveistä kuten rohkeudesta, urhoollisuudesta, päättäväisyydestä, itsensä uhraamisesta, oikeudenmukaisuudesta, itsehillinnästä, pidättyväisyydestä, itsekurista ja kunniasta. Hänellä ei ole aavistustakaan miehisyyden todellisesta ilmauksesta. Feminismi halveksuu miehisiä hyveitä ja on hylännyt ne. Tällä on ollut vahingollinen ja rapauttava vaikutus Euroopan kulttuuriin, ”<i>hakatun vaimon</i>” heikkoon mantereeseen.</span></blockquote>
<blockquote class="tr_bq">
<span style="mso-bidi-font-size: 11.0pt;">Massiivisella kulttuurin feminisoinnilla on ollut suuri vaikutus politiikkaan. Läntisen liberaalin demokratian h</span>allitseva ideologia on sekulaari humanismi, joka on luonteeltaan erityisen feminististä. Politiikka, varsinkin maahanmuuttajiin sovellettuna, on äidillisen hyvyyden syleilyä ja ylitsevuotavan hemmottelevaa ja suopeata. Se voitaisiin myös tulkita naiiviudeksi, heikkoudeksi ja myöntyväisyydeksi. Kun pakolaiskriisi nousi ja yllätti Euroopan, sen johtajat – etunenässä Saksan liittokansleri Angela Merkel – käyttäytyivät kuin arat, säikyt ja pelokkaat kanaäidit, eivät kuten vahvat miehet, joiden vastuulla on suojella maataan hyökkäykseltä.</blockquote>
<blockquote class="tr_bq">
<span style="mso-bidi-font-size: 11.0pt;">Todellakin, <a href="http://www.independent.co.uk/news/world/europe/photographer-who-captured-moving-photographs-of-a-police-officer-playing-with-a-refugee-child-10502019.html" target="_blank">tanskalaiset poliisit</a> nähtiin leikkimässä pakolaislasten kanssa moottoriteillä kun heidän olisi pitänyt hoitaa työnsä lain ja järjestyksen takaajina. Medioissa heitä ylistettiin sankareina. He käyttäytyivät pehmeäsydämisten naisten tavoin, eivät kuten miehet, joille on uskottu maansa puolustaminen ja lain ja järjestyksen ylläpito.</span></blockquote>
<blockquote class="tr_bq">
<span style="mso-bidi-font-size: 11.0pt;">Feministinen toisinajattelija Camille Pagilla tarkasteli<a href="http://www.dailymail.co.uk/news/article-2530741/Theres-no-room-MANLY-Controversial-feminist-writer-Camille-Paglia-speaks-against-loss-masculine-virtues-negative-impact-society.html" target="_blank"> Daily Mailissa</a> samaa ilmiötä: ”<i style="mso-bidi-font-style: normal;">Lähes</i> <i style="mso-bidi-font-style: normal;">koko nykyiseltä eliittiluokalta, taloudessa ja politiikassa, puuttuu sotilastausta. Sillä se ei ole enää houkutteleva uravalinta. Tämä on onnettomuuden resepti. Nykyinen eliitti ei osaa ajatella sotilaallisesti, niinpä he elävät harhoissa, joiden mukaan kaikki ihmiset ovat perimältään mukavia ja kilttejä meille, jos me vain olemme hyvätahtoisia ja lempeitä heille. Eliittiluokalla ei ole mitään käsitystä pahuudesta tai rikollisuudesta.”</i></span></blockquote>
<blockquote class="tr_bq">
<span style="mso-bidi-font-size: 11.0pt;">Täsmällinen ongelma on, että Euroopan poliittisilla johtajilla ei ole sotilastaustaa, toisin kuin menneisyydessä esimerkiksi Rooseveltillä, de Gaullella ja Churchillilla. Tästä syystä heillä ei ole perusymmärrystä kulttuurinsa, maansa ja sen perinnäisarvojen puolustamisesta. He väheksyvät itse omia arvojaan, pyytelevät niitä anteeksi, ovat herkkäuskoisia ja hoivaavia siinä määrin, että heidän politiikastaan on tullut vakavasti vaarallista väestölle, jota heidän oli määrä suojella.</span></blockquote>
<blockquote class="tr_bq">
<span style="mso-bidi-font-size: 11.0pt;">Feminiininen lähestymistapa uhkaa syöstä yhteiskunnan kaaokseen ja selvään romahdukseen, koska laillisuus ja sen valvonta on alisteista hoivan, ymmärtämisen ja kotouttamisen prioriteeteille. Miehisten hyveiden puute vaikuttaa yhteiskuntaan ja poliittiseen järjestelmään. Maahanmuuton ongelmien perustavana syynä on miehisten hyveiden puute eurooppalaisissa yhteiskunnissa.</span></blockquote>
<blockquote class="tr_bq">
<span style="mso-bidi-font-size: 11.0pt;">Tämänhetkinen yhteenotto Islamin kanssa, joka on hallitsevasti mieskulttuuri, paljastaa valitettavia puutteita post-modernissa feministisessä kulttuurissa, jolla ei ole voimaa puolustaa itseään miesvaltaista kulttuuria vastaan. Massarikokset naisia vastaan uuden vuoden yönä antoivat pelottavan muistutuksen vastakohdista; miehinen väkivalta on saanut jalansijaa ja feminiiniset arvot ovat avuttomia ja kyvyttömiä torjumaan tai vastustamaan sitä.<br />
</span><br />
<span style="mso-bidi-font-size: 11.0pt;">Parhaillaan Eurooppa muistuttaa naista, joka sallii aviomiehensä hakata ja hyväksikäyttää häntä. Kuten monet hakatut naiset, hän yrittää peitellä miehensä rikoksia, selittää miehen tekoja parhain päin ja kerta toisensa jälkeen palaa hänen luoksensa.</span></blockquote>
<blockquote class="tr_bq">
<span style="mso-bidi-font-size: 11.0pt;">Samaan aikaan maahanmuutto on globalisoituneessa maailmassa väistämätöntä. </span>Jos Eurooppa aikoo jäädä henkiin massamaahanmuuton ajassa, tarvitaan miesvallankumous. Läntisten miesten on tärkeätä tunnistaa tämä tarve ja ryhtyä rakentamaan miehisiin hyveisiin perustuvaa sosiaalista, kulttuurista ja poliittista pääomaa, pystyäkseen puolustamaan arvoja, joiden päälle Eurooppa on rakennettu.</blockquote>
<blockquote class="tr_bq">
<a href="https://www.rt.com/op-edge/329241-europes-tragedy-merkel-immigration/" target="_blank">https://www.rt.com/op-edge/329241-europes-tragedy-merkel-immigration/</a></blockquote>
</div>
</div>
Historixhttp://www.blogger.com/profile/02732892259166447843noreply@blogger.com2tag:blogger.com,1999:blog-5879586163905413341.post-60732866355450993502015-12-15T19:52:00.000+02:002016-02-03T20:00:00.513+02:00Menetetty lenkkipolkuMiltä tuntuisi asua maassa, jossa olisit toisen luokan kansalainen ihonvärisi perusteella? Syntyperäsi määrittämänä olisit menettänyt osan ihmisoikeuksistasi, eivätkä viranomaiset tai laki enää suojelisi sinua tai läheisiäsi. Joutuisit kulkemaan julkisilla paikoilla turvattomana ja kohtaamaan väkivallan uhkan myös kotipihallasi. Kaiken tämän lisäksi yhteiskunta ottaisi varallisuuttasi yhä kiihtyvällä tahdilla ja omaisuuden suojaasi murrettaisiin uusilla pakkomääräyksillä.<br />
<br />
Kuulostaako jotenkin tutulta? Muistuvatko mieleesi niiden lukuisten Ylen esittämien natsidokumenttien yhteiskunta, jossa "rasistit" saivat terrorisoida vähemmistöjä? Vai ollaanko tässä apartheidia harjoittavassa Etelä-Afrikassa? Onko sittenkin kyseessä tulevaisuuden dystopia, kauhukuva siitä, mitä tapahtuu, jos vaikka Suomen Sisu saa vallan?<br />
<br />
Mietipä vielä uudestaan. Sinä nimittäin elät jo tuossa yhteiskunnassa, nyt, Suomessa ja parhaillaan.<br />
<br />
Olet luultavasti vieraillut jossakin virastossa, yrityksessä tai työpaikalla. Samalla olet ehkä huomannut, että päivän muotivillitys on pitää niin ulko- kuin sisäovetkin kiinni sähkölukoilla. Panitko myös merkille ulko-ovien, asiakaspalvelutilojen ja porraskäytävien valvontakamerat? Niitä on sielläkin, missä vain työntekijät liikkuvat. Oletko suunnitellut matkaa Viroon, kenties Tallinnaan shoppailemaan? Eteläiseen EU-maahan sinulla ei kuitenkaan ole asiaa ilman passia, itäiseen naapuriin tarvitset myös viisumin. En ole aivan varma haluatko enää mennä läntiseen, tiedät kyllä miksi. Voit virkistää muistiasi <a href="http://paavotajukangas.com/" target="_blank">tästä</a> ja <a href="http://rahmispossu.net/" target="_blank">tästä</a>.<br />
<br />
Samaan aikaan Suomen valtakunnan rajat ovat sepposen selällään: jokainen oikeavärinen ja oikeauskoinen tulija pääsee kuin kutsuvieras rajan yli maahan. Lännestä Ruotsista, idästä Venäjältä ja uusin reitti on auki etelästä suoraan Saksasta tulevilla laivoilla. Niinpä niin, ei toteudu yhdenvertaisuus maailmassa ja varsinkaan Suomessa!<br />
<br />
Toisin kuin suomalaisten, vastaanottokeskusten asukkaiden liikkumista ei ole rajoitettu millään tavoin ja sitä et ole voinut olla huomaamatta. Lehdet ja poliisitiedotteet ovat täyttyneet väkivalta-, ryöstö-, murha- ja raiskausuutisista. Olet kuitenkin saanut lukea tulijoiden tekemisestä ensin pelkästään vaihtoehtomedioista, sillä valtamedian tehtävänä on yrittää pitää sinut rauhallisena - ja valehdellen pettää sinua. <br />
<br />
Olet saanut seurata itsenäisen Suomen historian ala-arvoisinta ajanjaksoa: näennäisdemokratian vaihtumista <a href="http://neluetutkirjat.blogspot.fi/2014/04/willmann-christel-getreu-dem-fahneneid.html">totalitarismiin</a> ja alkuperäisväestön kansanmurhan käynnistymistä. Kaikki tämä vain siksi, että julkista rahaa saadaan riskittömästi siirrettyä yksityisille voitontavoittelijoille. Riskit, ne kannamme arjessamme sinä, minä ja läheisemme.<br />
<br />
Entä jos jotain ikävää tapahtuu? Vaaransa kaikilla nimittäin. Oma lenkkipolkuni kulkee lapsuuden maisemissa, juurimaassani. Nyt lenkkipolun viereen on ilmestynyt vastaanottokeskus. Entä jos kuljen liian läheltä sitä ja saan yllättäen perääni neljä poliisipartiota, kuten eräs <a href="http://mvlehti.net/2015/11/30/jesse-ja-avopuoliso-ajoivat-autolla-vastaanottokeskuksen-lahelle-saivat-nelja-poliisipartiota-peraansa/" target="_blank">Jesse tyttöystävineen</a>? Entä jos kesken lenkin kimppuuni hyökätään, eikä poliiseja hätäpuhelustani huolimatta tule?<br />
<br />
Sanoinko edellä vaaransa kaikilla? Ei nyt sentään liioitella! Suomesta on tehty maa, jossa tietyt suojatut ryhmät voivat tehdä mitä raskaampia rikoksia ja saada sitä varmemmin jäädä maahan. Katsos kun ne kansainväliset sopimukset, joihin Suomikin on sitoutunut, eivät ole sinusta ja ihmisarvostasi kiinnostuneita. Ne suojelevat rikollisia ja heistä hyötyviä. Nokkimisjärjestys on maassamme perin muuttunut. Viranomaisten mukaan meidän, sinun ja minun on vain sopeuduttava "uuteen tilanteesen" tai muuten me <a href="http://neluetutkirjat.blogspot.fi/2015/09/yksin-jatetty-kansa.html">itkemme</a> ja sopeudumme.<br />
<br />
Sinun on syytä ymmärtää, että kolmannen maailman kehitysmaista tulevat miljoonat maahantunkeutujat tuhoavat vastaanottavat yhteiskunnat pelkästään lukumäärällään. Saksassa 3000 asukkaan yhteisöön tuotiin yhdessä hetkessä yli 6000 "turvapaikanhakijaa". Sen yhteisön rauhallinen, arvokas ja turvallinen elämä loppui siihen päivään. Niin käy myös Suomelle ja meille, jos nykyisen kaltainen maahantulijoiden virta jatkuu. Toistaiseksi se jatkuu päivästä toiseen ja tulevaisuutesi, kaikkien suomalaisten, muuttuu yhä mustemmaksi.<br />
<br />
Sinua pidetään silmällä, matkustamistasi rajoitetaan, olet mahdollisesti töissä lukkojen takana, silti et ole arvokas - olet pelkkä objekti jota hyödynnetään. Ihmisarvosi on annettu muille. Sinulla ei ole niin väliä. Kadulla et ole turvassa, etkä edes kotonasi. Sinä olet suomalainen. Sinun ja läheistesi tulevaisuuden tuhoaminen on parhaillaan käynnissä. Katsottuasi Ylen uutiset voit kuitenkin rauhoittua: ei ole syytä huoleen, hallitus tietää mitä se tekee. Sehän tässä niin karmeata onkin, kun se tietää - ja tarkkaan. Sinulle ja minulle, tavallisille suomalaisille se tarkoittaa elinpiirin jatkuvaa kapenemista, syyllistämistä, tulevaisuuden ja toivon hiipumista ja menetystä.<br />
<br />
Kansallinen henkiinjäämisemme on vaarassa. Sitä uhkaavat EU:n liittovaltiokehitys ja kansallisten viranomaistemme rajat auki -politiikka, joka sallii maahantunkeutujien vyöryn kaikkine nyt jo hyvin tunnettuine haittavaikutuksineen. Muutosta tilanteeseen voi olla turha odottaa, sillä valitettavan moni suomalainen elää yhä unelmissa, vailla itsesuojeluvaistoa tai kaukana todellisuudesta.<br />
<br />
Eipä silti, on minullakin unelma: haluan lenkkipolkuni takaisin!Historixhttp://www.blogger.com/profile/02732892259166447843noreply@blogger.com4tag:blogger.com,1999:blog-5879586163905413341.post-87892176923899088042015-11-29T19:08:00.000+02:002015-12-13T08:41:30.679+02:00Oletko ylpeä maastasi?<div class="MsoNormal">
Viikon päästä on taas aika esittää tympeätä ja vastenmielistä
teatteria: itsenäisyyspäivän juhlaa presidentin linnassa, jossa maamme
kellokkaat kilvan kehuvat itseään ja toisiaan. Syksyn 2015 aikana Suomen yhteiskunta on
muuttunut ennennäkemättömällä tavalla. Demokratiasta on tullut ontto klisee.
Suomalaisilla ei ole enää todellista sananvapautta, tai se on samanlainen kuollut kirjain
kuin entisen Neuvostoliiton perustuslain takaama sananvapaus oli aikoinaan.
Kansalaisten peruspalveluja karsitaan, silti verot ja maksut vain kasvavat.
Yhteiskuntaamme huononnetaan. Kotien, katujen ja julkisen tilan turvallisuus vain heikkenee.
Luottamus poliisiin on mennyt. Kansa jakautuu, sille valehdellaan ja sitä
petetään. Arki on vaihtunut pakolaisteeman päivittäiseksi pakkosyötöksi ja
suomalaisten syyllistämiseksi - meiltä on kadonnut normaali elämä. On syytä
kysyä, miksi ja mitä ensi sunnuntaina juhlitaan? </div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Suuri osa juhlijoista on itsekin vaikuttanut tähän yhteiskunnan
muutokseen. Jos pitää yhdellä sanalla kuvata nykyistä alennustilaamme, niin se sana
on haittamaahanmuutto. Niin paljon negatiivista kiteytyy tähän yhteen sanaan. Presidentinlinnan
juhlijat ovat avanneet tietoisella päätöksellä maamme rajat
maahantunkeutumiselle. Käki päästettiin munimaan suomalaisten pesään. Vahinko
on jo tapahtunut - eurooppalaisittain ajatellen vieläpä hämmästyttävän lyhyessä
ajassa - ja nyt joudumme elämään alati huononevan yhteiskuntamme alasajon aikaa.
Muslimit marssivat Helsingissä uskonnollisessa juhlassaan. He
vaativat viittä moskeijaa maamme pääkaupunkiin. S-ryhmä on alkanut myydä
hahal-lihaa. Suomalaisille annetaan pukeutumis- ja käyttäytymissuosituksia,
ettemme vain loukkaisi muslimien tunteita tai provosoisi heitä raiskaamaan
suomalaisia naisia. Kaikki tämä kertoo vauhtiin päässeestä islamisaatiosta.
Media on pullollaan maahanmuuttoa ja islamia ylistäviä uutisia. Joka niemen
notkoon ja saarelmaan on saatava perustaa vastaanottokeskus. Meille
suomalaisille ei ole enää omassa maassamme paikkaa, jossa saisimme olla
rauhassa. Jopa kotiemme pihoille ja autoihimme nämä sotaa pakenevat pakoloiset
tunkeutuvat. Yhtäkkiä huomaamme, että meistä on tullut toisen luokan
kansalaisia. Raiskaukset, murhat, ryöstöt ja pahoinpitelyt ovat lisääntyneet
merkittävästi yhdessä vastaanottokeskusten kanssa. Enää ei auta edes poliisin
ja median valehtelu ja asioiden salailu: ilmiöillä on selvä yhteys toisiinsa.</div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<h4>
Mitä tapahtui meidän kotimaallemme? </h4>
<div class="MsoNormal">
<br />
Miksi Suomesta on tehty
nykyisen kaltainen ala-arvoinen ja halveksuttava, feminiininen ja alati
paheneva monikulttuurihelvetti? Suomi on nykyisin maa, jossa poliisiin ei enää
voi luottaa, jossa mediat ja poliitikot <a href="http://neluetutkirjat.blogspot.fi/2015/08/miksi-annamme-kaiken-taman-tapahtua.html" target="_blank">valehtelevat </a>ja kansa on <a href="http://neluetutkirjat.blogspot.fi/2015/09/yksin-jatetty-kansa.html" target="_blank">hylätty</a>. Kaiken takana on tietenkin
raha. Maahanmuuttoa ja vastaanottokeskuksia tarvitaan voimaksi, jolla
suomalainen hyvinvointivaltio ajetaan alas, synnytetään halpatyömarkkinat ja
siirretään julkista rahaa yksityiselle puolelle vastaanottokeskusten avulla. Maahanmuuttobisnes
on eliitille riskitön tulonlähde. Meille kansalaisille se tarjoaa vain riskejä
väkivallasta, raiskauksista, murhista, taudeista ja omaisuusrikoksista. Mitä
pitäisi ajatella esim. Hennalan tilanteesta: noin 600 nuorta miestä sullottuna
yhteen majoituspaikkaan? Paljonko Lahdesta löytyy poliiseja, entä
Puolustusvoimien virka-apua? No, Puolustusvoimat on lähtenyt Lahden Hennalasta
ja heidät on korvannut juuri nämä maahantunkeutujat. Sillä hetkellä kun nuo 600
saavat päähänsä lähteä liikkeelle, kuka heidät pysäyttää? Sääliksi käy
lähialueen asukkaita.</div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<h4>
Mikä on aiheuttanut yhteiskuntamme muutokset? </h4>
<div class="MsoNormal">
<br />
Syitä on
monia, mutta yksi suurimmista oli Suomen liittyminen Euroopan Unioniin. Maassamme
elää jo nuorten aikuisten sukupolvi, joka ei ole nähnyt itsenäistä Suomea. EU
on tuhonnut kansallisen koheesiomme. Näin se on täydentänyt vasemmiston pitkään
jatkunutta kansallistunteen, yhteisön arvojen ja moraalin mädättämistä. Tehokasta
tukea hajottamistyölle on tullut myös ateisteilta, jotka historiaa
tuntemattomina tai sitä vähättelevinä kuvittelevat ihmisten yhteisöjen
rakentuvan ja pysyvän pystyssä ilman uskontojärjestelmiä. Feminismin osuutta
Suomen ja suomalaisten nykyisessä alennustilassa ei pidä unohtaa. Feminismin,
eli naisten ahneen itsekkyyden, syy-seuraussuhteiden ymmärtämättömyyden ja
todellisuuspakoisten unelmien on Suomessa annettu jo yli 30 vuoden ajan johtaa
yhteiskunnallista kehitystä. Jälki on karmeata ja halveksuttavaa, sen ohittaa
vain yhteiskunnallinen kaaos, jonka
Ruotsin ja USA:n feministit ja muut nutturapääpoikaämmät ovat saaneet
aikaiseksi. Onhan näitä toki meilläkin: olemme saaneet ihmetellä halosten,
lipposten, biaudettien, askoloiden, viljasten, anderssonien ja nergien
toilailuja. Joskus kuulee naisten valittavan, ettei heitä arvosteta. Ihan tiedoksi:
arvostus täytyy reaalimaailmassa ansaita, myös nukkekotimaistereiden ja muiden
sukupuolentutkijoiden. Valitettavan suuri osa naisista suhtautuu
maahantunkeutumiseen ymmärtävästi, myönteisesti ja jopa osallistumalla SPR:n tuhotyöhön.
Vallalla on merkillinen feminiininen auttamismania - "autamme" toisia
niin että itse tuhoudumme! </div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Migrin, eli Maahanmuuttoviraston johtohenkilöt ovat naisia.
Migri on kuin Natsi-Saksan SS-järjestö, valtio valtiossa, jonka SS-Totenkopfverbänd
tekee mitä tahtoo, kenelle tahtoo ja missä tahtoo. Naiset ajatuskyvyttömyyttään
heikentävät omia ja tyttäriensä vapauksia, elintilaa ja turvallisuutta. En ole
koskaan ymmärtänyt miksi niin suuri osa naisista käyttäytyy perin
itsetuhoisesti. Asia saa inhottavamman piirteen, kun feministit syyllistävät
kantasuomalaiset miehet maahantunkeutujan raiskatessa suomalaisen naisen tai
tyttölapsen. Jos ei ole ajattelukykyä ja ymmärrystä syy-seuraussuhteista, niin
eihän sille mitään voi. Silloin ehkä kannattaisi
pitää pienempää ääntä, lopettaa valkoihoisten miesten rasistinen demonisointi ja
jättää yhteiskunnalliset asiat niistä enemmän ymmärtäville. Tämä tiedoksi
"kukkahattutädeille" ja muille "tiedostaville" naisille,
nutturapoikaämmille ja tyttösille.</div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Maamme kerma juhlii ensi sunnuntaina. Juhlahumun lähestyessä
muistutan, että poliittinen ja taloudellinen eliitti, virkamiehistö ja
"älymystö" ovat julistaneet sodan omaa kansaansa vastaan. Meille valehdellaan, todellisuutta yritetään pimittää ja meitä ryöstetään parhaillaan. Meille väitetään, että muutos on väistämätön ja että meidän on vain hyväksyttävä
asiantila. Väärin! Muutos ei ole väistämätön, mutta sitä halutaan ja siksi myös
ajetaan eteenpäin mm. avaamalla rajat. </div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<h4>
Hei juhlijat, olette menettäneet luottamukseni! </h4>
<div class="MsoNormal">
<br />
Vähät
välitätte minun ja läheisteni terveydestä, turvallisuudesta tai tulevaisuudesta.
Olette vihollisiani. Asuinalueemme olette jo turmelleet niillä uusilla
mallikansalaisillanne. Poliitikot ovat purkaneet yksipuolisesti yhteiskuntasopimuksemme, tilalle on tullut koko joukko erilaisia pakkoja, joilla meitä alistetaan. Siksi katson, että sotilasvala ei enää sido minua. Annoin sen aikoinani
itsenäiselle Suomelle, maalleni, josta olin ylpeä. </div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Valtio ja isänmaa eivät välttämättä ole yksi ja sama asia!</div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Venäjän <a href="https://www.youtube.com/watch?v=h9RwYPsVpfM" target="_blank">kansallislaulun</a> kertosäkeessä on osuva kohta, joka saa mietteliääksi. </div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal" style="background: white; line-height: 13.45pt; margin-bottom: 1.2pt;">
<span style="color: #252525; font-family: "arial"; mso-bidi-font-weight: normal;">Славься,
Отечество наше свободное,<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal" style="background: white; line-height: 13.45pt; margin-bottom: 1.2pt;">
<span style="color: #252525; font-family: "arial"; mso-bidi-font-weight: normal;">Брацких
народов союз вековой,<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal" style="background: white; line-height: 13.45pt; margin-bottom: 1.2pt;">
<span style="color: #252525; font-family: "arial"; mso-bidi-font-weight: normal;">Предками
данная мудрость народная!<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal" style="background: white; line-height: 13.45pt; margin-bottom: 1.2pt;">
<span style="color: #252525; font-family: "arial"; mso-bidi-font-weight: normal;">Славься,
страна! Мы гордимся тобой!<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Viimeinen rivi kertoo: </div>
<div class="MsoNormal">
Slavsja strana! Myi gardimsja taboi! =
Kunnia maalle! Olemme ylpeitä sinusta!</div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Voitko sinä olla ylpeä Suomesta 6.12.2015?</div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<o:p>Vai yhdytkö lauluun: </o:p></div>
<div class="MsoNormal">
Ei laaksoa ei kukkulaa, ei vettä rantaa - ilman
vastaanottokeskusta...<br />
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<div style="background: white; line-height: 17.8pt; margin-bottom: 13.2pt; margin-left: 0cm; margin-right: 0cm; margin-top: 0cm;">
<i style="line-height: 17.8pt;"><span style="color: #555555; font-family: "arial"; font-size: 11.0pt;">В Финляндий криминальное правидельство делают
с иммигрантом геноцит для все простой финны.</span></i></div>
<div style="background: white; line-height: 17.8pt; margin-bottom: .0001pt; margin-bottom: 0cm; margin-left: 0cm; margin-right: 0cm; margin-top: 12.0pt;">
<i><span style="color: #555555; font-family: "arial"; font-size: 11.0pt;">Господи, помилуй нас!</span></i><span style="color: #555555; font-family: "arial"; font-size: 11.0pt;"><o:p></o:p></span></div>
</div>
Historixhttp://www.blogger.com/profile/02732892259166447843noreply@blogger.com9tag:blogger.com,1999:blog-5879586163905413341.post-19759052097528529962015-10-31T21:07:00.002+02:002016-01-03T09:18:14.431+02:00Juhlat loppuvat aikanaanLähi-idän tarinaperinne on, kuten tunnettua, hyvin rikas. Ennen kirjoitustaitoa ja kirjallisia lähteitä tarinat säilyivät sukupolvelta toiselle hyvämuististen, ammattimaisten muistajien ja kertojien välityksellä. Eräs tällainen tarina on kertomus Babylonian kuninkaan Nabû-kudurri-uṣurin (Nebukadressar II) rakentaman suurvallan äkillisestä kukistumisesta.<br />
<br />
Katsotaan kuitenkin ensin mitä länsimainen historiankirjoitus tietää kertoa tarinan tapahtumista. Nebukadressar II eli 600-500-lukujen taitteessa eKr. Hänen aikanaan Babyloniasta tuli kukoistava ja rikas maailmanvalta. Nebukadressaria muutama sukupolvi myöhemmin seurasi valtakunnan viimeisenä kuninkaana Nabu-na'id. Hänen aikanaan (540-luvulla eKr.) hallinto ja valtauskonto oli korruptoitunutta, yhteiskunta eli heikkouden, taantuman ja entisen loiston rappeutumisen kautta. Yhteiskunnan heikkous houkutteli uutta valtaa täyttämään syntyvää tyhjiötä.<br />
<br />
Voimistuva Suur-Persia hyökkäsi Kyyros II Suuren johdolla Babyloniin lokakuun 12. päivänä 539 eKr. Kaupungin puolustuslaitteet olivat oman aikansa vaikuttavimmat: Nabû-kudurri-uṣur kuvaili niitä kirjoituksissaan seuraavasti "Linnoitusten (kolminkertaiset) muurit ja vallit olivat korkeita kuin vuoret" ja vallihaudat leveydessään "muistuttivat merta". Silti Kyyros kukisti Nabu-na'idin valtakunnan ilman taistelua ja liitti sen osaksi Suur-Persiaa. Kyyroksen apuna olivat Babylonin valtauskonnon Marduk-jumalan papisto, jonka hän oli saanut puolelleen jo ennen hyökkäystä Nabu-na'idia vastaan. Myös kansa oli kyllästynyt Babylonian heikkoon hallintoon ja otti valloittajan riemuiten vastaan. Nykyaikaisesti voisi todeta, että hallinnon ja hallittavien yhteiskuntasopimus purkaantui, eikä mittavista puolustusrakennelmista ollut hyötyä.<br />
<br />
Kuningas Nabu-na'id oli hallinnut valtakuntaa yhdessä poikansa Belsarussurin (Belsassarin) kanssa. Ikivanha tarina, jonka historiallisuutta ja kronologiaa on vaikea todentaa, liittää kanssahallisija Belsassarin eeppisellä tavalla valtakunnan viimeiseen päivään. Tarinan mukaan Belsassar oli järjestänyt suuret pidot tuhannelle ylimykselleen, juomingit suoraan sanoen. Hän haetutti juhlaväen ihailtavaksi kuningas Nebukadressarin aikoinaan Jerusalemin temppelistä ryöstämiä sakraaliesineitä. Belsassar rohkaisi vieraitaan juomaan viiniä juutalaisten pyhistä astioista ja rukoilemaan babylonialaisia jumalia. Kun juhlat olivat ylimmillään, ilmestyi hallitsijan palatsin kalkitulle seinälle käsi kirjoittaen sinne jotain. Kuningas pelästyi ja määräsi valtakuntansa viisaat tulkitsemaan seinälle ilmestynyttä tekstiä. He eivät kuitenkaan kyenneet siihen. Silloin leskikuningatar ehdotti erään Juudan pakkosiirtolaisen, viisaan vanhuksen hakemista avaamaan tekstin merkitys.<br />
<br />
Viisas vanhus, nimeltään Daniel, luki kuninkaalle seinällä olevan kirjoituksen ja selitti sen sanoman. Seinälle kirjoitettu lause "<i>Mene, mene, tekel u-farsin</i>" kertoi kuninkaalle, että hänen kuninkuutensa aika oli päättyvä, kuningas tekoineen oli punnittu ja kevyeksi havaittu, siksi hänen valtakuntansa annettaisiin persialaisille. Samana yönä Kyyroksen joukot marssivat Babyloniin ja surmasivat kanssahallitsijan. Belsassarin virheiksi vanha tarina mainitsee ylpeyden, pilkallisuuden ja jumalattomuuden. Tarinan rivien välistä voi nähdä kuninkaan kelvottomuuden johtamaan valtakuntaa ja kansaansa. Samanlaista tematiikkaa pohdin Sir John Glubbin esseetä käsitelleessä <a href="http://neluetutkirjat.blogspot.fi/2015/08/kuusi-askelta-kansalliseen-tuhoon.html" target="_blank">kaksiosaisessa</a> <a href="http://neluetutkirjat.blogspot.fi/2015/08/miksi-annamme-kaiken-taman-tapahtua.html" target="_blank">blogikirjoituksessani</a>. Kansakunnan kehityskaareen mahtuu nousu, kasvu, uho, viimeiset juhlat eli rappio ja tuho.<br />
<br />
Euroopassa on parhaillaan menossa viimeiset juhlat ennen tuhoa, aivan Babylonian malliin. Eurooppalaisten kansojen ja EU:n johtajat ovat juopuneet oman valtansa viinistä ja papisto vehkeilee kansaa vastaan. Samalla vieraat valloittajat uusine uskontoineen ovat jo marssineet sisään. Jokunen vuosi sitten pohdin kysymystä, mistä eurooppalaisesta maasta valtiorakenteen luhistuminen alkaa. Laitoin silloin kolmeksi todennäköisemmäksi Ruotsin, Englannin tai Hollannin. Vuoden 2015 tapahtumien valossa Ruotsin asettaminen listalle oli hyvin perusteltua, mutta uutena maana siihen voidaan lisätä Saksa.<br />
<br />
Suomen tiedotusvälineet ovat tarjoilleet kovin kitsaasti uutisia maahantunkeutumisen vaikutuksista naapurimaidemme yhteiskuntiin. Onneksi on ulkomaiset nettilehdet ja Twitter niiden linkkien jakajana. Saksasta kuuluu perin huolestuttavia uutisia: Merkelin mieletön politiikka on repinyt saksalaisen yhteiskunnan rikki. Merkel on menettänyt laajalti kannatustaan, jopa oman puolueensa sisällä. Hänestä on tehty nelisensataa rikosilmoitusta maanpetoksellisesta toiminnasta Saksaa vastaan. Paikalliset mediat väittävät niiden tekijöiksi mystistä "äärioikeistoa". Saksan ja Itävallan suhteet ovat koetuksella maahantunkeutujien vyöryn jatkuessa. Itävalta onkin ilmoittanut rakentavansa rajoilleen aitoja. Itävallassa muuten aseliikkeet ja ampumakoulut tekevät parhaillaan huipputulosta: varsinkin naiset ostavat nyt aseita ja opettelevat ampumaan. Miksiköhän he tekevät niin?<br />
<br />
Berliinin Kreuzbergin kaupunginosahallinto on romuttanut länsimaiseen oikeusjärjestykseen iäti kuuluneen yksityisen omaisuuden suojan. Viranomaiset ovat alkaneet pakkolunastaa tyhjiä asuntoja maahantunkeutujien käyttöön. Freiburgin <a href="https://www.facebook.com/ukipvideos/videos/1688161141398924/?fref=nf" target="_blank">kylässä</a> poliisit varmistivat väkivalloin maahantunkeutujien bussien saapumisen kyläläisten huutaessa vastalauseitaan. Kyläläiset huusivat poliiseille:<br />
<br />
<br />
<i> Te taistelette omaa kansaanne vastaan!</i> <br />
<i><br /></i>
<i> Emme halua matuja tänne, he tuhoavat maamme! </i><br />
<i><br /></i>
<i> Me maksamme poliisien palkat! </i><br />
<i><br /></i>
<i> Te tuhoatte tulevaisuutemme! </i><br />
<i><br /></i>
<i> Te tuhoatte lastemme tulevaisuuden! </i><br />
<i><br /></i>
<i> Jos teillä on yhtään kunniantuntoa jäljellä, ampukaa meidät!</i><br />
<i><br /></i>
<br />
Poliisien ottaessa pamput esille ihmiset huusivat heille: <i>Petturit!<b> </b></i><br />
<br />
Saksalainen yhteiskunta on vaarassa hajota, se on sairas ja ei voi selviytyä mikäli suunta ei muutu. Eipä sitten ihme, että Pegidan suosio vain kasvaa. Vaikka viranomaiset yrittävät leimata Pegidan "äärioikeistoksi", niin katujen realismin ja virallisen propagandan välinen ero alkaa olla jo liian vaikeata peittää.<br />
<br />
Ruotsin tilanne ei ole yhtään sen lohdullisempi; päinvastoin, maan romahtaminen on entistä lähempänä. Poliisi tiedotti aikaisemmin, ettei se pysty valvomaan 55 maahanmuuttajajengien aluetta, No-Go Zonea. Syksyllä 2015 Ruotsin poliisi tunnusti, ettei sillä ole enää maan mikään alue hallinnassa. Poliisin voimavarat ovat sidotut maahantunkeutujiin. Tavallisilla rikollisilla on nyt paras sesonki, kun <a href="http://www.svd.se/nar-polisen-inte-langre-kan-skydda/om/ledarbloggen" target="_blank">poliisi</a> ei pysty enää kohdistamaan resursseja normaaliin rikostutkintaan. Tämä näkyy katujen, naisten ja vanhusten turvattomuutena. Sosiaali- ja terveydenhoito on kriisissä alati pahenevan maahantunkeutumisen jatkuessa. Asuntopula on valtaisa. Ruotsi velkaantuu ennätystahtia. Yhteiskunta näyttää halvaantuneen ja lopettavan vähän kerrassaan tavallisen veroja maksavan kansalaisen palvelemisen. Ruotsissa onkin käynnistynyt keskustelu yhteiskuntasopimuksesta ja siitä, ovatko viranomaiset sanoneet sen yksipuolisesti irti. Merit Wagner <a href="https://meritwager.wordpress.com/2015/10/28/da-har-val-ocksa-var-del-av-avtalet-att-betala-skatt-till-det-allmannagemensamma-upphort-att-galla/" target="_blank">kirjoittaa</a>:<br />
<i style="text-align: justify;"><br /></i>
<i style="text-align: justify;"> "Svenskarna ska alltså ordna och bekosta sin egen och sina familjers säkerhet och sina gårdar från att drabbas av stölder, trots att det hittills ingått i samhällskontraktet – för vilket vi betalar hög skatt – att vi ska ha en fungerande polis som vi kan räkna med att skyddar oss och gripa brottslingar!!?!</i><br />
<div style="text-align: justify;">
<i><br /></i></div>
<div style="text-align: justify;">
<i> När upphörde samhällskontraktet att gälla? Från oktober 2015? Utan uppsägningstid eftersom den skatteinkasserande parten inte uppfyller sin del av avtalet? Då har väl också vår del av avtalet – att betala skatt till det allmänna/gemensamma – upphört att gälla?</i></div>
<div style="text-align: justify;">
<i><br /></i></div>
<div style="text-align: justify;">
<i> Om samhällskontraktet är brutet så är det. Då gäller hela havet stormar (laglöshet, rättslöshet, inget skydd) och då ska vi också, varenda en av oss, betala mindre i skatt!"</i></div>
<div style="text-align: justify;">
<i><br /></i></div>
<br />
<div style="text-align: justify;">
<i>"Ruotsalaiset tulevat siis järjestämään ja maksamaan itse oman ja perheidensä turvallisuuden ja pitämään varkaat poissa pihoistaan, siitä huolimatta, että tähän asti se on kuulunut yhteiskuntasopimukseen - jonka vuoksi maksamme korkeita veroja - jolla saamme toimivan poliisin johon luottaa että se suojaa meitä ja ottaa kiinni rikolliset.</i></div>
<div style="text-align: justify;">
<i><br /></i></div>
<div style="text-align: justify;">
<i>Milloin yhteiskuntasopimus lakkasi olemasta voimassa? Elokuusta 2015 lähtien? Ilman irtisanomisaikaa, koska veroja maksava osapuoli ei täytä osaansa sopimuksesta? Sittenhän on myös oma osuutemme sopimuksesta maksaa veroja lakannut olemasta voimassa?</i></div>
<div style="text-align: justify;">
<i><br /></i></div>
<div style="text-align: justify;">
<i>Jos yhteiskuntasopimus on rikottu niin se on. Silloin tulee koko joukko ongelmia (laittomuus, oikeudettomuus, suojattomuus) ja silloin tulemme me, jokainen meistä, maksamaan vähemmän veroja!"</i></div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<br />
Ruotsin yhteiskunta on sairas, rikki kuten Saksankin. Poliittinen elämä on taantunut vaihtoehdottomaksi feministiseksi liberaaliksi fasismiksi, jossa poliittisesti korrekti sensuuri haluaa vaientaa kaiken kritiikin. Ruotsissa sensuuri on onnistunut varsin hyvin ja kansan suuren enemmistön on koettava väärän politiikan negaatiot suoraan arjessaan, ennen kuin ymmärrys vallitsevista realiteeteista syntyy. Yksi tapa, jolla Ruotsin yhteiskunta voi lähteä hajoamaan on tavallisten ruotsalaisten kyllästyminen yhteiskuntaan, joka ei arvosta heitä ja osoittaa sen itse asiassa jo nyt sangen selvästi.<br />
<br />
Kun tavallinen ruotsalainen ymmärtää, ettei yhteiskuntasopimuksesta ole hänelle enää hyötyä, myös hän viranomaisten tavoin voi lopettaa yhteiskuntasopimuksen noudattamisen. Silloin Ruotsi hajoaa. Skenaario voi kuulostaa uskomattomalta, mutta 530-luvun eKr. Babyloniassa ja 400-luvun Roomassa kävi juuri näin. Kansalaiset hylkäsivät rasitteeksi muodostuneen hallinnon ja entisen identiteettinsä. Ruotsin valtaapitävät feministit ovat viettäneet omia Belsassarin pitojaan jo useamman vuosikymmenen ajan. Tämä mieletön politiikka on nyt tulossa tiensä päähän, feministit on punnittu ja kevyiksi havaittu. Ruotsin voi olla vaikeaa enää pelastaa itseään, niin perusteellisesti se on itsensä turmellut.<br />
<br />
Suomi näyttää valitettavasti seuraavan Ruotsin tietä. Tätä kirjoittaessa omat poliitikkomme yhä kiihtyvällä vauhdilla pettävät ja ryöstävät kansansa moraalittomalla ja turmeltuneella maahanmuuttobisneksellä. Poliisi ja muu virkakoneisto on valjastettu huolehtimaan, vaikka väkivalloin, että toiminta saa jatkua häiriöttömästi, aivan Saksan malliin. Valtamedioissa kuluneet valheet ja latteudet jatkavat elämäänsä propagandan kiihtyessä: työvoimapula, kestävyysvaje, Syyrian sotaa pakenevat (irakilaiset, somalialaiset, afganistanilaiset parta)lapset, Fazer, Sinebrychoff ja ne muut.<br />
<br />
Entä missä ovat raiskaavat, väkivaltaiset, ylimielisesti käyttäytyvät, ruokiamme halveksuvat, ihmisten pihoille tunkeutuvat ja ryöstelevät maahantunkeutujat? Heidät eliittimme haluaa vaikenemalla häivyttää pois keskustelusta. Kiitos siitä ns.vanhoille puolueille ja varsinkin Timo Soinille!<br />
<br />
Suomen viranomaisten ja poliitikkojen toimet eivät ole olleet omiaan herättämään luottamusta hallinnon kykyihin ja varsinkin haluun toteuttaa osuuttaan suomalaisesta yhteiskuntasopimuksesta. Vallankäyttö Suomessa syksyllä 2015 muistuttaa yhä enemmän järjestäytyneen rikollisjärjestön toimintaa. Myös meillä olisi aihetta keskustelulle hallinnon ja hallittavien sopimuksen toteutumisesta. Timo Vihavaisen mainio aihetta käsittelevä <a href="http://timo-vihavainen.blogspot.fi/2015/10/kansalaisten-luottamus-ja-valtiovalta.html" target="_blank">blogi</a> kannattaa lukea.<br />
<br />
Maantieteelle emme voi mitään, siinä on yksi suomalainen ulkopoliittinen viisaus. Suomen, kulttuurimme ja suomalaisten, meidän tavallisten valkoihoisten "pottunokkien", kohtaloa ja eloonjäämistä määräävät paljolti EU ja Saksa. Kuinka epäsuosituksi EU muodostuu, varsinkin itäisen Euroopan jäsenmailleen, kun se nykyisin kehittyy yhä synkemmäksi alkuperäiskansojen murhaajaksi? <br />
<br />
Saako eurooppalaisia maita koetteleva "pakolaiskriisi" aikaan sen lopullisen särön, joka hajottaa edelleen ratkaisemattoman talous- ja moraalikriisin kanssa painivan Eurostoliiton? Kuinka Saksan käy: onko heillä edessä täydellinen antautuminen ja saksalaisten tuho vai kansannousu Merkelin kansanmurhahallintoa vastaan? Joka tapauksessa aika eurooppalaisen eliitin Belsassarin pidoille alkaa käydä vähiin. Joko valtiorakenteet hajoavat maahantunkeutujien massojen murskatessa eurooppalaiset yhteiskunnat tai kansat heräävät vapauttamaan itsensä EU:sta ja muista sortajistaan.<br />
<br />
Hei suomen vallasväki:<b> Mene, mene, tekel u-farsin!</b><br />
<br />
Juhlat alkavat olla ohi!<br />
<br />Historixhttp://www.blogger.com/profile/02732892259166447843noreply@blogger.com10tag:blogger.com,1999:blog-5879586163905413341.post-79488133479225838342015-10-02T10:00:00.000+03:002015-10-07T18:38:29.706+03:00Rajat kiinni - nyt heti!Tänään ja tulevana viikonloppuna on määrä järjestää eri paikkakunnilla maahantunkeutumista vastustavia ja, niin hämmästyttävää ja valitettavaa kun se onkin, myös sitä tukevia mielenosoituksia. <br />
<br />
Joku voi edelleen miettiä, miksi kansalaiset haluavat rajakontrollin takaisin, maahantunkeutumisen Suomeen loppuvan ja tänne jo tulleiden, meitä, vieraanvaraisuuttamme ja ruokiamme halveksuvien, vain parempaa elintasoa etsivien ”hädänalaisten” palauttamista lähtömaihinsa. <br />
<br />
Kyseessä on <a href="http://www.uusisuomi.fi/raha/121003-talousennustajan-hyytavat-lausunnot-kriisi-alkaa-1102015-kantavaestot-nousevat" target="_blank">eurooppalainen kriisi</a>. Sen ovat aiheuttaneet EU-komission epädemokraattiset, liittovaltiota ajavat byrokraatit yhdessä yksittäisten EU-maiden moraalittomien johtajien kanssa. <a href="http://mvlehti.net/2015/10/01/turvapaikkakriisi-poliitikko-varoittaa-kansannoususta-saksassa/" target="_blank">Saksa</a> on eurooppalaisittain mitaten vaarallisen lähellä valtiollisten rakenteiden ja kaiken järjestyksen luhistumista. <br />
<br />
Taustaksi Suomessa nyt järjestettäville marsseille, niin maahantunkeutumisen puolesta kuin vastaan, käänsin englantilaisen videobloggaaja Pat Condellin videon ”The Invasion of Europe”. Se on julkaistu 28.9.2015 ja löytyy <a href="http://www.patcondell.net/the-invasion-of-europe/" target="_blank">täältä</a>. Videon lisäksi osoitteesta löytyy linkkejä uutisiin ja kommentteihin Saksan ja EU:n pakolaispolitiikan seurauksista tavallisille eurooppalaisille. <br />
<br />
Olen hieman lyhentänyt käännöstä, tiedättehän englantilaisten monipolvisen tavan asioiden esittämiselle. Joitakin videolla käytettyjä fraaseja ja adjektiiveja olen sovittanut suomalaisittain tutuimmiksi.<br />
<br />
<br />
<h3>
Tunkeutuminen Eurooppaan</h3>
<br />
Euroopan unioni aiheuttaa kaaoksen Eurooppaan kompuroidessaan yhdestä itse aiheuttamastaan kriisistä toiseen ilman minkäänlaista demokraattista mandaattia. Ei riittänyt, että EU komissio on syrjäyttänyt eri maiden hallitukset. Se on myös avannut EU:n ulkorajat yhdelle takapajuisimmalle ja väkivaltaisimmalle kulttuurille koko maailmassa, sellaiselle, joka hylkää kaikki ihmisoikeuksien perusteet. <br />
<br />
Mikä tässä meni vikaan? Nämä maahantulijat eivät enää täytä pakolaisen statusta, kun kieltäytyvät rekisteröitymästä turvapaikanhakijoiksi saavuttuaan ensimmäiseen turvallisen maahan. Kuitenkin EU on kieltäytynyt toteuttamasta omia lakejaan antamalla kansallisille poliisivoimille signaalin päästää sadattuhannet maahan tulijat jatkamaan matkaansa. Miljoonia rohkaistaan tulemaan ja miljoonat muut ovat myös tulossa. Ulkoavaruudesta puolueettomana tarkkaileva voisi ajatella, että eurooppalaiset ovat menettäneet järkensä. Mutta eivät eurooppalaiset sitä ole menettäneet, vaan demokratiansa. Ja nyt eurooppalaiset parhaillaan menettävät turvallisuutensa.<br />
<br />
Euroopan unioni olisi voinut pysäyttää tämän kriisin heti alkuunsa noudattamalla hyväksi havaittua ja onnistunutta australialaista pakolaispolitiikkaa käännyttämällä veneet takaisin ja käsittelemällä turvapaikkahakemukset muualla. Tämä olisi ollutkin liian järkevää. Päinvastoin, EU komissio käyttäytyi tavanomaisen ylimielisesti, tehden samalla tilanteen paljon pahemmaksi rikkomalla lakejaan kutsumalla muslimimaailman Eurooppaan. Tämä takaa Euroopan muuttuvan kaikille vaarallisemmaksi paikaksi. Näin tulee käymään erityisesti naisille, seksuaalivähemmistöille ja juutalaisille. EU myös rahoittaa rikollisjärjestöjä ja ihmissalakuljetusteollisuutta. <br />
<br />
Angela Merkel haluaa Saksan maksavan toisesta maailmansodasta tekemällä kansallisen itsemurhan. Hänen kolmannen maailman muslimeille esittämänsä mielipuolinen kutsu tulla Saksaan on nostanut raiskaukset Saksassa uusiin ennätyksiin. Kiitos siitä kuuluu henkilökohtaisesti Merkelille. Kaikki te edistykselliset, hyödylliset idiootit "Tervetuloa pakolaiset" -kyltteinenne kannatte myös oman vastuunne tilanteesta. Sillä huolimatta siitä, mitä media haluaa meidän uskovan, suurin osa tulijoista on yksinäisiä miehiä. Euroopan vankilat ovat jo täynnä kolmannen maailman muslimimiehiä, jotka eivät tiedä kuinka käyttäytyä sivistyneissä valtioissa. Kaikkein vähiten tarvitsemme heitä nyt vielä lisää, sillä mihin he tulevat, sinne tulevat myös raiskaukset. Se on kulttuurinen asia. Kuitenkin juuri heitä EU haluaa lisää.<br />
<br />
Lakia rikkoen Eurooppaan tuodaan väkivaltainen, naisvihamielinen raiskauskulttuuri, joka suoraan uhkaa naisten turvallisuutta ja rikkoo heidän ihmisoikeuksiaan. Saksan media auttaa tässä. Jos olet Saksassa oleva kolmannen maailman muslimimaahantulija ja nautit satunnaisten raiskausten tekemisestä, niin voit jatkaa raiskauksiasi tietäen, että media vaikenee teostasi. Media on puolellasi. Tähän asti media ja poliisi on ollut hyvin hiljaa pakolaisten vastaanottokeskusten raiskaus-, lasten hyväksikäyttö- ja pakkoprostituutioepidemiasta. Tilanne on mennyt niin pahaksi, että naisten ja tyttöjen on ollut pakko nukkua vastaanottokeskuksissa päällysvaatteissaan. Naisjärjestöt jopa kirjoittivat julkisen kirjeen hallitukselle vaatien vastaanottokeskuksiin naisille omia, erillisiä tiloja pitämään saalistavat miehet poissa. Poliisi ei halua puhua raiskauksista, koska se ei halua samalla oikeuttaa massamaahanmuuton kritiikkiä. Kuinka jaloa heiltä! Poliisi ei halua oikeuttaa lainrikkomisen arvostelua. Silti poliisi kokee tarvetta varoittaa paikallisia ihmisiä jättämästä lapsiaan ulos yksin tai teinityttöjä pukeutumasta liian paljastavasti. He myös varoittavat naisia liikkumasta yksin rautatieasemilla, jotka sijaitsevat lähellä vastaanottokeskuksia. <br />
<br />
Poliisi tietää sen, minkä kaikki jo Euroopassa nyt tietävät: sen että kolmannen maailman muslimimiehet on kasvatettu kehdosta asti halveksimaan ja pelkäämään naisia ja pitämään heitä alempiarvoisena. Kun he tulevat sivistyneeseen paikkaan, kuten Eurooppaan, he kohtelevat eurooppalaisia naisia samalla tavalla, koska he ovat liian tietämättömiä osatakseen muuta. Me siedämme tätä koska olemme niin edistyksellisiä, suvaitsevaisia ja myötätuntoisia. Emmekä halua puhua heidän käytöksestään, koska se voisi olla rasistista. Yritämme ymmärtää ja antaa heille erivapauksia selittäen kaiken kulttuurisilla tekijöillä. Me vetäydymme pelkurimaisesti tyhjien sanojen taakse, sanojen kuten kotouttaminen ja syrjintä. Taputamme itsellemme omasta humanitaarisuudestamme kuin hevonpaskahylkeet samalla kun Eurooppa tulee aina vaan vaarallisemmaksi naisille, sukupuolivähemmistöille ja juutalaisille. Itse asiassa nyt jo jokaiselle. Sillä vapaa liikkuvuus tarkoittaa myös jihadin vapaata liikkumista. Täytyy olla joko idiootti tai poliitikko ettei näe sen olevan tulossa. ISIS väittää Euroopassa olevan jo tuhansia sen taistelijoita. Lisää tulee joka päivä, sillä EU:n rikollinen välinpitämättömyys tarkoittaa sitä, että EU:lla ei ole ulkorajoja. Syyrian verilöyly on matkalla Eurooppaan. EU on siitä sataprosenttisesti vastuussa. Tästä ei poliitikkojen omine henkivartioineen tarvitse olla huolissaan, koska he eivät ole todennäköisimpiä murhattavia. <br />
<br />
Ainoa syy miksi kaikki tämä tapahtuu on se, että EU rikkoo lakia. Jos EU-johtajat voivat rikkoa lakia, miksemme me kaikki sitten? Miksi me kaikki emme vain tee mitä haluamme ja ota mitä haluamme? Miksi kenenkään tulisi kunnioittaa lakia, kun laki selvästi ei tarkoita mitään? <br />
<br />
Jos emme pysäytä maahantulijoiden virtaa, laiton maahantunkeutuminen ei lopu koskaan. On myös selvää, että EU:lla ei ole halua pysäyttää tulijoiden virtaa. EU haluaa tämän inhimillisen hyökyaallon jatkuvan kunnes Eurooppaan on väkisin ja peruuttamattomasti tullut takapajuinen ja väkivaltainen kulttuuri, joka on vihamielinen kaikkia meidän eurooppalaisia arvojamme kohtaan. EU maahantuo barbariaa. EU maahantuo sotaa. EU näyttää ilman epäilyksen häivää, ettei siihen voi luottaa Euroopan turvallisuuden ollessa kyseessä.<br />
<br />
On Euroopan kansojen aika vaatia turvapaikkaa Euroopan Unionilta!<br />
<br />
Pat Condell<br />
28.9.2015<br />
<br />
<br />
Jotkin Condellin mainitsemat epäkohdat ovat jo meillä Suomessakin tuttuja. Suomen poliisi on jo <a href="http://www.mtv.fi/uutiset/rikos/artikkeli/pahoinpitelyita-ja-teinityttojen-ahdistelua-turvapaikanhakijoita-epaillaan-lukuisista-rikoksista/5336438" target="_blank">myöntänyt</a> katurauhan rikkoutuneen maahantunkeutujien tekemien rikosten määrän noustessa rajusti. Silti YLE pyrkii loppuun asti <a href="http://areena.yle.fi/1-3056277" target="_blank">valehtelemaan</a> suomalaisille asioiden todellisesta tilasta.<br />
<br />
Sisäministeriö laatii salassa <a href="http://www.iltalehti.fi/uutiset/2015100120449014_uu.shtml" target="_blank">valmiuslakejaan</a>, joilla maahantunkeutujille tullaan pakko-ottamaan suomalaisilta julkisia tiloja ja vuokra-asuntoja. Uutiset Torniosta ja <a href="http://mvlehti.net/2015/10/01/voiko-tama-olla-totta-enaa/" target="_blank">Helsingistä</a> kertoivat suomalaisten vuokralaisten häädöistä maahantunkeutujien tieltä. <a href="http://www.gatestoneinstitute.org/6583/germany-migrants-housing" target="_blank">Kehitys Saksassa</a> on tässä paljon pidemmällä. Siellä on yksityinen omaisuudensuoja vaarassa, kun omistusasuntojakin halutaan pakkolunastaa maahantunkeutujille sijoituspaikoiksi. Saksa käy kohti tuntematonta tulevaisuutta, sitä samaako haluatte myös Suomeen ja suomalaisille?<br />
<br />
<b>On aika puolustaa turvallisuuttamme, omistusoikeuttamme ja vaatia takaisin kansalaisoikeuksiamme!</b>Historixhttp://www.blogger.com/profile/02732892259166447843noreply@blogger.com12tag:blogger.com,1999:blog-5879586163905413341.post-46914640143114351312015-09-20T21:04:00.000+03:002016-02-20T16:43:05.034+02:00Yksin jätetty kansaSuomi sai kesän 2015 alussa uuden hallituksen, jolta kansalaiset odottivat paljon. Hallituksen ensimmäiset kuukaudet eivät kuitenkaan ole luvanneet hyvää. Varsinkin sisäministeri Petteri Orpon ja ulkoministeri Timo Soinin tekemisiä, sanomisia ja tekemättä jättämisiä ihmeteltiin hämmentyneinä. Jatkuva edestakainen vatvominen EU:n taakanjako-kysymyksessä ja epäonnistunut tiedottaminen nosti epäilyksiä ministeri Orvon kyvykkyydestä tehtäväänsä. Ihmetystä herätti Soinin ja Perussuomalaisten hiljaisuus. Ihmetys muuttui vähitellen pahaenteiseksi epävarmuudeksi. Elo-syyskuun aikana hiljaisuuden syy selvisi. Perussuomalaiset ovat päättäneet pettää äänestäjilleen antamansa lupaukset ja liittyä ns. puolueeseen, eli yhtä linjaa ajavaan, joskin erilaisilla puoluenimillä varustettuun vaihtoehdottomuuteen.<br />
<br />
Suomi syksyllä 2015 on koko sen itsenäisyyden aikansa lohduttomimmassa tilanteessa. Maan talous on tahallaan, kiitos siitä erikoisesti Kokoomuksen ja RKP:n, ajettu kriisiin ja valtion velka on kasvanut jatkuvista leikkauksista ja säästöistä huolimatta. Kansa on eripurainen ja jaettu ainakin kolmeen osioon: 1) maahanmuuttobisnestä pyörittävät, heidän apurinsa ja hyödylliset idioottinsa 2) ns. tavallinen kansa 3) kriittiseen ajatteluun pystyvät ja rohkenevat ns. maahanmuuttokriittiset. Tavallisen kansan, jota kiinnostaa harrastukset, urheilu ja viihde, asenteista käydään eri areenoilla jatkuvaa kamppailua. Tähän asti eliitti on onnistunut johdattelemaan kansan antamaan sille mieluisensa valtakirjan, äänestihän lähes 80 % ns. vanhoja puolueita. Miten he ovat onnistuneet näin hyvin manipuloinnissaan? Kyse on tietenkin vallasta ja sen mukanaan tuomista resursseista valvoa tiedonvälitystä. Erilaisten yhteiskunnallisten toimijoiden tuki eliitille on ollut rikkoutumatonta: kirkkokunnat, media ja yliopistomaailma ovat yhteistuumin tukemassa maahanmuuttobisneksen rikoksia suomalaisia vastaan, eikä ensimmäistäkään kriittistä soraääntä kuulu.<br />
<br />
Napoleon, Ranskan 1700-l. vallankumousajan jälkeinen johtaja, ei ollut kristitty. Valtiomiehenä hän kuitenkin ymmärsi yhteiskunnan ja uskomusjärjestelmän kohtalonyhteyden. Kaikilla yhteisöillä ja yhteiskunnilla on ollut oma uskomusjärjestelmänsä, ilman sitä ne eivät ole kauan kestäneet. Napoleon näki uskonnon vähintäänkin sen välinearvon kautta ja antoi katolisen kirkon toimia Ranskassa opettamassa kansalle moraalin alkeita. Toisin on tämän päivän Suomessa: jo pitkään Suomen evankelisluterilainen kirkko on toiminut juuri päinvastoin. Se on kieltänyt omat periaatteensa, valehdellut itselleen ja muille toimien moraalin rappeuttajana sen rakentamisen asemesta. Kehitys alaspäin alkoi 1960-l. radikaaleista punapapeista, jatkui 1980-l. naispapeilla, seuravana olivatkin erilaiset vähemmistöt ja huipentumana tänä päivänä arkkipiispa. Hän kehottaa laumaansa hyväksymään omien elinehtojensa kurjistamisen ja vähittäisen ryöstön. Vääristyneen humanismin hengessä hän kirkkoineen, eliitin toimeksiannosta, julistaa suvaitsevaisuutta ja kehottaa kannattamaan maahanmuuttoa sen nykyisessä, kantaväestölle vaarallisessa muodossa. Feminismin mädättämä kirkko ei toimi enää arvojohtajana, vaan on osa rappiota. Jotta kirkon mädännäisyys olisi täydellistä, se edesauttaa Suomen islamisoimista ja moskeijan rakentamista Helsinkiin.<br />
<br />
Kun Saksat yhdistyivät 1990-luvulla tehtiin itäisen alueen yliopistoissa puhdistuksia. Sosialismin ajan johtajia, professoreita ja opettajia irtisanottiin poliittisin perustein. Näin haluttiin puhdistaa yliopistomaailma SED:n ja kommunistien vaikutuksesta. Suomessa ei Neuvostoliiton kaaduttua vastaavaa ryhtiliikettä tehty. Vanhat bolsevikit saivat rauhassa kasvattaa työlleen jatkajia niin yliopistomaailmaan kuin medioihinkin. Tästä on seurannut tutkimuksen lähes täydellinen kritiikittömyys. Huomasin sen istuessani aikoinani luennoilla. Yliopistomaailman vasemmistolaiset tutkijat tukevat eliittiä sen kamppailussa kansaa vastaan julkaisemalla erilaisia tutkimuksia tilaustyönä. Näissä pyritään perustelemaan toteutettavaa politiikkaa ja johtamaan kansaa harhaan. Onhan väitteen oltava totta, kun siitä on oikein tutkimus! Kehäpäätelmän logiikkaa seuraten tutkijat ja toimittajat perustelevat omat argumenttinsa toistensa tutkimuksilla.<br />
<br />
Median rooli on tunnetusti merkittävä. Varsinkin epädemokraattisissa, totalitaristisissa valtioissa median tehtävä on varmistaa vallassaolijoiden totuuden monopoli. Näin on myös Suomessa 2015. Pakkoveroilla toimintansa rahoittava Yle ja sen vanavedessä kaikki muutkin mediat ja sanomalehdet ovat käynnistäneet ennennäkemättömän propagandahyökkäyksen ja aivopesun. Valtamedia johdattelee, manipuloi, jättää kertomatta ja jopa valehtelee yrittäessään vaientaa kritiikin ja harhauttaa kansan myötämieliseksi sitä itseään vahingoittavalle maahanmuutolle. Muistissa on mm. taannoinen medioiden natsidokumenttien tulva, jolla ihmisille pyrittiin luomaan syyllisyydentunteita omasta eurooppalaisuudestaan. Työvoimapulaa ei koskaan tullut, päin vastoin, automaatio hävittää jo keskiluokan työpaikkoja. Eikä kestävyysvajettakaan paikata ottamalla lisää ikuisesti työttöminä sosiaalihuollon tukien varassa eläviä maahanmuuttajia.<br />
<br />
Entä poliittinen järjestelmä ja virkamiehistö? Mitä heistä on tullut? Tämän syksyn tapahtumat viimeistään osoittavat, että osa poliitikoista ja virkamiehistöstä on yksiselitteisesti moraalisesti rappeutuneita. Nämä häikäilemättömät pelurit käyttävät maahanmuuttoa ja maahanmuuttajia hyväkseen ryöstäessään kansaltaan sen elämisen edellytykset. Kansan tyrmistys on ollut nähtävissä Timo Soinin ja Perussuomalaisten osoittauduttua lupauksensa kyynisesti pettäviksi, vanhojakin puolueita irvokkaammaksi toimijoiksi. Soini on hiljaa ja on hiljentänyt myös puolueensa maahanmuuttokriittisen osan. Seuraavissa vaaleissa on todennäköistä tai ainakin toivottavaa, että Perussuomalaiset-puolueesta tulee uudestaan se, mikä sen ansioidensa perusteella kuuluukin olla: merkityksetön pikkupuolue. Jos Perussuomalaiset jotain saivat aikaan, niin sen, että monelta meni usko koko poliittiseen järjestelmään, yksilöpoliitikkoihin ja "demokratiaan". Tällä on eittämättä negatiivinen vaikutus myös suomalaisten aiemmin tuntemaan keskinäiseen luottamukseen.<br />
<br />
Usein kuulee sadatteluja joissa ihmetellään "miten poliitikot voivat olla noin tyhmiä?". Totuus on karumpi: he tietävät tarkkaan mitä tekevät ja miksi. Suunnitelmat on tehty jo kauan sitten ja ne toteutetaan loppuun asti - ellei sitten kansa herää ja vapauta itseään. Kansan alistamisen suunnitelmallisuus tulee hyvin esille Etelä-Suomen aluehallintoviraston ylijohtaja Minna Karhusen lausunnosta alueellisen maanpuolustuskurssin avajaisissa. Karhunen on olennaisen äärellä pohtiessaan turvallisuustilanteen muutoksia:<br />
<br />
<br />
<i>– Jos valmiussuunnitelmat eivät ole ajan tasalla, on nyt korkea aika päivittää ne. Suurinta riskiä eivät kuitenkaan muodosta maahanmuuttajat, vaan meidän suomalaisten kyky mukautua uuteen tilaisuuteen.</i><br />
<i></i><br />
<div>
<br /></div>
<i>– Heikko taloustilanne ja korkea työttömyys lisäävät ihmisten ahdistusta, joka saattaa purkautua monenlaisina ääri-ilmiöinä. Rasismi ja väkivaltaisuus pitää tuomita heti alkuunsa.</i><br />
<br />
<br />
Jokainen valistunut lukija ymmärtää, että tuomittava rasismi ja väkivaltaisuus tarkoittavat uuskielessä kaikkea maahanmuuton väärinkäytöksiin ja ongelmiin kohdistuvaa kritiikkiä. Kuinka helppoa onkaan kuitata asiallinenkin kritiikki "nettihuuteluksi" tai "äärioikeistolaisuudeksi". Näin pyritään tukahduttamaan avoin keskustelu. Valitettavasti menetelmä on toiminut hyvin ja kansa on saatu pidettyä pitkään pimitettynä reaalitapahtumista. Voimalla on kuitenkin myös vastavoima, vaikka aluksi heikkokin. On surullista ja tilannetta hyvin kuvaavaa, että tällä hetkellä ainoa uutismedia, joka kertoo maahanmuuton kielteisistä liitännäisilmiöistä on <a href="http://mvlehti.net/" target="_blank">MV-lehti</a>. Puutteistaan huolimatta se toimii tiedotuskanavana niille, jotka haluavat lukea muutakin kuin ideologisesti manipuloitua maahanmuuttomyönteistä valtamedioiden propagandaa. <br />
<br />
Virkamiehistöltä kansan taitaa olla turha odottaa apua tai myötätuntoa. AVI:n ylijohtajan ja eräiden poliisien lausunnot kertovat karua viestiä: poliisi on olemassa vain suojellakseen maahanmuuttoprojektia ja uusia kunniakansalaisia. Suomalaiset on pudotettu toisen luokan kansalaisiksi, joiden tehtävänä on vain toimia hyväksikäytettävänä massana, joka maksaa maahanmuuttobisneksen laskun ja kokee sen kielteiset seuraukset arjessaan. Kansa saa vähemmän maksamalla enemmän!<br />
<br />
Kirjoitin aikaisemmin Sir John Glubbin <a href="http://neluetutkirjat.blogspot.fi/2015/08/miksi-annamme-kaiken-taman-tapahtua.html" target="_blank">esseestä</a>, jossa hän analysoi yhteiskuntien elinkaaria. Suomi on nyt siirtynyt askeleen eteenpäin Glubbin kuvaamassa kehityskaaressa: on aika rajoittamattoman maahanmuuttajien vyöryn ja yhteiskunnan turvallisuuden romahtamisen. Puolustusvoimien rooli kriisin käsittelyssä on toistaiseksi tuntematon, mutta se voi olla tilanteen pahetessa ratkaiseva. Vai onko niin, että kuten poliisilta, ei armeijaltakaan ole luvassa kansalle mitään turvaa?<br />
<br />
Ammattisotilaiden harrastama Venäjän uhkan paisuttelu, natotus ja vaikeneminen toteutuneesta maahantunkeutumisesta länsirajan - huom! ei itärajan - yli ei lupaa hyvää. Tiedän, Suomessa sotilaat eivät saa osallistua politiikkaan, ainakaan virallisesti. Mutta kun käsillä oleva kriisi on sotakuntoisten nuorten miesten maahantunkeutuminen ja siten sotilaalliseen uhkaan verrattava puolustuskysymys.<br />
<br />
Eliitti on kääntynyt kansaansa vastaan ja tekee parhaillaan maanpetoksen. Kansa on jätetty yksin selviytymään lisääntyvästä väkivallasta, raiskauksista, murhista ja tartuntataudeista. Kansa on ajettu toisiaan vastaan, Suomessa vallitsee hyytävä vastakkainasettelun ilmapiiri ja taloudellinen eriarvoisuus. Valtion annetaan tahallaan velkaantua. Suomalaisten elinedellytyksiä, hengen ja omaisuuden turvaa ja luottamusta viranomaisiin romutetaan parhaillaan ennennäkemättömällä tavalla.<br />
<br />
Mitä tavallinen kansalainen voi enää tehdä? Jotain sentään, sekä henkistä että materiaalista:<br />
<br />
<br />
<b><i>Älkää uskoko valtamedioiden kuten Ylen, MTV:n, Nelosen tai sanomalehtien uutisointia tarkistamattomana, hakekaa vaihtoehtoisia uutisia, olkaa mediakriittisiä!</i></b><br />
<b><i><br /></i></b>
<b><i>Kirjoittakaa </i></b><b><i>someen tai blogeihin näkemästänne ja kokemastanne, ottakaa kuvia ja filmiä, jakakaa tietoa!</i></b><br />
<b><i><br /></i></b>
<b><i>Hankkikaa kotiin ns. kotivara välttämättömyystarvikkeita ja säilyviä elintarvikkeita!</i></b><br />
<b><i><br /></i></b>
<b><i>Älkää luottako viranomaisiin tai heidän apuunsa, toimikaa itse! </i></b><b><i>Ottakaa vastuu itsestänne ja läheisistänne, unohtakaa rappeutunut "hyvinvointivaltio"!</i></b><br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
</div>
<br />Historixhttp://www.blogger.com/profile/02732892259166447843noreply@blogger.com11tag:blogger.com,1999:blog-5879586163905413341.post-91667061857428939762015-08-24T19:50:00.000+03:002016-02-03T20:28:04.474+02:00Näin Ruotsissa, eihän meille Suomessa koskaan tälläistä tule...<br />
<h3>
Kirkostani tulee moskeija!</h3>
<h4>
En ole erityinen kirkkoihminen, vaan paremminkin samanlainen kuin muut 6,3 miljoonaa Ruotsin kirkon maksavaa jäsentä. Kotikirkkoni on rakennettu 1200-luvulla. Kuulen kotiini kirkonkellojen ilmoittavan alkavasta jumalanpalveluksesta. Vanha kaunis kirkko on sitä paitsi nyt täysin remontoitu.</h4>
<br />
Nyt ruotsalaiset papit ovat sitä mieltä, että kirkkoa voidaan käyttää moskeijana! Näiden pappien mukaan kirkosta tulee perjantaisin moskeija muslimeille, joilla ei ole omia toimitiloja. Suunnaton petos kirkon jäseniä kohtaan. Nämä "modernit" papit Tukholman tuomiokirkosta viittaavat Nathan Söderblomin ekumeeniseen tapaamiseen 1900-alun Tukholmassa. Siellä kokoontui 700 edustajaa 37 kristillisestä maasta yhteiseen keskusteluun. On olemassa enemmän kuin yksi tie Jumalan luo, oli piispa Söderblomin viesti eri kristittyjen suuntauksille, jotka tapasivat Tukholmassa. Onko sillä väliä onko kristitty katolinen, muslimi tai jokin muu. Nathan Söderblom sai myöhemmin Nobelin rauhanpalkinnon ekumeenisesta rauhantyöstään.<br />
<br />
Voin ehkä ymmärtää näiden pappien toiveen jatkaa hänen rauhantyötään. En kuitenkaan siten, että minun kirkostani tehdään moskeija! Jumala auttakoon minua sellaista typeryyttä vastaan. Puhtaan käytännöllisesti, tuskin voin nähdä kuinka muslimit voisivat suorittaa perjantairukouksiaan kirkonpenkkien välissä. Jos he nyt vastoin odotuksia ovat valmiita hyödyntämään tarjousta. Tärkeämpäähän on, että muslimit eivät koskaan tule hyväksymään kristinuskoa, he eivät koskaan voisi ajatella kristillistä jumalanpalvelusta moskeijassa. Päin vastoin - kristittyjä vainotaan ja murhataan ja kirkkoja poltetaan islamin nimessä. Kristityt Irakissa ja Syyriassa saavat antaa henkensä uskostaan Jeesukseen Kristukseen. Eikö arkkipiispan pitäisi osoittaa enemmän solidaarisuutta näihin uskonveljiin kuin heidän teloittajiinsa?<br />
<br />
Mutta minun raivoni näitä poliittisesti korrekteja pappeja kohtaan ei ole ensisijaisesti uskonkysymys. Kotikirkkoni on minulle pyhä myös muista syistä. Uskoin yksinkertaisuudessani, että kirkko oli viimeinen, läpäisemätön ruotsalaisen identiteettini linnake. Siellä on pidetty vanhempieni hautajaiset. Siellä lapseni on kastettu, konfirmoitu ja vihitty. Siellä olen todistanut monen ystävän ja naapurin hautajaiset. Siellä sytytämme hautakynttilät pyhäinpäivänä. Siellä koristelemme haudat kukkasin isoina juhlapäivinä. Sinne menemme juhannussalon tansseista ja laulamme Söderblomin "I denna ljuva sommartid". Sinne me menemme uneliaana jouluaamun kirkkoon. Siellä voi löytää lyhyen hetken turvaa aina vain sietämättömämmältä ruotsalaiselta monikulttuurisuushysterialta ja median halveksunnalta ruotsalaista kulttuuriperintöä kohtaan.<br />
<br />
Uskon, että monet kirkon 6,3 miljoonasta jäsenestä tuntevat itsensä yhtä loukatuksi kuin minä tästä halveksunnasta meidän ruotsalaisia perinteitämme ja arvojamme kohtaan. Vaikka olemme maailman maallistunein yhteiskunta, on monet elämämme tärkeimmistä tapahtumista ja voimakkaimmista tunteista sidoksissa kotikirkkoomme ja niihin rituaaleihin, jotka kuuluvat yhdessä meidän suuriin juhliimme. Surussa ja ilossa. Kirkko on pyhä paikka jopa miljoonille maallistuneille ruotsalaisille.<br />
<br />
Että kaikki pääsi näin pitkälle ja että myös tämä turvapaikka poliittisella ja monikulttuurisella sorrolla islamisoituu, on käsittämätön ja uskomaton ennätys ruotsalaisen kansan alennustilassa. Edes esi-isämme eivät saa kauaa levätä rauhassa.<br />
<br />
Aina vain useammin kansa esittää kysymyksen, mistä tämä ruotsalaisuuden halveksunta tulee. Johtuuko se eliittipoliitikkojen tietoisesta, tahallisesta suunnitelmasta, jonka mukaan meidät pitää tutustuttaa moniavioisuuteen, meidän pitää hyväksyä 200 miljoonaa maahanmuuttajaa ja korvata jollakin muulla kansallislippumme ja kansallislaulumme. Onko se meiltä tavallisilta kansalaisilta salattu, peitetty tavoite. Vai onko se puhdasta tyhmyyttä, jolla maata ohjataan. Tai yksinkertaisesti puhdasta ilkeyttä, pahuutta ja kostoa henkilökohtaisesta vajaudesta, epäonnistumisesta tai heikkoudesta.<br />
<br />
Ei tarvitse olla valtiotieteiden professori käsittääkseen että tämä systemaattinen ruotsalaisuuden vainoaminen johtaa siihen, että yhä useampi tuntee itsensä kodittomaksi omassa maassaan. Kun ruotsalaisuuden linnakkeet yksi toisensa jälkeen kaatuvat, monet ruotsalaiset etsivät uusia yhteisiä konteksteja. Aikamme äänestäjiä kunnioittamattomalla propagandapolitiikalla heille jää vain yksi vaihtoehto. Siksi Ruotsidemokraatit ovat nyt Ruotsin suurin puolue. Tämä antaa heille historiallisen raskaan vastuun käytettäväksi. Jumalan avulla voimme toivoa heidän selviytyvän tästä raskaasta haasteesta.<br />
<br />
Rolf Malm<br />
<br />
<a href="http://avpixlat.info/2015/08/22/min-kyrka-ska-bli-moske/" target="_blank">http://avpixlat.info/2015/08/22/min-kyrka-ska-bli-moske/</a><br />
<br />
<div>
<br /></div>
<br />
<br />
<div>
EDIT 12.9.2015<br />
<br />
<br />
Tilanne on todella paha, kun jopa Yle uutisoi seuraavasti: <a href="http://yle.fi/uutiset/suomessa_maahantulijoita_omilla_teillaan__poliisilla_ei_tietoa_maarista_ja_olinpaikoista/8299705" target="_blank">Suomessa maahantulijoita omilla teillään – poliisilla ei tietoa määristä ja olinpaikoista.</a><br />
<br />
Jean Raspailin romaanin 1970-luvulla kuvaama tulevaisuuden dystopia käy pelottavasti toteen silmiemme edessä. Tanskan ja Unkarin moottoriteillä parhaillaan kävelevät maahantunkeutujalaumat ovat suoraan Raspailin kirjasta <a href="http://sarastuslehti.com/2013/02/22/kolmannen-maailman-maihinnousu/" target="_blank">The Camp of the Saints</a>.<br />
<br />
Teoksen voi ladata pdf-muodossa vaikka <a href="http://theendofzion.com/the-camp-of-the-saints-by-jean-raspail-book-and-audiobook/" target="_blank">täältä</a>. Kirjan alku on hieman pitkäveteinen, mutta kunhan päästään vauhtiin, niin alkaa tapahtua senkin edestä. On kuin kirjan asemesta seuraisikin syksyn 2015 uutisia...</div>
<br />Historixhttp://www.blogger.com/profile/02732892259166447843noreply@blogger.com4tag:blogger.com,1999:blog-5879586163905413341.post-11572732700504321702015-08-08T11:56:00.000+03:002015-08-08T22:41:28.251+03:00Miksi annamme kaiken tämän tapahtua?Edellisessä <a href="http://neluetutkirjat.blogspot.fi/2015/08/kuusi-askelta-kansalliseen-tuhoon.html" target="_blank">bloggauksessani </a>tarkastelin Sir John Glubbin esseen pohjalta kansakuntien elinkaaria, joista viimeinen, kuudes aikakausi on yhteiskunnan rappio ja romahtaminen. Aikakauteen johtaneita syitä ja sen seurauksia havainnollistaessaan Glubb käytti rappion aikaan siirtyvää Arabien imperiumia esimerkkinään. Hän siteerasi esseessään säilyneitä aikalaishistorioitsijoiden kuvauksia 900-luvun alusta. <br />
<br />
<h4>
Bagdad kauan sitten...</h4>
<br />
Lähtökohta oli mitä parhain: Arabien imperiumin pääkaupunki Bagdad oli 800-luvun ensimmäisellä puoliskolla maailman rikkain ja hyvinvoivin tieteiden ja taiteiden keskus. Kalifi Mutawakkilin aikana 860-luvulla käynnistyi kuitenkin kehitys, jonka seurauksena imperiumi hajosi, sen vauraus oli mennyttä ja kaduilla vallitsi anarkia ennen lopullista romahdusta. Mitä oli tapahtunut?<br />
<br />
Aikalaishistorioitsijat valittivat teoksissaan oman aikansa yhteiskunnallista rappiota. Heidän mukaansa rappio näkyi uskonnon merkityksen hiipumisena, sitä seuranneena materialismina ja löyhtyneenä seksuaalimoraalina. Valtionhallinnon virkailijat olivat korruptoituneita ja poliitikot keskittyivät vallassa ollessaan vain kokoamaan mahdollisimman suuren omaisuuden yhteisistä varoista.<br />
<br />
Erityisen kitkerästi historioitsijat kommentoivat suosittujen laulajien ja soittajien suosiota nuorison keskuudessa. Nämä Bagdadin "popparit" käyttivät nykyaikaista kitaraa muistuttavaa luuttua säestämään rakkauslaulujaan. Laulajien vaikutus nuorisoon oli hämmästyttävän voimakas: 950-luvulla nuorison käyttämään kieleen oli tullut rivouksia, joita ei aikaisimpina vuosikymmeninä olisi suvaittu. Itse asiassa useatkin kalifit karkottivat pop-laulajat Bagdadista samalla kieltäen heidän paluunsa. Vuosien kuluessa laulajat kuitenkin palasivat ja konsertit alkoivat uudestaan.<br />
<br />
Niin hämmästyttävältä kun se kuulostaakin, 900-luvun Bagdadissa oli voimakas ja taisteleva feministinen liike. Tärkein feministien vaatimuksista oli avata naisille ennen vain miehille varatut ammatit. Feminismin voittaessa yhteiskunnallista vaikutusvaltaa naiset pääsivätkin mm. lakimiehiksi, veronkantajiksi, kirjanpitäjiksi, yliopistojen professoreiksi ja mikä hämmästyttävintä - myös papeiksi. Ehkä on syytä muistuttaa, että yhteiskunnan valtauskontona oli islam. Yhden taistelun feministit kuitenkin hävisivät: tuomarin virkaa ei avattu naisille.<br />
<br />
Arabien imperiumissa elettiin 950-lukua. Tasa-arvo oli toteutunut, luuttu, rauha ja rakkaus vallitsi ja villitsi. Oltiin myös saatu rakennettua hyvinvointivaltio. Yhteiskunta tarjosi avoimen ja ilmaisen terveydenhoidon kaikille asukkailleen ja vastikkeettomat opintotuet opiskelijoille. Oppineeseen, rikkaaseen ja kauppaa käyvään Bagdadiin virtasi kauppiaita ja opiskelijoita kaikkialta tunnetusta maailmasta.<br />
<br />
Aikalaishistorioitsijoiden mukaan pian tämän jälkeen valtionhallinto ja julkinen järjestys romahtivat maahanmuuttajien vyöryessä tulvan lailla maahan. Mitä sitten tapahtui? Glubb vastaa:<br />
<br />
<i>"The resulting increase in confusion and violence made it unsafe for women to move unescorted in the streets, with the result that this feminist movement collapsed." </i><br />
<br />
Lainausta lukiessa tulee väistämättä mieleen oman aikamme Ruotsi. No, ei anneta sen häiritä käännöstä. Maahanmuuttajien tuloa seurasivat sekasorto ja väkivaltaisuudet, jotka tekivät kaduista turvattomia yksinään ilman saattajaa liikkuvalle naiselle. Sen ajan feministinen liike romahti.<br />
<br />
Imperiumin talous oli ollut vaikeuksissa jo pidemmän ajan. Olisi kuvitellut kansalaisten yhdessä ryhtyvän talkoisiin pelastamaan maata vararikolta. Vielä mitä! Keskellä kuihtuvaa ulkomaankauppaa ja rahoituskriisiä Bagdadiin saatettiin voimaan viisipäiväinen työviikko.<br />
<br />
<h4>
Entä Suomi?</h4>
<br />
Edellä on avattu Glubbin esittelemää teoriaa suurten valtioiden, aikansa imperiumien kautta. Glubb esittää kysymyksen voidaanko samaa teoriaa soveltaa pieniin valtioihin, joilla ei ole imperiumia? Hän vastaa sen olevan mahdollista. Teoria voidaan yleistää koskemaan myös pieniä valtiota, jos ne saavuttavat tarvittavan korkean vaurauden ja hyvinvoinnin tason. Sillä rappio on tulosta liian pitkästä vaurauden ajanjaksosta. Riippumatta yhteiskunnan koosta, uskonnosta, sijainnista tai muista tekijöistä.<br />
<br />
Seuraavassa tarkastelen Suomen vaiheita ja pohdin, voisiko niistä löytää Glubbin teorian toteumia. Suomi on ollut valtiollisena, itsenäisenä toimijana olemassa vain vajaat sata vuotta.Voisiko olla, että pienen maan ja kansan historiassa kuusi askelta tuhoon voidaan kulkea hyvinkin nopeasti? Se vaikuttaisi olevan mahdollista.<br />
<br />
Syntyvän valtion tai kansakunnan saa aikaiseksi pioneerien aikakausi. Ajatus, idea konkretisoituu teoiksi ja synnyttää uutta. Suomen pioneeriajaksi voisi laskea vuodet 1860-1917. Huomautan, että määrittämäni aikahaarukat ovat vain likiarvoja ja ne voivat mennä osin päällekkäin ja rinnakkain. Suomi siirtyi valloitusten aikaan 1918-1920 määrittäessään rajojaan suhteessa naapureihinsa. Kehitys saavutti kulminaationsa Tarton rauhassa 1920, kun Suomi sai hyvin edullisen itärajan. Vakiinnutettuaan asemansa nuori valtio alkoi kaupankäynnin. Itse pidän 1990-luvun alun lamaa, tai viimeistään 2008 alkanutta talousromahdusta kaupankäynnin vaiheen hiipumisen merkkinä. Suomalaiset pääsivät nauttimaan vaurauden ajasta 1960-luvun lopusta alkaen. Näen 1980-luvun vaurauden ajan kulminaationa, josta lähdettiin talouskuplan puhkeamisen ja idänkaupan romahtamisen kautta hiljalleen uuden talouden aikaan. Vaurautta maassa oli, mutta se jakautui entistä epätasaisemmin, yhä useampi jäi sitä ilman. Koulutuksen ylikorostaminen 1990-luvulta lähtien johti älyn aikakauteen, mutta myös työttömiin maistereihin ja tusinatohtoreihin työvoimatoimiston kortistossa.<br />
<br />
Glubb on useaan kertaan osoittanut rahan olevan rappion pääasiallinen käyttövoima. Niinpä haen ajankohtaa, jolloin suomalaisessa yhteiskunnassa raha vapautui ja siitä tuli itsetarkoitus. 1980-luvun lopulla alkoi Suomessa ennennäkemätön sijoitus- ja pörssibuumi Holkerin hallituksen vapauttaessa rahamarkkinat säätelystä. Raha sai perinteisen talouselämän voiteluaineen roolinsa lisäksi uuden tehtävän: sen piti tuottaa voittoa voitolle lyhyen tähtäimen sijoituskeinottelussa. Tulkitsen rahamarkkinoiden vapauttamisen olleen se pieni, omana aikaan huomaamaton valinta, joka käynnisti kehityksen kohti rappion aikakautta. Feminismi tuli yhteiskunnalliseen keskusteluun 1960-luvun lopulla, mutta se löi itsensä läpi 1990-luvun myötä. Aatteelliseen ja käytännölliseen valtiofeminismiin Suomi siirtyi viimeistään 2000-luvun ensimmäisen kymmenen vuoden aikana. Näin se oli naapuriaan Ruotsia paljon jäljessä mutta suunta oli yhteneväinen.<br />
<br />
Huomaamme, että Glubbin esittelemät yhteiskunnan kehityksen aikakausimääritykset sopivat Suomenkin historialliseen kehitykseen. Suomi vuonna 2015 on älyn ja rappion aikakautta elävä feministinen ja taloudeltaan taantuva hyvinvointivaltio. Suomi on hylännyt uskontonsa, maallistunut ja menettänyt visionsa. Kyyninen materialismi on vallalla. Näennäisen humanismin nimessä halutaan auttaa koko maailmaa, mutta oman kansan kärsivät, pahoinpidellyt, raiskatut ja ryöstetyt halutaan unohtaa. Uusin merkkipaalu on ylitetty 2010-luvulla, kun käytännössä rajoittamaton maahanmuuttajien vyöry on alkanut.<br />
<br />
Sir John Glubb vetosi lukijoihinsa, että he käyttäisivät historiasta saamiaan opetuksia oman aikansa ongelmien ratkaisuun. On käynyt selväksi, että Suomen päättäjillä ei ollut viisautta, rohkeutta tai malttia tähän. Tehdyt ratkaisut osoittavat, ettei Ruotsin, Ranskan, Englannin, Norjan ja Saksan epäonnistuneista monikulttuurisuuskokeilusta opittu mitään. Ehkä ei haluttukaan. Muodikas termi kotouttaminen, jonka piti onnistua meillä päinvastoin muualta saatuja kokemuksia, osoittautui tyhjäksi sanahelinäksi. SPR ja maahanmuuttobisnes tekee kotouttamisella korruptoituneiden poliitikkojen myötävaikutuksella riskitöntä voittoa. Suomi elää valheellisessa feministisessä monikulttuuriutopiassa. Kaiken huipuksi tämä kustannetaan velkarahalla.<br />
<div>
<br /></div>
<h4>
Lopulta jää vain kaksi kysymystä:</h4>
<br />
<div style="text-align: left;">
<i>Kuinka kauan Suomen kansantalous kestää ulkomaisella velkarahalla ylläpidettyä massamaahanmuuttoa, monikulttuurisuusutopiaa ja maailman sosiaalitoimistona toimimista? </i></div>
<div style="text-align: left;">
<i><br /></i></div>
<div style="text-align: left;">
<i>Mitä tapahtuu yhteiskuntamme, katujemme, puistojemme ja kotiemme turvallisuudelle ja vakaudelle kehitysmaista tulevien maahanmuuttajien vyöryessä rajoittamattomana virtana maahamme?</i></div>
<br />
Kumpaankin kysymykseen Sir John Glubbin essee The Fate of Empires and Search for Survival antaa perustellun vastauksen. Muitakin esimerkkejä on jo käytössämme.<br />
<br />
Talous ei tule kestämään monikulttuurisuuden ja massamaahanmuuton aiheuttamia kustannuksia. Väistämätöntä talouden kantokyvyn romahdusta viivytettäessä kantaväestön sosiaalisia tulonsiirtoja ja etuja leikataan, mutta verorasitetta nostetaan. Enemmän maksamalla kantaväestö saa vähemmän.<br />
<br />
900-luvun Bagdadissa feministit kamppailivat vallan itselleen, mutta he onnistuivat vain ajamaan maan kaaokseen ja väkivaltaan. Ruotsissa on toteutettu valtiofeminismiä ehkäpä sen äärimuodossa. Tuloksena on epävakaa, turvaton ja väkivaltainen yhteiskunta, jonka hysteerinen ja epädemokraattinen käytös muistuttaa jo Kiinan kulttuurivallankumouksen vuosia 1960-luvun lopulta. Ruotsi on vaaraksi naapureilleen: mitä tapahtuu kun se on täynnä maahanmuuttajia, mutta tulijoiden virta ei tyrehdy? Entä kun Ruotsin väistämätön yhteiskunnallinen romahdus tapahtuu?<br />
<br />
Valitettavasti Suomi on valinnut Ruotsin tien. Yhteiskuntamme muuttuu kiihtyvällä vauhdilla yhä epämiellyttävämmäksi, vieraammaksi ja turvattomammaksi paikaksi suomalaisille - varsinkin naisille. Kantaväestöä syyllistetään olemattomasta rasismista, näin poliitikot yrittävät piilottaa monikulttuuriutopiansa ja maahanmuuttopolitiikkansa todellisuuden: kansalaisista piittaamattoman maahanmuuttobiseksen. Kantaväestön <a href="http://kuinkakarlmarxtavataan.puheenvuoro.uusisuomi.fi/199493-loukatut-kansalaistunnot-ja-oikeutettu-viha" target="_blank">kansalaistuntoja loukataan</a> surutta kun feministien monikulttuurisen helvetin rakentaminen Suomessa etenee.<br />
<br />
<i>"Jokaisen yhteiskunnan on ensisijaisesti täytettävä tietty moraalinen ominaisuus ennen kuin mikään mitä yhteiskunnassa tapahtuu koetaan legitiiminä. Juuri siitä on kyse kansalaistunnoissa. Jos ne kadotetaan, kadotetaan yhteiskunnan koko laillisuus ja oikeutus."</i><br />
<i><br /></i>
<i><span style="font-size: x-small;">Seppo Oikkonen, 2015</span></i><br />
<br />
Monikulttuurisen yhteiskuntautopian tavoittelun yksi hyvin surullinen seuraus on ollut suomalaisten kääntyminen toisiaan vastaan. Erilaiset tahallisiin väärinymmärtämisiin perustuneet poliittiset ja henkilöihin kohdistuneet ajojahdit ovat osa yhteiskunnan arkea. Itsesuojeluvaisto näyttää osalta kansaa kadonneen. Keskusteluyhteyttä ei ole. Ideologisin perustein annetaan ulkomaisille tiedotusvälineille tarkoituksellisesti harhaanjohtavia tai vääristeltyjä uutisia Suomesta. Glubbin essee osoittaa, että jos jotain kannattaa oppia historiasta, niin se on kansallisen yhtenäisyyden tärkeys.<br />
<br />
Sir John Glubbin vetoomus on enemmän kuin ajankohtainen:<br />
<br />
<i><span style="font-family: inherit;">"In a wider national sphere, the survival of the nation depends basically on the loyalty and self-sacrifice of the citizens"</span></i><br />
<br />
Kansakunnan henkiinjääminen perustuu pohjimmiltaan sen kansalaisten uskollisuuteen ja uhrivalmiuteen.<br />
<br />
<br />
<br />
Glubb, Sir John: The Fate of Empires and Search for Survival, Blackwood (Edinburgh), 1978.<br />
<div>
<br /></div>
<br />
<br />
<div>
<br /></div>
Historixhttp://www.blogger.com/profile/02732892259166447843noreply@blogger.com13tag:blogger.com,1999:blog-5879586163905413341.post-83569554756374425142015-08-05T20:50:00.000+03:002015-08-08T19:40:40.058+03:00Kuusi askelta kansalliseen tuhoonKäsittelen tekstissäni tällä kertaa esseetä The Fate of Empires and Search for Survival. Sen on kirjoittanut englantilainen ammattisotilas, hallinnon virkamies, kirjailija ja luennoitsija Sir John Glubb. Essee kuvailee historiallisten esimerkkien valossa eri imperiumien elinkaaria ja varsinkin niiden hiipumisen ja tuhoutumisen syitä. Glubb esittää myös meille suomalaisille ajankohtaisen kysymyksen: voiko imperiumien kohtaloita selittäviä ilmiöitä soveltaa myös pienenpiin valtioihin ja kulttuureihin?<br />
<br />
<br />
<h4>
Johdannoksi</h4>
<br />
Sir John Bagot Glubb, myös Glubb Pashana tunnettu, syntyi Englannissa 1897. Matkat, opiskelu ulkomailla ja tutustuminen erilaisiin kulttuureihin ja työskentely niissä vaikuttivat oleellisesti Glubbin elämään ja hänen kirjalliseen tuotantoonsa.<br />
<br />
Hän opiskeli Cheltenham Collegessa ja Royal Military Academyssä Woolwichissä. Isänsä esimerkkiä seuraten Glubb liittyi Kuninkaallisiin Pioneereihin 1915 ja palveli ensimmäisen maailmansodan länsirintamalla Ranskassa ja Belgiassa. Hän haavoittui kolme kertaa ja sai ansioistaan Sotilasristin (Military Cross). Sodan jälkeen Glubb palveli upseerina Englannin Irakin joukoissa, Irakin ja Transjordanian siviilihallinnossa ja kuuluisan Jordanian Arabilegioonan komentajana. Eläkkeelle jäätyään hän julkaisi 17 kirjaa Lähi-idästä ja luennoi laajasti Britanniassa, Yhdysvalloissa ja Euroopassa.<br />
<br />
Glubb tutki neljän tuhannen vuoden aikana tallennettua kirjallista historiaa. Hän toteaa havainneensa samojen toimintamallien ja -tapojen toistuvan kulttuureista tai asuinpaikoista riippumatta eri valtakuntien ja imperiumien vaiheissa. Glubb kysyy: voisimmeko käyttää näiden neljän vuosituhannen aikana kertynyttä tietoa oman aikamme ongelmien ratkaisussa käytettävien johtopäätösten tekoon? Sillä, niin kuin hän huomauttaa, kaikki ympärillämme nyt esiintyvät ilmiöt ovat jo tapahtuneet historiassa useaan kertaan ennen meidän aikaamme. Esseessään hän kehottaa lukijoitaan tutkimaan historiaa perusteellisesti ja löytämään sen sisältämät arvokkaat opetukset.<br />
<br />
Aluksi on syytä avata käsitteen imperiumi merkitystä. Joillekin se merkitsee emovaltiota, jolla on siirtomaita merten takana, mutta se voi tarkoittaa myös suurta, yhtenäistä valtioaluetta. Itse asiassa useimmat imperiumit ovat olleet yhtenäisiä alueita vailla siirtomaita. Nykypäivän termein niitä kutsuttaisiin suurvalloiksi.<br />
<br />
Kaikkia maailmanvaltoja, kuten Assyrian, Persian, Kreikan, Rooman, Arabien, Ottomaanien, Romanovien Venäjän ja Englannin imperiumeja, yhdistää niiden laskennallinen elinaika. Näiden imperiumien elinajan keskiarvo on 238 ja mediaani 240 vuotta. Toki on ollut imperiumeja, jotka eivät ole kestäneet laskennallisen elinkaarensa loppuun asti tai ovat ylittäneet sen. On kuitenkin olemassa riittävä näyttö, jotta voidaan yleistäen päätellä imperiumien elinkaaren normipituuden olevan vähän alle 250 vuotta. Pituuteen ei näytä vaikuttavan tekniikan kehitys: Glubb muistuttaa, että assyrialaiset marssivat jaloin taisteluun, kun briteillä oli höyrylaivat, junat ja konetuliaseet. Assyrialaiset onnistuivat valloittamaan vain naapureitaan kun englantilaiset pääsivät laivoillaan merten taakse, mutta eivät onnistuneet saamaan naapureitaan osaksi imperiumiaan. Silti kummankin imperiumin elinajassa on vain kolmen vuoden ero.<br />
<br />
Imperiumien iän samankaltaisuuden syynä voi olla sukupolvien seurantaketjun vaikutus. Suurvallan keskimääräinen ikä, 250 vuotta, vastaa Glubbin teoriassa kymmenen sukupolven ajanjaksoa. Imperiumin siirtyessä sukupolvien ketjun myötä eteenpäin elinkaarellaan, se muuntuu sukupolvien elintapojen ja arvojen muutoksen pakottamana. Esseessä jaetaan imperiumien elinkaari kuuteen vaiheeseen, joissa muuntumisprosessi etenee samalla tavalla riippumatta aikakaudesta, uskonnoista tai tekniikan kehitysasteesta - kehityskaari on siten nähtävissä yleisinhimillisenä.<br />
<br />
<br />
<h4>
Imperiumien kuusi elinkaarivaihetta</h4>
<br />
Elinkaaren aloittaa pioneerivaihe "alkusysäys", sitä seuraavat valloitukset ja kaupankäynti. Sitten siirrytään vaurauden ja hyvinvoinnin vaiheeseen, joka mahdollistaa älyn ajan ja sitä väistämättä seuraavan rappion, imperiumin tuhoon johtavan jakson.<br />
<br />
Pioneerivaiheessa jokin pieni merkityksetön valtio tai kansa yhtäkkiä lähtee liikkeelle valloittaen suuren osan maailmasta. Tämä on mahdollista alkuvaiheen sukupolvien osoittaman uskomattoman kekseliäisyyden, aloitteellisuuden, rohkeuden ja tehdyn kovan työn ansiosta. Vanha maailmanvalta on rappiovaiheessaan unohtanut edellä mainitut hyveet eikä pysty pysäyttämään uutta valloittajaa saati pelastamaan itseään. Vuonna 600 jKr. maailmaa hallitsi kaksi kilpailevaa suurvaltaa: Bysantti ja Persia. Arabit olivat välissä väheksyttynä paimentolaisjoukkona. Profeetta Muhammedin yhdistettyä arabit he lähtivät niemimaaltaan liikkeelle vuonna 633 haastaen samanaikaisesti kummatkin imperiumit. Kahdenkymmenen vuoden kuluttua Persian suurvaltaa ei enää ollut. Arabien valtakunta sen sijaan ulottui Atlantilta Intian rajoille 70 vuoden taistelun jälkeen.<br />
<br />
Sotilaalliset valloitukset laajentavat uuden, nousevan imperiumin alueita ja mahdollistavat kukoistavan ja kasvavan kaupankäynnin hyödyttämään nousevaa valtaa ja sen kauppiasluokkaa. Kaupungit ja sen julkiset rakennukset saavat osansa uudesta vauraudesta. Taiteet kukoistavat ja ylellisyystarvikkeiden kysyntä kasvaa. Yhteiskunta arvostaa ylpeänä ja yhtenäisenä vanhoja hyveitään kuten rohkeutta, isänmaallisuutta ja velvollisuudentuntoa. Velvollisuusetiikka on vallitseva normi. Imperiumi on päässyt valtansa ja hyvinvointinsa huipulle.<br />
<br />
Kaupankäynti ja valloitukset ovat tuoneet imperiumille hyvinvoinnin ajan. Samalla sen rappio käynnistyy. Muutos on hiljainen ja ensin huomaamaton, mutta sen käyttövoimana oleva raha korvaa kunnian ja rohkeuden kansakunnan parhaiden miesten tavoitteena. Hyvinvoinnin aika hämärtää velvollisuudentunteen ihmisten mielistä. Tilalle tulevat omat oikeudet ja nopean rikastumisen tavoittelu. Arabifilosofi Ghazali (1058–1111) valitti juuri näin käyneen rappeutuvassa imperiumissaan.<br />
<br />
Imperiumin elinvaiheet kulkevat osin toistensa rinnalla ja päällekkäin. Tämä pitää erityisesti paikkansa siirryttäessä hyvinvoinnin ajasta älyn aikakauteen. Materiaalisten tarpeiden tultua tyydytetyksi on hyvinvoinnissa mahdollisuus keskittyä kehittämään henkisiä ominaisuuksia. Sama kehityskaari kuvataan myös Maslowin tarvehierarkiateoriassa (<span lang="en"><i>Maslow’s Hierarchy of Needs)</i></span>. Älyn aikautena yliopistoja rakennetaan yhä kasvavalla vauhdilla ja miksipä ei, koska nuorison mielenkiinto on keskittynyt akateemisten arvojen saamiseen. Entiset hyveet ovat vaihtuneet helpon elämän ja rikkauden tavoitteluun. Velvollisuudet on älyn aikakaudella unohdettu. Arabien rappeutuvassa imperiumissa 1000-luvulla sulttaani Malik Shahin pakkomielteenä oli uusien yliopistojen rakentaminen. Ateenalaisille älyn aikakausi tarkoitti loputtomien väittelyjen ja keskusteluiden näivettämää tehotonta hallintoa. Puhe korvasi teot.<br />
<br />
Älyn ja rappion aikakauden rajapinnalla koulutuksen merkitys yhteiskunnassa on ylikorostunut. Imperiumi on muuttunut passiiviseksi ja defensiiviseksi. Se haluaa olla moraalinen suurvalta, ei niinkään enää sotilaallinen. Tästä syystä on aloitettu yksipuolinen aseistariisunta. Näinhän on käynyt mm. Saksalle ja Ruotsille, joilla ei käytännössä ole enää puolustusvoimia. Älyn aikakaudella tieteet ja uudet taidemuodot kukoistavat. Tämä luo ihmisille harhaluulon, että maailman ongelmat, todelliset tai kuvitellut, ovat älyn avulla ratkaistavissa. Omana aikanamme taistelu ilmastonmuutosta vastaan on ehkäpä näkyvin esimerkki älyn aikakauden ponnisteluista. Älyn aikakausi ei kuitenkaan voi pelastaa yhteiskuntaa, Sir John Glubb muistuttaa. Älyn aika yhdistettynä hyvinvointivaltioon turmelee siinä elävän sukupolven ja saa aikaan velvollisuusetiikan ja vastuuntunnon hiipumisen. Näin on siirrytty rappion aikakauteen.<br />
<br />
Miten Glubb kuvailee hyvinvointivaltiota, sellaisessahan suomalaistenkin kerrotaan elävän? Historia näyttää osoittavan että hyvinvointivaltioon siirtyminen on yksi, mutta aina toistuva merkkipaalu taantuvien ja rappeutuvien valtioiden tai imperiumien kehityskaarissa. Glubb väittää, että hyvinvointivaltiota leimaa näennäinen ihmisrakkaus ja sympatia muita rotuja kohtaan. Kehitys- ja muuta apua annetaan avokätisesti oman moraalisen ylimielisyyden vallatessa auttajat. Rooman imperiumi ylitti tämän merkkipaalun antaessaan kaikille sen alueella asuville ennen niin tarkkaan säädellyn Rooman kansalaisuuden. Samoin menetteli USA:n Obama myöntäessään maassaan oleskeleville laittomille siirtolaisille kansalaisoikeudet. Toki USA:n ratkaisuun vaikutti osaltaan halvan työvoiman tarve. Kalifornian osavaltio päätti kesällä 2015 tarjota ilmaisen perusterveydenhoidon myös maassa laittomasti oleskeleville. Tämä ei ole historian valossa mitenkään ainutlaatuista; palaan aiheeseen esimerkissäni Arabien imperiumista 800–900 lukujen Bagdadista. Joka tapauksessa hyvinvointivaltio on osa älyn ja rappion aikakautta ja edeltää valtion romahtamista.<br />
<br />
<br />
<h4>
Rappiolla on hyvä olla, vai onko?</h4>
<br />
Entä se rappio, jonka ihanuutta aikoinaan eräs joensuulainen pop-yhtyekin ylisti? Mitä se on? Mistä se johtuu ja, ehkä kaikkien tärkeimpänä kysymyksenä, mihin se johtaa? Glubb määrittelee rappion seuraavasti:<br />
<br />
<i>“Decadence is both mental and moral deterioration, produced by the slow decline of the community from which its members cannot escape, as long as they remain in their old surroundings.”</i><br />
<br />
Rappio on sekä henkinen että moraalinen huonontuminen aivan kuin sairaus, jonka aiheuttaa yhteiskunnan hidas alamäki. Tältä ei kukaan yhteisön jäsen voi välttyä niin kauan kun hän on yhteisönsä parissa. Mitä tämä huonontuminen voisi olla käytännössä? Ensinnäkin kansakunnan tie rappioon on hidas usean sukupolven aikana tapahtuva kumulatiivinen prosessi. Sen sisältönä Glubb näkee uskonnon aseman heikkenemisen, feminismin, hyvinvointivaltion, henkisen laman ja pessimismin, sitä seuraavan turhamaisuuden ja pinnallisuuden. Erilaiset viihteen muodot, seksuaaliset nautinnot ja kaupallinen urheilu ylikorostuneissa muodoissaan ovat keinoja lievittää näköalattomuutta ja pessimismiä. Osa väestöstä pakenee päihteisiin ja huumeisiin. Yhteiskuntaa aikoinaan rakentaneet hyveet ovat vaihtuneet ihmisten itsekkyyteen, velvollisuuden tunteen poistumiseen, rahanahneuteen ja laiskuuteen. Heidän elämäänsä leimaavat katkerat sisäiset riidat ja poliittiset vastakkainasettelut entisen hyvinvoinnin huvetessa.<br />
<br />
Kaikkien oleellisin ja vakavin seuraus on rappeutuneen kansan itsesuojeluvaiston katoaminen! Tällainen kansa ei edes yritä pelastaa itseään joutuessaan vaaraan. Se ei koe enää itseään, elämäänsä ja kulttuuriaan säilyttämisen arvoiseksi! Vähintäänkin se epäilee omaa arvoaan. Kyyninen nihilismi ja ateismi (mihin tahansa uskontoon liittyvä) ovat tuhonneet sen tulevaisuudenuskon. Valitettavasti mm. Ruotsissa, Saksassa ja Englannissa tämä henkinen tila on erityisen selkeästi nähtävissä. Mitä itsesuojeluvaiston häviäminen sitten tarkoittaa käytännössä? Sitä, että taantuva yhteiskunta jakaa näennäisen humanismin vallassa jäljellä olevaa vaurauttaan avokätisesti ja vastikkeetta kaikille maahantulijoille. Rappeutuneiden ja korruptoituneiden poliitikkojen heikkous ja haluttomuus suojella omaa yhteisöään saavat aikaan suuren mittakaavan maahanmuuttajien vyöryn.<br />
<br />
Aina näin ei ole ollut. Pioneerien ja valloitusten aikakaudella kansakunta oli etnisesti homogeeninen. Vallitseva tunne oli yhteinen kansallinen solidaarisuus ja toveruus. Kaupan ja vaurauden aikakaudet lisäsivät vieraista kulttuureista saapuneiden ihmisten määrää yhteiskunnassa. Tämän seurauksena yhteiskunnan perustanut ja sitä menestyksellä eteenpäin kehittänyt etninen, uskonnollinen ja kulttuurinen kokonaisuus hitaasti, mutta varmasti muuttui joksikin toiseksi. Siitä saattoi tulla uusi menestys, mutta tulijoiden määrän lisääntyessä mahdollisuudet onnistumiseen heikkenivät.<br />
<br />
Suuren volyymin maahanmuutto alkoi pääkaupungista, mutta ennen pitkää levisi muihinkin kaupunkeihin. Maahanmuuttajat eristäytyivät omille asuinalueilleen, alkoi ghettoutuminen. Kriisiaikojen kohdatessa yhteiskuntaa sen parissa asuneet maahanmuuttajat eivät olleet yhtä halukkaita uhraamaan itseään tai omaisuuttaan yhteisen hyvän vuoksi kuin kantaväestö.<br />
<br />
Monikulttuurisella yhteiskunnalla on monta heikkoutta. Yksi on sen keinotekoisuus. Kun poliittinen tai taloudellinen pakko yhtenäisyyteen poistuu, eri kansallisuudet pyrkivät jälleen itsenäisiksi. Näin tapahtui sekä Itävalta-Unkarissa, Jugoslaviassa että Neuvostoliitossa, unohtamatta Aleksanteri Suuren, Rooman, Ottomaanien tai Espanjan imperiumeja. Toinen heikkous on sen alhainen sisäinen koheesio. Kuten jäljempänä näemme, yhteiskunnasta tulee epävakaa, riitaisa ja epäluuloinen eri kansanryhmien ja poliittisten suuntausten taistellessa resursseista ja vaikutusvallasta. Eräs näkyvä merkkipaalu on katujen muuttuminen turvattomiksi ilman saattajaa kulkeville yksinäisille naisille. Ruotsissa on jo pitkään vallinnut katujen turvattomuus, nyt vuonna 2015 se viimeistään tulee myös osaksi Suomen arkitodellisuutta. Kolmas monikulttuurisen yhteiskunnan tuhoisa seuraus on sen taipumus rikkoa kantaväestön yksimielisyys ja kääntää heidät toisiaan vastaan. Glubb kirjoittaa esseessään:<br />
<br />
<div style="text-align: left;">
<i>“This problem does not consist in any inferiority of one race as compared with another, but simply in the differences between them.“</i></div>
<br />
Lause osoittautuu sisällöltään hankalaksi kääntää. Nykyisessä poliittisesti korrektissa ja hysteerisessä mediailmapiirissä lauseiden tahallinen väärinymmärtäminen on yleistä, yritän silti. Glubb tarkoittaa suunnilleen, että epäkohdat eivät johdu eri rotujen alemmuudesta tai ylemmyydestä toisiinsa nähden, vaan niiden välisistä [kulttuurisista] eroista.<br />
<br />
Seuraavassa tekstissäni käsittelen Glubbin esseen pohjalta kysymyksiä siitä, miten Bagdadin 900-luvun popmuusikot ja laulut rakkaudesta liittyvät 2000-luvun Suomeen ja voiko Glubbin teoriaa soveltaa myös pieniin kansoihin ja valtioihin, ja jos voi, niin kuinka?<br />
<br />
<br />
Glubb, Sir John: The Fate of Empires and Search for Survival, Blackwood (Edinburgh), 1978.<br />
<div>
<br /></div>
<br />
<div>
<br /></div>
Historixhttp://www.blogger.com/profile/02732892259166447843noreply@blogger.com2tag:blogger.com,1999:blog-5879586163905413341.post-24975792497453809192015-07-25T10:43:00.001+03:002023-01-24T14:38:08.188+02:00Red Army Tank Commander on the Tiger Hunt<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="http://4.bp.blogspot.com/-IQoIaGmpIL4/VbM5_giBZHI/AAAAAAAAAcI/Q5AJyETeApM/s1600/Krysov_pieni.jpg" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="https://4.bp.blogspot.com/-IQoIaGmpIL4/VbM5_giBZHI/AAAAAAAAAcI/Q5AJyETeApM/s1600/Krysov_pieni.jpg" /></a></div>
<div class="MsoNormal">Vasiliy Krysov, the Panzer Destroyer, was an extremely lucky Red Army soldier to survive the war to tell his story in this book. He started the fighting at Stalingrad, soldiered on through the massive tank battle of Kursk, crossed the mighty river of Dnepr to liberate Kiev and finally ended up his war capturing Königsberg, present time city of Kaliningrad in the former East Prussia. His first assignment was to be the leader of a KV-1S tank. Not before long he changed over to the assault guns. There he was to become a platoon and soon a battery leader having as a tool of war SU-122 self-propelled howitzer and later SU-85 tank destroyer. Krysov ended up the fighting commanding the best battle tank Russians could offer: the T-34/85. There are 15 chapters in his memoirs leading the reader from the initial tank training boot camp to the fighting and post war officer training school in Leningrad. The reader is pleased to use fine tactical maps, Index and helpful Notes to amplify the experience. Although there are just few pictures available in the book, they give an interesting and rarely in the West seen insight to the world of Soviet tankers.</div>
<br />
Panzer Destroyer opens up the game with no modesty. On the 29 the of July 1942 there was a battle of Lipologovo taking place in a village near Kalats na Don. Krysov claims the Soviets captured there thirty Panzer IV -tanks and other armoured vehicles intact while Germans, horrified by Katjusha rocket launchers, fled the battlefield. <br />
<br />
It gets even better as he describes the battle of Jastrebenka village near Kiev in November - December 1943: he claims he destroyed as many as eight Tiger I -tanks with his own SU-85 self-propelled gun. The opposing troops were no less than the elements of 1st Waffen-SS Panzer Division Leibstandarte Adolf Hitler. It becomes clear what is the main issue of this book - it is exaggeration, we may even say hyperbole. In the book Germans are presented as an incompetent and weak combatant. One may wonder why and by whom there were any casualties on the Soviet side at all. Krysov says he once saw an entire German infantry company equipped with submachine guns. That's not very likely to be true. It was customary for Germans to have Kar98k rifle as a standard weapon for infantry soldier, submachine guns were reserved for squad leaders or other officers. What really may amaze the reader is the number of Tiger I –tanks Krysov claims to have seen or destroyed on the battlefield. Where did all these Tigers come? Since Tigers were a scare resource deployed only with small numbers to the elite Waffen-SS troops and the Gross Deutschland elite Wehrmacht division.<br />
<br />
On July 1944 Krysov, with his unit, crossed the river Bug into a "neighbouring country" as he labels the territory of the East-Poland. Thus he actually approves and confirms the notorious Molotov-Ribbentrop -pact and the partition of Poland between the Nazi-Germany and Soviet Union. Battles fought alongside the crossing gave Krysov more fame, at least he thinks so. He claims his battery of five SU-85 self-propelled guns destroyed uncounted numbers of Tigers of the 5th Waffen-SS Panzer division Wiking by penetrating Tigers through the frontal armour with their 85 mm D-5T cannons. Near the Polish village of Stulno Krysov and another SU-85 backed up with some submachine gunners destroyed a whole German motorized infantry regiment.<br />
<br />
How to call the enemy, that's the question for Krysov! He fought from Stalingrad to Königsberg, it was a long and hard way to go. Through the time - until the very end - he confronted, according to his statement, Germans, Fritzes, Nazis and Fascists. He does not mention having any battles against Italians. So we can count out Fascist forces, especially when Italy withdrew from the Eastern front after the disaster of Don late 1942. Why does Krysov claim to have a fight against fascists when there was no such opponent around? Fascists were Italians who wanted to build corporate state according to their view of socialism. Fascists were not the Nazi-German Wehrmacht forces you might think. Why all this controversy? The answer is quite simple: Stalin wanted to fade out any logical links between the two rivalling forms of socialism, which were the Soviet International communism and German National socialism. It was imperative for the Soviets to obscure the reality of the struggle of two similar ideologies by labelling Germans as Fascist or Fritzis (the latter was a non-political, more like a nation based definition). Unfortunately comrade Stalin was more than successful in his mission to misinform, since even the modern day media in the western world can not make a clear distinction between the two. So even today we have to read news where reporters do not have any clue of realism or they are constantly abusing political terms. To make it simple: Nazis, Fascist and Communists were all the same leftist lot! It was only a matter of details which made the difference between them, like the question: are you for nationalism or internationalism?<br />
<br />
The strength of the book can be found in its occasionally presented honesty. For instance, Krysov openly describes one of the dubious practices of the Red Army, that is to say the PPzh front wives. The name is a reference and Russian language wordplay to the famous PPSh -machine gun. Again, in this book it is easy to see how the Red Army officers or Stavka did not have much sympathy at all for their subordinates. On one particular occasion, near Königsberg, Krysov had to roast some loaves of bread in a frying pan using engine oil as a substitute for frying fat.<br />
<br />
Krysov claims he destroyed 19 tanks and set on fire 12 ones. Of those, he says, eight were Tigers and one a Panther. He was never decorated nor mentioned by the Red Army. It seems his story contains a strong element of personal bias. For instance he can’t understand why German civilians fled to the West as the advancing Red Army was approaching their homes. Krysov concludes the German civilians were merely betrayed by the Fascist propaganda to flee. After all this being said the memoirs of Vasiliy Krysov give an interesting and vividly told insight to the everyday life and fighting of the Red Army tankers.<br />
<br />
Kryzov, Vasiliy: Panzer Destroyer - Memoirs of a Red Army Tank Commander, English translation by Vladimir Kroupnik, Pen & Sword, Barnsley 2010, 205 pages.<br />
<br />
<br />
<h3>
About the armoured fighting vehicles used by Vasiliy Krysov</h3>
<br />
Soviets had in the early 1930s started their tank mass production by either buying licences (T-26) or simply copying foreign models (T-28, T-35, BT-tanks). The Spanish civil war, Hahin-Gol skirmishes against the Japanese tanks and the Russo-Finnish Winter war had clearly shown the need for a new generation of tanks.<br />
<br />
The rise of Nazi-Germany made the modernization programme a priority for the Soviet Union. Thus a new range of airplanes and AFVs were introduced at the opening stages of the Second World War. The Soviet tank core received two battle tanks, KV-1 and <a href="http://www.neluetutkirjat.blogspot.fi/2014/04/drabkim-artem-sheremet-oleg-t-34-in.html" target="_blank">T-34/76</a>, which were to play key roles in the battles ahead. The latter one would prove to have a huge and profound impact on the tank design and the history of armoured warfare.<br />
<br />
<br />
<h4>
KV-1S</h4>
<table cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="float: right; margin-left: 1em; text-align: right;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="http://1.bp.blogspot.com/-0zo5RMcJBxg/VbM4BSlj_2I/AAAAAAAAAcA/XVNXZGBqbQ4/s1600/KV1Sv.jpg" style="clear: right; margin-bottom: 1em; margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="238" src="https://1.bp.blogspot.com/-0zo5RMcJBxg/VbM4BSlj_2I/AAAAAAAAAcA/XVNXZGBqbQ4/s320/KV1Sv.jpg" width="320" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">KV-1S<br />
Wikimedia Commons</td></tr>
</tbody></table>
<br />
The first of the new tanks to reach the front line service was KV-1 also known as Klimenti Voroshilov. The name of the KV-1 was carefully chosen. The father-in-law of the chief designer of the tank, S. Kotin, was no one else than the Marshall of the Soviet Union Klimenti Voroshilov. He was then the People’s Commissar for Defence of the Soviet Union and close aide to Stalin himself.<br />
<br />
S. Kotin saw it clearly how the single turreted prototype of KV-1 was far superior to the two or more turreted vehicles. To verify his testing results KV-1 was sent in December 1939 to the Russo-Finnish War. While in the Karelian Isthmus the new tank was designated to infantry close support role. The positive demonstration of ruggedness and combat survivability led to the decision to start mass production of KV-1 in December 1939. The KV-1 shared some components with T-34. Both tanks had the same engines and later on same main gun, the 76,2 mm F-34 (for the KV-1 the gun was named ZiS-5). As the KV-1 was more than 10 tonnes heavier than T-34, it was natural that speed, off road manoeuvrability and ground pressure values of the KV-1 were inferior. The mechanical reliability of the tank was dismal; especially this was true with the powertrain of the tank. However, the KV-1 was heavily armed and armoured. It proved to be a formidable opponent on the battlefield.<br />
<br />
Germans had no tank to put up against the KV-1 in the summer of 1941. The only effective way to kill a KV-1 was to either call Junkers Ju-87 Stukas in or try shoot it with 8,8 cm FlaK 18 Anti-Aircraft cannon. On the other side KV-1 had poor cross-country manoeuvrability, mechanical defects and almost non-existing optics to observe the battlefield. In fact if the hatches were closed, the KV-1 was virtually blind. To make things worse the crew layout was poorly-designed: the vehicle commander was at the same time employed as the gun-loader and he did not have his own hatch or cupola to monitor the battlefield. There was an obvious need for upgrade.<br />
<br />
To fix the well known defects of the KV-1 a new version came out of production lines in August 1942. The new design was called KV-1S, suffix S stood for <i>skorostnoi</i> – speedy. KV-1S was much lighter due to thinned armour: protection had been traded for mobility. Improved powertrain and overhead armoured cupola for the tank commander to observe the battlefield were among the upgrades. The turret had been totally redesigned. While it was smaller it housed a dedicated tank commander as the fifth crew member. This is how the Soviets learned to follow the German crew layout which had proved to be superior. Despite the upgrades KV-1S was manufactured only for the period of one year. After 1370 units were completed the arrival of new heavy German Tiger and especially Panther tanks made KV-1S obsolete. To meet the new opponents the Soviets composed an interim model of KV-85 while waiting for their own ‘heavies’ like IS-2. <br />
<br />
The KV-1S tanks rolled out of production lines just in time to take part of the battle of Stalingrad. In fact, Krysov had his tank from the Stalingrad Tractor Factory overhaul line to have his baptism of fire.<br />
<br />
<br />
KV-1S technical data<br />
<br />
Weight: 42,5 ton<br />
Crew: 5 (commander, gunner, loader, driver, co-driver)<br />
Engine: V-2K-s, four-stroke V-12 diesel, liquid cooling<br />
Max horsepower: 600 hp / 2000 rpm<br />
Power to weight ratio: 12,9 hp / ton<br />
Top speed: 42 km/h<br />
Range: 250 km<br />
Ground pressure: 0,72 kp/cm2<br />
Steering system: clutch-brake<br />
Suspension system: Torsion bar<br />
Gearbox: forward / reverse 5 / 1<br />
Armour thickness: 82-30 mm<br />
Communication: radio and intercom<br />
Main gun: 76,2 mm ZiS-5 / 41,5 calibre<br />
<br />
Penetrating performance of the standard armour-piercing round against steel armour at 90 degree angle from 500 metres: 92 mm<br />
<br />
<br />
<div>
<h4>
T-34/85</h4>
<table cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="float: right; margin-left: 1em; text-align: right;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="http://4.bp.blogspot.com/-OUghXfg2gTo/VbM3-bO7HQI/AAAAAAAAAb4/fX4u4B_vNiw/s1600/IMG_1721%2Bv3.jpg" style="clear: right; margin-bottom: 1em; margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="213" src="https://4.bp.blogspot.com/-OUghXfg2gTo/VbM3-bO7HQI/AAAAAAAAAb4/fX4u4B_vNiw/s320/IMG_1721%2Bv3.jpg" width="320" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;"><div style="font-size: 12.8px;">
<span style="font-size: 12.8px;">T-34/85</span></div>
<div style="font-size: 12.8px;">
<span style="font-size: 12.8px;"> </span><span style="font-size: 12.8px;">Foto © Historix</span></div>
</td></tr>
</tbody></table>
<br />
The real flagship and legacy maker of the Soviet tank industry saw its birth in the summer of 1939 as the upgraded prototype of A-34 emerged. This version would later be known as the T-34/76 medium tank. Actually the hole range of Soviet medium and later main battle tanks (MBT) were related to T-34/76 basic design and engine. For instance T-72 MBT used the same basic engine layout, only to be upgraded and improved by many ways and fitted with a turbocharger. The first Russian MBT with no connection to the T-34/76 is T-14 Armata.<br />
<br />
It is extraordinary for a tank to get such a fame that the T-34 range achieved. But this time Russians had developed something that the world had never seen before: a successful combination of highly advanced technical solutions. The tank was well ahead of its time and later a model for other foreign combat vehicles to come. Perhaps the best known example of this is the mighty German PzKpfw V Panther. The armour of T-34/76 was a result of a huge innovation to use highly-sloped steel plates at the angle of 30 degrees. While the frontal armour was only 45 mm thick, it offered up to three times better protection against an AP-shell than normal 45 mm steel plate at 90 degrees.<br />
<br />
Another big innovation was the use of a brand new V-2 diesel engine. This would increase the operational range. Which, in turn, would be exploited by the use of Christie type suspension with wide tracks. The combination enabled T-34/76 to run through swamps or high snow like no other tank. The new T-34/76 tank was simple by design and very robust. It had as its main weapon the 76,2 mm F-34 cannon, which in fact was a loan from KV-1 design. The long barrelled cannon proved to be superior against any opposing tank until late 1942 as the Tiger I came to front line service.<br />
<br />
Naturally there were downsides offsetting the battlefield superiority of the T-34/76: the tank was hard to command. Optics were of poor quality and there weren't enough of them. The commander of the tank had to work as a gunner at the same time. Interestingly enough, inside the turret of KV-1 it was the loader who had to be also the commander of the tank. Only a small number of T-34/76s were equipped with radios or intercom. This, of course, made it impossible to command a tank unit during the battle. In this respect the most advanced tank of its time was no better than its predecessors from the early 1930s, namely the T-26 and BT-7.<br />
<br />
During the summer of 1941 it was astonishing that Germans had no idea that they would soon meet new Russian tank designs like T-34/76 or KV-1. What a nasty surprise T-34/76 must have been for German tankers who in disbelief saw how their PzKpfw III and IV tanks could practically do nothing against the enemy tank. This obviously led Germans hurriedly to build something to match the new threat. The interim solution was the introduction of 7,5 cm Pak 40 anti-tank cannon and its tank cannon version of 7,5 cm KwK 40 L/43. New German cannons reduced the battle worthiness of T-34/76 and balanced the situation for Germans. It was, however, the introduction of German heavy <a href="http://neluetutkirjat.blogspot.fi/2014/12/bagnodas-raymond-devils-general-life-of.html" target="_blank">Tiger I and medium Panther V tanks</a> that made T-34/76 obsolete.<br />
<br />
It was the turn of the Red Army to find a countermeasure against the new menace. The improved T-34/85 design was not yet ready for mass production. As a stopgap solution Russians introduced a new tank hunter SU-85. It combined a battle worthy chassis and hull of T-34/76 but had bigger and more potent 85 mm anti-aircraft cannon in a fixed superstructure. This cannon was to be the new main weapon of the T-34/85.<br />
<br />
As the new T-34/85 got to the front lines in spring of 1944, it was a design with many improvements over the older version. The most important one, besides the stronger cannon, was the introduction of a dedicated tank commander operating with better prisms in his own cupola. Now all T-34/85s were fitted with radios and intercoms. The monstrous<a href="http://neluetutkirjat.blogspot.fi/2014/04/drabkim-artem-sheremet-oleg-t-34-in.html" target="_blank"> four speed gearbox had been changed to new five speed one</a> for the joy of every T-34/85 driver. The new medium tank didn't altogether solve the very basic problem Russians still had: they did not possess a cannon with adequate penetrating power against German late-war tanks like Tigers and Panthers. ZiS-S-53 cannon, the main weapon of T-34/85, and its principal AP-shell BR-365 could destroy a Tiger only when shot from the very favourable position and worse to come: BR-365 couldn't penetrate the frontal armour of a Panther at all.<br />
<br />
Despite its obvious limitations T-34/85 was mass produced well into the late 1950s. In fact Soviets released two upgrading programs for the tank in the 1960s. Most post war T-34/85 tanks were exported into the Third World countries and Middle East. As the Soviets attempted to improve their tank inventory, the hull of the T-34/85 was redesigned which gave birth to T-44. This proved to be an unsatisfactory model since it still carried the old 85 mm ZiS-S-53 cannon and was mechanically unreliable. When the turret was redesigned and enlarged to house a 100 mm D-10T naval cannon, a new highly successful family of tanks was born: T-54 and T-55. The production of T-54 started in the late 1940s and its further improved successor T-55 turned out to be a real export hit and universal tank soldiering on all around the world. It is estimated that some 80 - 100 000 pieces were produced. What a legacy for the T-34/76 tank indeed!<br />
<br />
T-34/85 technical data<br />
<br />
Weight: 32 ton<br />
Crew: 5<br />
Engine: V-2, four-stroke V-12 diesel, liquid cooling<br />
Max horsepower: 500 hp / 1900 rpm<br />
Power to weight ratio: 15,8 hp / ton<br />
Top speed: 55 km/h<br />
Range: 300 km<br />
Ground pressure: 0,85 kp/cm2<br />
Steering system: clutch-brake<br />
Suspension system: Christie<br />
Gearbox: early forward / reverse 4 / 1, late forward / reverse 5 / 1<br />
Armour thickness: 70-22 mm<br />
Communication: radio and intercom<br />
Main gun: 85 mm ZiS-S-53 / 51,5 calibre<br />
<br /></div>
<div>
Penetrating performance of the standard armour-piercing round against steel armour at 90 degree angle from 500 metres: 111 mm</div>
<div>
<br />
<br />
<h4>
SU-122</h4>
<table cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="float: right; margin-left: 1em; text-align: right;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="http://2.bp.blogspot.com/-p2OUqNJFPaM/VbM36VLGjYI/AAAAAAAAAbw/rMe82IIupuI/s1600/SU_122.jpg" style="clear: right; margin-bottom: 1em; margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="239" src="https://2.bp.blogspot.com/-p2OUqNJFPaM/VbM36VLGjYI/AAAAAAAAAbw/rMe82IIupuI/s320/SU_122.jpg" width="320" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">SU-122 in Kubinka<br />
Wikimedia commons</td></tr>
</tbody></table>
<br />
The Soviet heavy industry managed to design and produce in the Word War II a wide range of armoured fighting vehicles for special roles. One of the AFVs used by Krysov, the SU-122 medium self-propelled howitzer, was a sound example of this. The SU-122 had a five-man crew in an armoured casemate with limited traverse on a chassis of the T-34/76 tank. The production started by the fall of 1942 and it came to frontline service by the beginning of 1943.<br />
<br />
The armament of SU-122, 122 mm Howitzer M-30 barrel length just 22,7 calibre, gave a hint of its designated role on the battlefield. It was to support tank units on the offensive with direct and indirect fire. One additional mission, which, however, proved to be quite unsuccessful, was to fight against enemy tanks. Krysov boasts to have killed Tigers in the battle of Kursk with his SU-122. There was indeed an anti-tank round available for M-30 howitzer, but it had no real armour penetrating power. So it seems more likely that if there were Tigers destroyed by the fire of SU-122s then the most probable cause would have been the kinetic energy of the HE, or High Explosive, round. It could have severely damaged the turret of the Tiger or even torn it away from the hull. Anyway, the Soviets quickly replaced SU-122s with more potent models based on the chassis of the KV-1.<br />
<br />
<br />
<h4>
SU-85</h4>
<table cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="float: right; margin-left: 1em; text-align: right;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="http://2.bp.blogspot.com/-DZzU0mVjw3w/VbM32i8cmWI/AAAAAAAAAbo/Rd8oXRQ4iWM/s1600/SU_85.jpg" style="clear: right; margin-bottom: 1em; margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="190" src="https://2.bp.blogspot.com/-DZzU0mVjw3w/VbM32i8cmWI/AAAAAAAAAbo/Rd8oXRQ4iWM/s320/SU_85.jpg" width="320" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">SU-85<br />
Wikimedia Commons</td></tr>
</tbody></table>
<br />
As the Soviet tank core was obligated to wait for the new medium T-34/85 tank until the spring of 1944, a stopgap solutions were pressed into service. One of these was the SU-85. It was fielded to operate in a strictly dedicated anti-tank role. The given role was more than ambitious: the SU-85 was to fight up against Tigers and Panthers to protect the less well-armed T-34/76 tanks still widely in use.<br />
<br />
SU-85 tank destroyer, or <i>Istrebitelj</i> as the Soviets called it, had its baptism of fire by the September of 1943 when The Red Army was crossing the river Dnepr. The annoying battle experience was that even the 85 mm cannon didn't have adequate penetrating power to fight on equal basis against new German tanks.<br />
<br />
By the summer of 1944 the T-34/85 had become widely available and the production of four man SU-85 was cancelled. To improve the anti-tank hitting performance, the rugged chassis of SU-85 was fitted with an 100 mm D-10S naval gun. The subsequent tank killer was designated the SU-100. Due to production problems of the 100 mm guns, some early SU-100s had to arm with old 85 mm guns. These variants are known as the SU-85M.<br />
<br />
<br />
<div style="background: white; line-height: 17.8pt; margin-bottom: 13.2pt; margin-left: 0cm; margin-right: 0cm; margin-top: 0cm; margin: 0cm 0cm 13.2pt;">
<i><span style="color: #555555; font-family: "arial"; font-size: 11pt;">В Финляндий криминальное правидельство делают
с иммигрантом геноцит для все простой финны.</span></i></div>
<div style="background: white; line-height: 17.8pt; margin-bottom: 0cm; margin-left: 0cm; margin-right: 0cm; margin-top: 12.0pt; margin: 12pt 0cm 0cm;">
<i><span style="color: #555555; font-family: "arial"; font-size: 11pt;">Господи, помилуй нас!</span></i><span style="color: #555555; font-family: "arial"; font-size: 11pt;"><o:p></o:p></span></div>
</div>
<div>
<br /></div>
Historixhttp://www.blogger.com/profile/02732892259166447843noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-5879586163905413341.post-80778834263733743372015-07-19T19:50:00.000+03:002015-09-15T08:20:33.185+03:00Puna-armeijan vaununjohtaja tiikerijahdissa<a href="http://1.bp.blogspot.com/-ShveFgAeQkc/VakkjQ0jpJI/AAAAAAAAAaU/zJwivoVnhjY/s1600/PanzerZ.JPG" imageanchor="1" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="200" src="http://1.bp.blogspot.com/-ShveFgAeQkc/VakkjQ0jpJI/AAAAAAAAAaU/zJwivoVnhjY/s200/PanzerZ.JPG" width="133" /></a><br />
<div style="text-align: justify;">
Vasiliy Krysov oli harvinaisen onnekas Puna-armeijan panssarisotilas: hän taisteli Stalingradin, Kurskin ja Kievin kautta sodan loppuun ja jäi henkiin kertomaan kokemuksistaan. Hän aloitti uransa vaunujohtajana KV-1S panssarivaunussa, siirtyi rynnäkkötykkeihin SU-122 ja SU-85 patterinjohtajaksi, kunnes sodan lopussa taisteli T-34/85 vaunulla. Krysovin vaiheet koulutuksesta sodan kautta siviiliin jakautuvat kirjassa 15 lukuun, sitä havainnollistavat useat mainiot taktiset tilannekartat ja pieni kuvaliite. Hyvät viitteet ja hakemisto auttavat ja taustoittavat lukijaa.</div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
Muistelmien teksti pääsee täyteen vauhtiin heti alussa: heinäkuussa 1942 Lipologovon kylän taistelussa lähellä Kalats na Donia Krysovin yksikkö sai Katjusha-rakettien pelästyttämiltä saksalaisilta ehjänä haltuunsa peräti 30 Panzer IV vaunua ja paljon muita panssariajoneuvoja. Jastrebenkan kylän taistelussa marras-joulukuussa 1943 Krysov väittää ampuneensa jopa kahdeksan Tiikeri-vaunua tuleen omalla SU-85 rynnäkkötykillään. Vastapuolella taisteli Waffen-SS:n 1. Panssaridivisioona Leibstandarte Adolf Hitler. Kirjan edetessä alkaa näkyä sitä vaivaava sisällöllinen ongelma: saksalaiset esitetään niin huonoina taistelijoina, että lukija saattaa alkaa miettiä, miten venäläisille ylipäätään syntyi tappioita? Sen lisäksi Tiikereitä esiintyy kirjan mukaan rintamalla hämmästyttävän runsain mitoin.</div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
Heinäkuussa 1944 kertojan yksikkö hyökkäsi Bug-joen yli sen länsirannalle, naapurimaahan, niin kuin Krysov sitä kuvailee. Näin hän ei kyseenalaista Molotov-Ribbentrop -sopimuksessa vahvistettua laitonta Puolan itärajan siirtoa lännemmäksi. Joen ylityksestä syntyneissä taisteluissa Krysovin patteri, määrävahvuudeltaan viisi SU-85 rynnäkkötykkiä, tuhosi Waffen-SS:n 5. Panssaridivisioona Wikingin panssarivaunuja. Tuhotut vaunut olivat jälleen kerran Tiikereitä. Kirjan mukaan Tiikerit tuhottiin etupanssarit läpäisseillä laukauksilla. Käytettyä ampumaetäisyyttä kirjassa ei mainita. Toisen kerran Krysov johti puolalaisen Stulnon kylän taistelussa kahta SU-85 rynnäkkötykkiä ja niitä tukeneita konepistoolimiehiä. Hän väittää joukkoineen tuhonneensa kokonaisen saksalaisten motorisoidun jalkaväkirykmentin.</div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
Millä nimellä kutsua vastustajaa? Siinä on ollut Krysoville tehtävää kerrakseen. Hän on rintamalla Stalingradista Königsbergiin. Sinä aikana hän kertoo taistelleensa saksalaisia, fritzejä, natseja ja fasisteja vastaan. Kirjassa ei ole ainoatakaan mainintaa siitä, että hän olisi kohdannut Stalingradin taisteluissa italialaisia joukkoja. Donin aroilla loppuvuonna 1942 koetun katastrofin jälkeen italialaiset vedettiin lopullisesti pois itärintamalta. Miksi sitten Krysov mainitsee taistelleensa myös fasisteja vastaan sodan viimeisten vuosien aikana? Fasistithan olivat Italiassa vaikuttaneen vasemmistolaisen poliittisen suuntauksen edustajia. Ja miksi hän yleistää kaikki saksalaiset vastustajansa useassa kohtaa natseiksi? Eikö se ole yhtä kohtuutonta, kuin nimittää kaikkia Puna-armeijassa palvelleita kommunisteiksi tai kaikkia italialaisia 8. Armeijan sotilaita fasisteiksi? Kirjailijan epäloogisuus selittyy Stalinin poliittisella päätöksellä. Neuvostoliiton propagandassa Saksan kansallissosialistisen työväenpuolueen ja Italian fasistisen liikkeen radikaali, kuitenkin bolsevikkien kanssa kilpaileva vasemmistolaisuus oli tärkeätä salata tai ainakin häivyttää mahdollisuuksien mukaan epämääräisten termien taakse. Siksi Krysov kirjassaan surutta niputtaa natsit, fasistit ja saksalaiset tarkoittamaan yhtä ja samaa vihollista: saksalaisia.</div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
Kirjan vahvuus on sen hetkittäisessä rehellisyydessä. Silloin se kertoo karusta rintamasotilaan elämästä ja tulee kuvailleeksi useita Puna-armeijan vastenmielisiä käytäntöjä. Sotaretkivaimot olivat yksi niistä. Komppanianpäälliköistä ylöspäin upseeristolla oli tapana pitää nk. sotaretkivaimoja, eli yksikössä palvelevia naisia rakastajattarinaan. Sotaretkivaimoja kutsuttiin lyhenteellä PPzh. Kyseessä oli venäjän kielen sanaleikki, jolla haettiin koomista yhtäläisyyttä PPSh -konepistoolin nimeen. Teoksesta ilmenee selvästi kuinka ylemmät upseerit kohtelivat alaisiaan huonosti. Heitä kiinnosti pääasiassa vain oma urakehitys, ei niinkään yksikkönsä sotilaiden hyvinvointi - siksi suuristakaan miestappioista ei piitattu kunniamerkkejä tai ylennyksiä haettaessa.</div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
Krysov summaa kirjassaan tuhonneensa lähes kaksikymmentä ja vaurioittaneensa kahtatoista panssarivaunua. Tuhotuista kahdeksan mainitaan olleen Tiikereitä ja yhden Pantteri. Tiikereiden lukumäärä vaikuttaa epäloogiselta ja heikentää kirjan uskottavuutta. Erään kerran Krysov soimaa puolalaisia siviilejä, jotka olivat vandalisoineet ja hajottaneet kaatuneiden puna-armeijalaisten hautamuistomerkkejä. Toisaalta hän väittää saksalaisten siviilien turhan takia pelänneen ja paenneen länteen etenevää Puna-armeijaa, vain fasistien propagandan pettäminä.</div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
Puutteistaan huolimatta Krysovin muistelmat antaa läntiselle lukijalle mahdollisuuden nähdä Puna-armeijan sielunmaisemaan, sen panssarijoukkojen taisteluihin ja varsinkin kertojan värikkääseen tapaan tuoda kaikki tämä esille.</div>
<br />
<br />
Krysov, Vasiliy: Panzer Destroyer - Memoirs of a Red Army Tank Commander, englanniksi kääntänyt Vladimir Kroupnik, Pen & Sword, Barnsley 2010, 205 sivua.<br />
<br />
<div>
<br /></div>
<br />
<h3>
Krysovin käyttämistä vaunutyypeistä</h3>
<br />
<div style="text-align: justify;">
Neuvostoliitossa 1930-luvulla suunniteltujen tai lisenssillä valmistettujen taisteluvaunujen puutteet olivat tulleet esille viimeistään Talvisodan taisteluissa. Siksi Puna-armeijan pääesikunta oli käynnistänyt laajan modernisointiohjelman, jolla pyrittiin saamaan uusia taisteluvälineitä varsinkin panssarijoukoille ja ilmavoimille.</div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
Modernisointiohjelma toi panssarijoukoille kaksi sen kaipaamaa uutta, hyvin aikaansa edellä olevaa taisteluvaunutyyppiä (KV-1 ja T-34/76). Palvelukseen tulevat vaunut jaettiin uuden taktisen järjestelmän mukaisesti keskiraskaisiin ja raskaisiin vaunuihin.<br />
<br /></div>
<div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
</div>
<br />
<b>KV-1S "Klimi"</b><br />
<b><br /></b>
<br />
<h4>
<b><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
</div>
</b></h4>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
</div>
<table cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="float: right; margin-left: 1em; text-align: right;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="http://1.bp.blogspot.com/-3b5iRBp7qQs/Vas3AbZpFDI/AAAAAAAAAa8/mLo_ZqV1s6Y/s1600/KV1Sv.jpg" imageanchor="1" style="clear: right; margin-bottom: 1em; margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="238" src="http://1.bp.blogspot.com/-3b5iRBp7qQs/Vas3AbZpFDI/AAAAAAAAAa8/mLo_ZqV1s6Y/s320/KV1Sv.jpg" width="320" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">KV-1S<br />
Wikimedia Commons</td></tr>
</tbody></table>
<div style="text-align: justify;">
Uusista vaunuista rintamalle ehti ensimmäisenä KV-1 eli Klimenti Voroshilov. Leningradin Kirovin tehtaan pääsuunnittelija S Kotin päätyi Espanjan sisällissodan kokemusten pohjalta yksitorniseen, mutta hyvin aseistettuun ja panssaroituun konstruktioon. Uuden vaunun päätehtäväksi määriteltiin jalkaväen tukeminen. Kaksi valmiiksi saatua esisarjan vaunua lähetettiin joulukuussa 1939 Karjalan kannakselle testeihin ja kokeiltavaksi taistelussa. Tulokset olivat hyvin rohkaisevia ja vaunutyyppi päätettiin ottaa heti sarjavalmistukseen. Ensimmäiset KV-1 vaunut olivat ajan mittapuun mukaan raskaasti aseistettuja ja panssaroituja. KV-1:n pääaseena oli 76,2 mm ZiS-5 kanuuna. Panssarointi oli vahvimmillaan 75 mm. Vaunun paino vaihteli 42 - 48 tonnin välillä alamallista riippuen, joten konstruktion ohjauslaitteet ja voimansiirto olivat kovilla.</div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
Kesällä 1941 KV-1 oli suojan ja tulivoiman suhteen ylivoimainen saksalaisten kaikkia vaunuja vastaan. Sen heikkoudeksi havaittiin huono liikkuvuus, tekninen epävarmuus ja huono tähystysoptiikka vaunun sisältä taistelukentälle. KV-1 oli miehistöluukut suljettuna käytännössä sokea. Kehitysmallien myötä vaunun paino ja telapaine olivat nousseet liian korkeiksi liikkuvaan sodankäyntiin. Siksi vuonna 1942 kehitettiin kevennetty ja teknisesti parannettu versio KV-1S, jossa "S" oli lyhenne venäjän kielen sanasta <i>skorostnyi</i>, nopea. Uudessa versiossa suojasta oli tingitty liikkuvuuden parantamiseksi. KV-1S varustettiin uudelleen suunnitellulla tornilla. Merkittävä parannus oli vaunujohtajan lisääminen miehistöön. Näin vaunussa oli johtaja, joka pystyi keskittymään taistelukentän havainnointiin omasta komentotornistaan. Neuvostoliitto otti näin oppia saksalaisten toimivasta panssarimiehistödoktriinista ja -tekniikasta. Huolimatta parantuneesta taistelutehosta, KV-1S vaunuja valmistettiin vuoden aikana vain 1370 kappaletta. Seuraavana vuonna saksalaisten uudet Tiikerit ja Pantterit tekivät kertaheitolla KV-1 vaunuista ja niiden pääaseesta vanhanaikaisia ja niiden seuraajaksi suunniteltiin KV-85 vaunut.</div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
Ensimmäiset valmistuneet KV-1S mallit ehtivät mukaan Stalingradin taisteluihin, joissa Krysovkin sai tulikasteensa.</div>
<br />
KV-1S tekniset tiedot:<br />
<br />
Paino <span class="Apple-tab-span" style="white-space: pre;"> </span>42,5 tonnia<br />
Miehistö<span class="Apple-tab-span" style="white-space: pre;"> </span> 5<br />
Moottori <span class="Apple-tab-span" style="white-space: pre;"> </span>V-2K-s, nelitahtinen V-12 diesel, nestejäähdytys<br />
Maksimiteho <span class="Apple-tab-span" style="white-space: pre;"> </span>600 hv / 2000 rpm<br />
Tehopaino <span class="Apple-tab-span" style="white-space: pre;"> </span>12,9 hv / tonni<br />
Huippunopeus <span class="Apple-tab-span" style="white-space: pre;"> </span>42 km/h<br />
Toimintamatka <span class="Apple-tab-span" style="white-space: pre;"> </span>250 km<br />
Telapaine <span class="Apple-tab-span" style="white-space: pre;"> </span>0,72 kp/cm2<br />
Ohjausjärjestelmä <span class="Apple-tab-span" style="white-space: pre;"> </span>kytkin-jarru<br />
Jousitus <span class="Apple-tab-span" style="white-space: pre;"> </span>sauvajousitus<br />
Vaihteet eteen / taakse <span class="Apple-tab-span" style="white-space: pre;"> </span>5 / 1<br />
Pääase <span class="Apple-tab-span" style="white-space: pre;"> </span>76,2 mm ZiS-5 / 41,5 kaliiperia<br />
Panssariammuksen läpäisy 90 asteen iskukulmalla 500 metrin matkalta 92 mm<br />
Panssarointi <span class="Apple-tab-span" style="white-space: pre;"> </span>82-30 mm<br />
Viestivälineet <span class="Apple-tab-span" style="white-space: pre;"> </span>radio ja vaunupuhelin<br />
<br />
<br />
<br />
<h4>
T-34/85 "Pitkäputkisotka"</h4>
<table cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="float: right; margin-left: 1em; text-align: right;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="http://3.bp.blogspot.com/-mr6uJ8rESeE/Vas15TBNqhI/AAAAAAAAAak/bRTSF6QJ0r4/s1600/IMG_1721%2Bv3.jpg" imageanchor="1" style="clear: right; margin-bottom: 1em; margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="212" src="http://3.bp.blogspot.com/-mr6uJ8rESeE/Vas15TBNqhI/AAAAAAAAAak/bRTSF6QJ0r4/s320/IMG_1721%2Bv3.jpg" width="320" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;"><span style="font-size: 12.8000001907349px;">T-34/85</span><br />
<span style="font-size: 12.8000001907349px;"> </span><span style="font-size: 12.8000001907349px;">Foto © Historix</span></td></tr>
</tbody></table>
<br />
<div style="text-align: justify;">
Harkovan veturitehtaalla vuonna 1940 suunniteltu ja valmistettu T-34 nousi Neuvostoliiton panssarivaunuteollisuuden lippulaivaksi. Itse asiassa kaikki Neuvostoliiton kaatumiseensa saakka valmistamat keskiraskaat taisteluvaunutyypit perustuivat T-34:n moottorin ja muun tekniikan jatkokehitelmiin. Ensimmäinen venäläinen taistelupanssarivaunu, jossa ei enää vaikuta T-34:n perintö, on 2010-luvulla suunniteltu T-14 Armata.</div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
<a href="http://neluetutkirjat.blogspot.fi/2014/04/drabkim-artem-sheremet-oleg-t-34-in.html" target="_blank">T-34/76</a> -vaunussa yhdistyivät uudet, erittäin modernit ja aikaansa edellä olleet tekniset ratkaisut. Panssaroinnin toteutus oli jotain aivan uutta: vaikka panssarin paksuus oli vain 45 mm, se oli kallistettu 30 asteen kulmaan. Ratkaisu teki panssarilevystä iskuammusta vastaan kolme kertaa vahvempaa kuin oli ollut perinteinen 90 asteen kulmaan asetettu 45 mm:n levy.</div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
Tehokas dieselmoottori yhdistettynä Christie-rakenteen jousitukseen teki vaunusta nopean ja maastokelpoisen. T-34 oli rakenteeltaan yksinkertainen ja kestävä, sen leveät telat auttoivat pääsemään soiden ja hankien yli. Pääaseena T-34/76 -vaunussa käytettiin 76,2 mm F-34 kanuunaa, jonka putken kaliiperipituus oli 41,5. Vaunua oli vaikea johtaa, koska siinä oli vähäiset ja kehnot tähystysoptiikat. Vaununjohtaja oli samalla myös ampuja. Mielenkiintoista kyllä, KV-1:n tornissa vaunujohtajana toimi lataaja. Kaikissa vaunuissa ei ollut radiota tai edes vaunupuhelinta. Näin myös osastojen johtaminen oli käytännössä mahdotonta. Aikansa modernein vaunu oli näiltä osin 1930-luvun alussa suunniteltujen edeltäjiensä T-26:n ja BT-7:n tasolla.</div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
Kuten KV-1, myös T-34/76 oli saksalaisille epämieluisa yllätys sen ilmestyttyä kesän 1941 itärintaman taisteluihin. Uudet Puna-armeijan taisteluvaunut aiheuttivat saksalaisille tarpeen kehittää paremmin aseistettuja ja panssaroituja malleja korvaamaan <a href="http://www.neluetutkirjat.blogspot.fi/2014/11/bagdonas-raymond-panssarikreivi.html" target="_blank">PzKpfw III ja IV</a>. Kesällä 1943 saksalaisten panssarikriisinä tunnettu puute tasaveroisista taisteluvaunuista saatiin korjattua kun Tiikerit ja Pantterit saapuivat suuremmissa määrin itärintamalle. Jo vuotta aikaisemmin rintamalle palveluskäyttöön saatu Pak 40, eli 75 mm pst-tykki ja sen vaunukanuunamuunnos 7,5 cm KwK 40 L/43 laskivat T-34/76-vaunun taisteluarvoa, mutta Pantterin tulo rintamalle teki siitä kerralla vanhentuneen.</div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
Puna-armeija aloitti kiireisen kehitystyön T-34/76:n seuraajan saamiseksi palveluskäyttöön. Ennen paremmin panssaroitua ja aseistettua T-34/85 vaunua, eli suomalaisittain "Pitkäputkisotkaa", rintamajoukoille kehitettiin väliaikaisratkaisuna SU-85 panssarintuhooja. Se oli T-34:n alustalle rakennettu torniton rynnäkkötykki, johon oli asennettu 85 mm ilmatorjuntatykki M1939 (52-K).</div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
Kun T-34/85 saapui rintamalle keväällä 1944, sen edeltäjää vaivanneet epäkohdat oli pääosin saatu korjattua: uuden panssarin miehistöön oli lisätty vaununjohtaja, jolla oli oma torniluukku tähystyslaitteineen. Kaikissa vaunuissa oli radiot ja vaunupuhelimet. Silti uusi T-34/85 ei täysin poistanut Puna-armeijan tarvetta saada pääase, jossa olisi riittävä läpäisykyky. Syynä tähän oli 85 mm ZiS-S-53 tykin ja sen ammustarvikkeiden puutteet taistelussa uusia saksalaisia vaunuja vastaan: tykin läpäisy riitti Tiikerin tuhoamiseen vain edullisesta kulmasta, Pantterin etupanssaria peruspanssariammus BR-365 ei pystynyt läpäisemään. </div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
Ilmeisistä puutteistaan huolimatta T-34/85 pysyi tuotannossa Neuvostoliitossa ja sen satelliittimaissa pitkälle sodan jälkeen. Vaunuun kehitettiin kaksi modernisointiohjelmaa 1960-luvulla. Suurin osa sodanjälkeen tuotetuista vaunuista meni vientiin mm. Kuubaan, eri Afrikan ja Aasian sosialistisille maille ja Lähi-itään. Kun vaunun alusta suunniteltiin uudestaan, syntyi T-44. Vaunun tornin vaihduttua suuremmaksi, siihen saatiin asennettua 100 mm D-10T kanuuna. Näin syntyi uusi taisteluvaunuperhe T-54 ja T-55. Vaunuista tuli eri alamalleineen Neuvostoliiton vientivaltti useiksi vuosikymmeniksi ja maailman tuotetuin panssarivaunumalli. Eri arvioiden mukaan T-54 / T-55 vaunuja on valmistettu 80 – 100 000 kappaletta.</div>
<div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
</div>
T-34/85 tekniset tiedot:<br />
<br />
Paino 32 tonnia<br />
Miehistö<span class="Apple-tab-span" style="white-space: pre;"> </span>5<br />
Moottori V-2, nelitahtinen V-12 diesel, nestejäähdytys<br />
Maksimiteho 500 hv / 1900 rpm<br />
Tehopaino 15,8 hv / tonni<br />
Huippunopeus<span class="Apple-tab-span" style="white-space: pre;"> </span> 55 km/h<br />
Toimintamatka 300 km<br />
Telapaine 0,85 kp/cm2<br />
Ohjausjärjestelmä <span class="Apple-tab-span" style="white-space: pre;"> </span>kytkin-jarru<br />
Jousitus <span class="Apple-tab-span" style="white-space: pre;"> </span>kierrejouset jokaisessa telapyörässä<br />
Vaihteet eteen / taakse<span class="Apple-tab-span" style="white-space: pre;"> </span>ensin 4 / 1, viimeisissä 5 / 1<br />
Pääase <span class="Apple-tab-span" style="white-space: pre;"> </span>85 mm <span style="text-align: justify;">ZiS-S-53</span> / 51,5 kaliiperia<br />
Panssariammuksen läpäisy 90 asteen iskukulmalla 500 metrin matkalta 111 mm<br />
Panssarointi <span class="Apple-tab-span" style="white-space: pre;"> </span>70-22 mm<br />
Viestivälineet <span class="Apple-tab-span" style="white-space: pre;"> </span>radio ja vaunupuhelin<br />
<br />
<br />
<br />
<h4>
SU-122</h4>
<table cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="float: right; margin-left: 1em; text-align: right;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="http://1.bp.blogspot.com/-Pp-e2REXRI4/Vas5JMpAgWI/AAAAAAAAAbE/Hwv2HD41uNU/s1600/SU_122.jpg" imageanchor="1" style="clear: right; margin-bottom: 1em; margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="239" src="http://1.bp.blogspot.com/-Pp-e2REXRI4/Vas5JMpAgWI/AAAAAAAAAbE/Hwv2HD41uNU/s320/SU_122.jpg" width="320" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">SU-122 Kubinkassa<br />
Wikimedia Commons</td></tr>
</tbody></table>
<br />
<div style="text-align: justify;">
Neuvostoliiton teollisuus pystyi toisen maailmansodan aikana suunnittelemaan ja valmistamaan monipuolisen valikoiman taisteluvälineitä maan panssarijoukkojen käyttöön. Tästä eräänä osoituksena on T-34:n alustalle kehitetty rynnäkkötykki SU-122. Sen valmistus alkoi syksyllä 1942 ja seuraavan vuoden tammikuussa vaunu saapui rintamajoukoille.</div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
SU-122:n aseistus, 122 mm haupitsi M-30, putken pituus 22,7 kaliiperia, kertoi vaunun käyttötarkoituksesta: sen tehtävä oli tukea panssariyhtymien hyökkäyksiä suoralla ja epäsuoralla tulella.</div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
Krysov mainitsee Kurskin taistelussa SU-122-rynnäkkötykeillä tuhotun Tiikereitä. Haupitsille kehitettiin tehottomaksi osoittautunut panssariläpäisyammus. Sirpaleampumatarvike ei ollut omiaan panssarinläpäisyyn, mutta teoriassa 122 mm ammuksen kineettinen energia on voinut olla riittävä vaurioittamaan Tiikerin tornia tai jopa irrottamaan sen vaunun rungosta.</div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<br />
<br />
<h4>
SU-85</h4>
<table cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="float: right; margin-left: 1em; text-align: right;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="http://3.bp.blogspot.com/-yKwESk95_nE/Vas5cWZvZpI/AAAAAAAAAbM/o1Li-DrtJoI/s1600/SU_85.jpg" imageanchor="1" style="clear: right; margin-bottom: 1em; margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="190" src="http://3.bp.blogspot.com/-yKwESk95_nE/Vas5cWZvZpI/AAAAAAAAAbM/o1Li-DrtJoI/s320/SU_85.jpg" width="320" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">SU-85<br />
Wikimedia Commons</td></tr>
</tbody></table>
<br />
<div style="text-align: justify;">
Puna-armeijan panssarijoukot joutuivat odottamaan uuden T-34/85 vaunun saamista palvelukseen vuoden 1944 kevääseen. Jotta sitä ennen pystyttäisiin taistelemaan saksalaisten Kurskissa käyttämiä uusia vaunuja vastaan, oli kehitettävä väliaikaisratkaisu. Koeteltuun T-34:n runkoon asennettiin kiinteään torniin tulevan T-34/85 vaunun alkusarjassa käytettävä 85 mm D-5T kanuuna. Vaunulle annettu tehtävä oli kunnianhimoinen: sen oli määrä taistella saksalaisten Tiikeri ja Pantteri vaunuja vastaan.</div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
SU-85 rynnäkkötykki, tai niin kuin venäläiset sitä kutsuivat <i>Istrebitelj</i> - (panssarin)hävittäjä, osallistui ensimmäisen kerran taisteluun Dneprin ylimenossa syyskuussa 1943. Saatu taistelukokemus osoitti, että vaunun kanuuna ei ollut riittävän vahva taistelemaan määriteltyjä maaleja vastaan.</div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
SU-85:n tuotannosta luovuttiin T-34/85 vaunun massavalmistuksen alettua. Uudeksi rynnäkkötykiksi valittiin 100 mm laivastokanuunalla varustettu SU-100. Sen pääaseen tuotannossa sattuneiden viivästysten johdosta joitakin alkusarjan vaunuja jouduttiin aseistamaan vanhalla 85 mm kanuunalla. Nämä vaunut tunnetaan nimellä SU-85M.</div>
<div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
</div>
Historixhttp://www.blogger.com/profile/02732892259166447843noreply@blogger.com1tag:blogger.com,1999:blog-5879586163905413341.post-72060703499416334502015-02-18T13:27:00.001+02:002023-01-24T14:37:50.206+02:00Schäufler, Hans: Panzer Warfare on the Eastern Front<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="http://3.bp.blogspot.com/-cI_DLI5X7rY/VOOVis6DN6I/AAAAAAAAAXU/pARKbWC0sJY/s1600/Sch%C3%A4ufler%2Bkansi.jpg" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="https://3.bp.blogspot.com/-cI_DLI5X7rY/VOOVis6DN6I/AAAAAAAAAXU/pARKbWC0sJY/s1600/Sch%C3%A4ufler%2Bkansi.jpg" /></a></div>
<h4 style="text-align: justify;">
<div class="MsoNormal" style="font-weight: normal; text-align: start;"><span style="text-align: justify;">It was easy to feel impatient while waiting to get Schäufler's book and be able to start reading it. The author was himself a veteran of the Fourth Panzer of the once mighty Wehrmacht Panzerwaffe. Some other tank divisions would also be presented. One of the most interesting parts of the book for me was the chapter 5. It covers the story of the 16th Panzer's last months inside the Kessel of Stalingrad told by division's operations officer Oberstleutnant i.G Hubert Menzel. I handled the same subject when writing about </span><a href="http://neluetutkirjat.blogspot.fi/2014/11/bagnodas-raymond-devils-general-life-of.html" style="text-align: justify;" target="_blank">Count von Strachwitz's</a><span style="text-align: justify;"> life and battles alongside the 16th Panzer. Last but not least the book would offer memoirs from the last battles of West Prussia and in particular of the siege of Danzig.</span></div></h4>
<br />
<div style="text-align: justify;">
As a matter of fact the book is a collection of brief memoirs of the frontline veterans from various panzer units. These units are the 4th, 9th, 11th, 16th and 18th Panzers which fought alongside the Army Group Centre or South. There are altogether 14 chapters in the book, which follows the chronological order of events from the very start of the Operation Barbarossa in 1941 into a capitulation of Germany in May 1945. The book comes with six appendixes showing a Rank Table and Order of Battle for the presented panzer divisions. Sadly, maps in the book a rare and almost useless. Fortunately some exceptions are present! When dealing with battles of Stalingrad and West Prussia the handmade maps are quite fine. Pictures are highly interesting and their placement is chronologically sound. It's just that the quality of paper used in the book doesn't allow the pictures to be of high quality. Some dismal mistakes have been made in the captions when certain tank identifications have failed to be correct: for instance how on earth one could take PzKpfw IV as PzKpfw III or Russian T-26B as BT-5? Small mistakes, you might add. The point here is that in a book specialising on the tank warfare one expects not have such errors at all. There are lots of of names of places and people in the book, but no Index, Notes or Bibliography.</div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
As mentioned earlier Schäufler covers the time span of the Eastern Front. That being said I have to add that he misses some six months when hopping from the late autumn of 1943 to the summer of 1944. Anyway, at the opening stages of the Operation Barbarossa Germans faced with the new Russian tanks T-34/76 and KV-1 as an unwelcome and unexpected surprise. Soon German tankers learned the inferiority of their principal fighting vehicle (PzKpfw III) against the new Russian models. This, in fact, caused Germans to loose their fighting spirits and demoralized them. It even produced a major crisis for the troops of the Eastern Front. It may have been the first one of a kind, but certainly, not the last one. </div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
Russians fought the war like any German had never seen: often they defended their land fiercely and persistently, many times until the very end. The way Russians used deception and camouflage (Maskirovka) was efficient and masterly. All this made German Blitzkrieg time tables useless as they had not reached targeted A-A-line (<i>Arkhangelsk - Astrakhan</i>) including Moscow by the autumn 1941. As the autumn thaw (Rasputitsa) halted all movement the worn out Germans could only wait for the winter to make roads once more manoeuvrable. As the winter came it made roads and terrain once more passable. Although the Germans didn't have a clue of what kind of an experience the Russian winter would prove to be. Schäufler and the other veterans recollects the miseries of winter battles of 1941 - 1942 so vividly the reader almost can feel the frost, snow and the lonely vastness of the Russian landscape. Germans about to freeze to death in their summer uniforms had to somehow keep themselves alive and weapons functioning. Besides, the Russians had broke through the German lines in early December 1941 just in front of Moscow and the German Army Group Centre was about to collapse. As a pinnacle of German miseries Schäufler memorizes his last moment escape from the hungry wolf pack hunting him for lunch in the vast desert of snow.</div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
Victories of the next summer of 1942 were later wasted in Stalingrad. New harsh reality for Germans came through the stalemate situation and draw as a result of the battle of Kursk. It was the beginning of a long and hopeless retreat. In Kursk Schäufler, a platoon leader in Panzer-Nachrichten-Abteilung 79 of the 4th Panzer, served in the signals corps. His experiences have little in common with <a href="http://neluetutkirjat.blogspot.fi/2015/01/bagnodas-raymond-devils-general-life-of.html" target="_blank">von Strachwitz's</a> ones as a tanker in the first wave of attack. The last section of the book concentrates on the last 11 months of the war in the Eastern Front. The reader is taken to the besieged garrison of Courland and into the West Prussia where the remnants of the Army Group North and Centre are fighting for their life. The story is by now very one-sided: Germans have lost too much men and materiel to stop the Russian red steamroller. The only option for Germans is to try to buy some precious time for civilian refugees to escape Russian revenge through the ports of Danzig, Pillau and Hela. This is why, in the page of 280, Unteroffizier Robert Poensgen, a war correspondent with the 4th Panzer, states laconically: "<i>Danzig had to die so that the hundreds of thousand in the Vistula lowlands could survive. The horrible fate of a German city!</i>". The end is inevitable. When the defenders of Berlin had already capitulated, in the West Prussia fighting goes on while the Kriegmarine does its heroic act of rescuing German refugees and soldiers through the dangerous waters of the Baltic Sea.</div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
</div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
</div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: justify;">
<a href="http://3.bp.blogspot.com/-BZIxde2CqjQ/VOOWVEmuPKI/AAAAAAAAAXk/R_K955nB4HI/s1600/IMG_5881.JPG" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><br />
</a></div>
<div style="text-align: justify;">
One of the finest narratives in the book deals, quite naturally, with the tank warfare. Reader will see through the eyes of a gunner what happens inside a PzKpfw III as it gets a direct hit and is disabled and lying helpless just in front of the enemy bunker line. Equally interesting is to find out how to wage a tank war when the temperature is -54 C below zero. Even in the brutality of the WW II Eastern Front all isn’t just black or white. A German soldier assists a young Russian mother and her child risking his own life, if caught, in the hands of the German Military Police. Thankful local partisans issue the German with a code word. This lets him get unscratched through the partisan ambushes even far away from the village where he helped the young mother. A group of English officers are being liberated by the Russians from the POW camp somewhere in the West Prussia. It will not take long for Englishmen to sneak through the frontline back to German side and ask Wehrmacht for protection. Likewise numerous French POWs who had been working for the East or West Prussian farms or estates since 1940 ask Germans a permission to join refuge columns heading west via harbours of Danzig, Pillau and finally Hela.</div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
By the spring of 1945 the Red Army had encircled Danzig. Among the defenders were the remnants </div>
<div style="text-align: right;">
</div>
<div style="text-align: justify;">
of the Panzer-Regiment 35 of the 4th Panzer. Married men, fathers and the only surviving sons are gathered together to form a 200 men strong detachment. It is named after its leader Hauptmann Küspert and given a marching order to be sent home for refit. They took off from Hela docks with 6000 others on the troop ship Goya on the 16th April 1945. Less than a day later a Soviet submarine had sunk Goya. Only 250 people on board survived including seven men of the Panzer-Regiment 35. Their leader did not make it.</div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
One Jagdpanther crew in Preussisch-Stargard is in the middle of a fierce defensive fight against an overwhelming and charging Russian tank force. After successfully decimating a company of Soviet tanks, the crew suddenly, to their horror, notices a lonely enemy tank facing their vulnerable side armour. In a muddy terrain it takes time, the crew thinks too much time, to swing the heavy tank destroyer 90 degrees to gain a new firing position. Why isn't the Russian tank shooting at us? The crew looks through the prisms and just can't believe their eyes: the enemy tank is desperately, but in vain, trying to depress its cannon to shoot. The muddy terrain gives and takes. This time the Germans had their day by using the two last AP rounds left in the ammunition racks of their Jagdpanther.</div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
Why it seems so hard to put together a decent study of a tank warfare? What I'm trying to say is that the actual content of a book has not always matched with the given title of it.This has been the case for various books of tank warfare I've read. Author may loose his touch from the given title and start writing something quite irrelevant, with basically nothing to do with tanks. Another tribe are the ones who exaggerates themselves out of business like <a href="http://neluetutkirjat.blogspot.fi/2015/07/red-army-tank-commander-on-tiger-hunt.html" target="_blank">Vasiliy Kryzov</a>. It's not over yet, the author may also face the shortage of sources so bad he must find more than enough background information to fill in the gaps within the story. This is what, I believe, happened to Mr. Bagnodas with his biography of the Count von Strachwitz. </div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
Panzer Warfare on the Eastern Front is a work with a variable content. Once it offers a poetry which does not seem to have any possible link to the topic of the book. The very last story of the book takes us to the Baltic Sea struggling with seagoing and elements. However, the book is a credible, verbal and very personal war history on the tactical level. It is no wonder the perspective is from the German side - I mean what would you expect to get when you have a collection of small 4-5 page vignettes of front line Landser's stories. In the cover of the book there is a fine picture of a Tiger I -tank. Oh no, don't expect to see or read about it any more inside the pages of the book. Too bad, the emphasis is on the foot soldier's experiences all the way along. That being said, the remaining coverage of the actual tank warfare is more than worth of reading.</div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
What happened to the 16th Panzer and how it perished inside the Kessel of Stalingrad probably forms the most notable asset to the scholars and war history enthusiast that the book can offer. Hand made maps of 16th Panzer's last struggles just amplify the feeling. Here it is, this makes the book so hard to judge: it fails to complete its given mission, but at the same time, in few cases, it manages to raise high above the average. What if the title of the book would have been "Warfare on the Eastern Front"? I tell you, I would have given the book straight away five stars.</div>
<br />
<br />
<b><span style="font-size: x-large; font-weight: normal;">* * </span></b><br />
<div style="background: white; line-height: 17.8pt; margin-bottom: 13.2pt; margin-left: 0cm; margin-right: 0cm; margin-top: 0cm; margin: 0cm 0cm 13.2pt;">
<i style="line-height: 17.8pt;"><span style="color: #555555; font-family: "arial"; font-size: 11pt;">В Финляндий криминальное правидельство делают
с иммигрантом геноцит для все простой финны.</span></i></div>
<div style="background: white; line-height: 17.8pt; margin-bottom: 0cm; margin-left: 0cm; margin-right: 0cm; margin-top: 12.0pt; margin: 12pt 0cm 0cm;">
<i><span style="color: #555555; font-family: "arial"; font-size: 11pt;">Господи, помилуй нас!</span></i><span style="color: #555555; font-family: "arial"; font-size: 11pt;"><o:p></o:p></span></div>
Historixhttp://www.blogger.com/profile/02732892259166447843noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-5879586163905413341.post-21743432377171328052015-01-05T12:05:00.001+02:002023-01-24T14:35:30.411+02:00Bagnodas, Raymond: The Devil's General - The Life of Hyazinth Graf von Strachwitz, "The Panzer Graf" - part 3/3<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="http://1.bp.blogspot.com/-8wLuIlClauk/VKlZV3dhznI/AAAAAAAAAT0/IGsNDdz9wOY/s1600/PzGraf.gif" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="https://1.bp.blogspot.com/-8wLuIlClauk/VKlZV3dhznI/AAAAAAAAAT0/IGsNDdz9wOY/s1600/PzGraf.gif" /></a></div>
<div class="MsoNormal">After the successful third battle of Kharkov, Groẞdeutschland was sent to Poltava for rest and refit. It received new modern self propelled artillery pieces like SdKfz 124 Wespe and SdKfz 165 Hummel to reinforce the artillery regiment. A brand new German tank, PzKpfw V Panther sub model D was sent to its first battle in the ranks of Groẞdeutschland. Panthers formed a panzer regiment with two battalions consisting some 200 tanks. Out of those 188 were ordinary battle tanks whereas 10 command and two recovery tanks (Bergepanthers) which supplemented the fighting force. Although these Panthers were quite an impressive formation, before the start of Operation Citadel no less than 26 tanks were out use due to mechanical problems and design faults. The Tiger Company of Groẞdeutschland grew into a full sized battalion of tree companies totalling 42 tanks. This made GD the only Wehrmacht panzer division to have Tigers and even more: it was stronger and more potent striking force than any other Wehrmacht division. That’s why it’s curious that Germans gave it on the 23rd of June, 1943 a new official name of Panzergrenadierdivision Groẞdeutschland.</div>
<br />
<br />
<b>Operation Citadel - the impossible way to Obojan</b><br />
<br />
Before the operation would start Strachwitz was more than busy organizing battle drills and trying to merge Tigers and medium PzKpfw IV tanks as a co-operative force. As the operation started the Groẞdeutschland Division would serve under the Fourth Panzer Army commanded by Generaloberst Hoth. To form the XLVIII Panzer Corps GD had the Third and Eleventh Panzers alongside. Strachwitz’s oldest son was still serving with the 11th Panzer so there would be two Strachwitzs fighting in the Kursk salient. Fourth Panzer Army was to be the southern pincer to capture and surround the Red Army. It was also the strongest individual German battle formation on the field with nearly 1200 tanks.<br />
<br />
Strachwitz doubted from the start the future success of Operation Citadel even the German deployment seemed powerful and unstoppable. He had learned to respect the tactical skills of Russians in a defence mode and in particular the <i>Maskirovka</i>, the camouflage and diversion. This time the Bliztkrieg styled pincer penetrations with rapid advances to the enemy rear areas would not take place. The terrain would be unfavourable for the tanks and the width of the Panzerkeil, the tank wedge, would be only two kilometres.<br />
<br />
Since the Operation Citadel is widely covered by numerous narratives, I’m going to have a focus on Strachwitz only. His unit had 360 tanks when the operation started on the 5th of July, 1943. After the first day of battle his tank core consisted of four PzKpfw II, 12 PzKpfw III, 51 PzKpfw IV and tree Tigers. The battle was fierce and the Germans tried all they could, but the well hoped breakthrough didn’t materialize. After three days of fighting Strachwitz still had 11 kilometres to reach Obojan, the divisional objective. At the same time they had nine battle worthy tanks left. <br />
<br />
While on an armed reconnaissance mission on the no man's land on the 10th of July, 1943 Strachwitz saw an overpowering Soviet tank formation. This did not stop him to give orders to charge! Accurate German cannon fire blew up Soviet ranks. This, however, did not prevent losses on the German side either. The numerical superiority made the difference here. Soon one of the command tanks was in serious trouble. Strachwitz made a sudden rush with his tank to help the comrade at risk. This led him in a perilous situation between the enemy and German tanks. In a hectic cannon fire duel, the Panzer Count lacked to notice his position inside the tank. This caused him severe injuries as the breech mechanism of the main gun hit him in the elbow as it reversed after a shot. The battle was over for him; he was evacuated and hospitalized for some time in Breslau.<br />
<br />
<br />
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="http://2.bp.blogspot.com/-KaUlXXEslMQ/VKlWp2GHaZI/AAAAAAAAATo/eB86JZhZ33Y/s1600/IMG_2534.jpg" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="300" src="https://2.bp.blogspot.com/-KaUlXXEslMQ/VKlWp2GHaZI/AAAAAAAAATo/eB86JZhZ33Y/s1600/IMG_2534.jpg" width="400" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">PzKfpw IV, Strachwitz's workhorse in Kursk at display in the Parola Tank Museum<br />
Foto © Historix</td></tr>
</tbody></table>
<br />
<br />
<b>Strachwitz Operations in the Baltics</b><br />
<br />
After his recovery Strachwitz did not return to the Groẞdeutschland Division. One of the principal reasons for this might be the open mistrust between him and the commander of the division General Hörnlein. The two men didn’t get along too well, Hörnlein being an infantry man he could not understand or appreciate the cavalry way of thinking. For a while Strachwitz was a nominee for the leader of the other Wehrmacht elite division, the Panzer Lehr. In the end he was sent to the Army Group North to be a panzer commander of the entire army group. That, however, didn’t mean a considerable force. There was the Heavy Panzer Battalion 502 (<i>Schwere Panzer-Abteilung 502, sPzAbt. 502</i>) with its 12 remaining Tigers and a collection of various survived tanks. <br />
<br />
Strachwitz was given a mission: to destroy three dangerous Soviet bridgeheads on the western banks of the river Narva in East Estonia. These battles are known as the Strachwitz Operations I, II and III. As usual, Strachwitz carefully studied the enemy positions and rehearsed the oncoming action. The Operation I was launched on the 26th of March, 1944. It soon became a startling success. Russians were completely surprised and beaten. This is also what happened with the Operation II: both bridgeheads were eliminated with existing pontoon bridges across the river. Operation III proved to be a failure. Stiff Soviet resistance in Krivasso was too much for Germans and they had to break off the assault and withdraw. One of the Tiger aces, Otto Carius, in his memoirs “<i>Tigers in the Mud</i>” praised Strachwitz and his skilful leadership. <br />
<br />
<br />
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="http://4.bp.blogspot.com/-5VjKQg_FKaI/VKltzkKieXI/AAAAAAAAAUE/NHuAtUWFuFY/s1600/IMG_6844s.jpg" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="265" src="https://4.bp.blogspot.com/-5VjKQg_FKaI/VKltzkKieXI/AAAAAAAAAUE/NHuAtUWFuFY/s1600/IMG_6844s.jpg" width="400" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">German war graves on the west bank of river Narva 2012<br />
Foto © Historix</td></tr>
</tbody></table>
<br />
The Red Army launched a great summer offensive on the 22nd of June, 1944. Operation Bagration, as it was called by the Russians, started exactly three years after the German Operation Barbarossa. It was a devastating blow for the Germans: the entire Army Group Centre was destroyed and the Baltic States with the Army Group North were cut off and encircled. The destruction of the Army Group Centre was in fact ever bigger loss of materiel and soldiers for Germans than Stalingrad had been. Now it was time to resume a land connection to the Army Group North by launching a relief attack. Strachwitz with his panzer force joined the effort only to see how an enemy tank brigade of nearly 50 T-34 tanks was blocking the way in Tukums. Showing inventiveness and initiative Strachwitz asked the heavy cruiser Prinz Eugen, which was sailing nearby in the Baltic Sea, to help his panzers with the salvoes of the cruiser’s heavy 203 mm artillery. The floatplanes of the cruiser acting as fire observers and with Strachwitz’s guidance over the radio the centre of Tukums was blown up with the Soviet tank brigade. Later Germans counted as many as 48 destroyed T-34s. Germans had another asset as well, this one came from the sky: Hans-Ulrich Rudel with his Junkers Ju 87G (“<i>Kanonenvogel</i>") tank buster plane flew over the battlefield smashing enemy tanks with his twin 37 mm cannons. The land connection was, however, short lived and soon the Army Group North was again cut off; this time for good.<br />
<br />
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="http://1.bp.blogspot.com/-AhDTfyFZz5U/VKludEvFITI/AAAAAAAAAUM/rk0971jiIDQ/s1600/Ju87G.jpg" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="256" src="https://1.bp.blogspot.com/-AhDTfyFZz5U/VKludEvFITI/AAAAAAAAAUM/rk0971jiIDQ/s1600/Ju87G.jpg" width="400" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Junkers Ju 87G Tank Buster with 37 mm twin cannons</td></tr>
</tbody></table>
<br />
German radio intelligence service intercepted radio messages sent by Russians to warn their troops about the “<i>Devils’s General</i>” who was supposed to be nearby. Is there a better proof about the reputation Strachwitz had gained? In November 1944 Strachwitz was on his way with his adjutant in a VW Kübelwagen to attend a military conference at the HQ of the Army Group North. Suddenly in a turn the driver lost the control of the VW with serious consequences: the VW rolled over several times. The driver and the adjutant lost their lives instantly and Strachwitz got severely injured. He was hurriedly evacuated by the Ju-52 transport plane to hospital in Breslau.<br />
<br />
<br />
<b>Am Ende – The Last Battles </b><br />
<b><br /></b>Neglecting doctors orders and advise, Strachwitz left the hospital with crutches. Car accident had caused him to suffer broken legs and arduous headaches. That did not stop him to report at the HQ of the Army Group North and ask for commission. Finally he got his marching orders: he was to establish and train a new unit in Silesia. Panzerjäger-Brigade Oberschlesien was a unit of a new concept. It was based on a grim reality of war situation just before the collapse of the Third Reich. The unit was a collection of surviving soldiers from the decimated old units with miscellaneous weaponry. The core of the brigade was an infantry regiment with supporting branches, a small artillery detachment and some excellent Jagdpanzer IV tank destroyers.<br />
<br />
Despite the chaotic situation and lack of proper logistic support Strachwitz's brigade could defend Silesia and cause havoc among the arrogant and sometimes carefree Soviets by using ambushes. Hans-Ulrich Rudel with his efficient Ju 87Gs assisted him for a while. Successful defence brought Strachwitz yet another promotion to the rank of Lieutenant general on the 30th of January, 1945. His joy must have been shadowed by the news of the death of his youngest son. Young Strachwitz had already lost one leg as a tank lieutenant, but had insisted to join the last battles to defend the area of the Reich. The final days of the war were at hand, so Strachwitz led his troops through the Sudetenland to Bavaria in order to surrender themselves to Americans. <br />
<br />
War was over and Strachwitz as a POW in an American interrogation camp for high ranking officers. Conditions and treatment were harsh. Bagnodas even mentions how Eisenhower had taken away the POW status from the German prisoners of war. They were treated as "<i>disarmed enemies</i>" which meant Germans were not treated according to the Geneva Convention protocols. While in prison camp Strachwitz received a shocking news: his wife had died in an accident with an American lorry. They had been married for 28 years but Americans did not let Strachwitz to attend her funeral. Finally the imprisonment was over and in June 1947 Strachwitz had to start a new life. This was the second time for him to return from imprisonment to Germany which had changed a lot. He was no longer a war hero, highly decorated General and being a nobleman served nothing. Instead he was a homeless and poor ex-prisoner. The family estate in Gross-Stein was gone.<br />
<br />
For Strachwitz it was time to get married and accept the invitation of the Government of Syria to work as an advisor to reorganize the Syrian Armed Forces and especially its tank troops. He moved to Damascus in January 1949 to start working but just after six months he was forced to leave the country due to a CIA led coup. In the end he purchased a farmhouse in Bavaria and settled down. He lived a quiet life and organised a refugee foundation for the expelled people of Upper-Silesia. Der Panzer Graf died on the 25th of April, 1968. He was buried in Grabenstatt in a family grave with his first wife. In the funeral there was an honour guard present from the Bundeswehr.<br />
<br />
<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="http://3.bp.blogspot.com/--KOsYgtBJV8/VKpIfNAJnpI/AAAAAAAAAUc/MxLWNsuAKkE/s1600/256px-BmRKELSBGold%2Bs.jpg" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="320" src="https://3.bp.blogspot.com/--KOsYgtBJV8/VKpIfNAJnpI/AAAAAAAAAUc/MxLWNsuAKkE/s1600/256px-BmRKELSBGold%2Bs.jpg" width="246" /></a></div>
<br />
<b></b>
<b></b><br />
<br />
"<i>Be careful, the leader of the enemy forces is the Devil's General von Strachwitz himself. Avoid all contact if possible until the strengthening forces have arrived</i>"<br />
<br />
A Russian radio message intercepted by the Army Group North<b></b><br />
<b></b><br />
<b></b><br />
<b></b><br />
<b></b><br />
It is quite a hard task to evaluate this book. The person in centre of the story did not leave much written sources behind him. Probably this is the reason why in the book there is a lot of background information about the war situation in the Eastern Front and about the units Strachwitz served with. Once in a while the reader loses his sights on Strachwitz in the middle of all this. Further more it is annoying to read the book in a novel format. This makes it tiresome, if not impossible to follow dates and find details. One reason I took the trouble to add into this series of blogs information about tank and gunnery technology was the fact that in the book one finds it very little. It would be fair to expect to see a good amount of technological facts and comparisons as well. <br />
<br />
I'm wondering what has happened as in the book there are some confusions or faults on historical time lines or military terms used improperly. For instance page 220 claims there are battalions in an artillery regiment. What are those T-17 tanks doing in this book on page 248? What exactly happened when on page 221 we are being told about the "attempted murder of Stauffenberg"? Finally, why on earth the short barrelled L/24 cannon was better for the PzKpfw IV than the longer barrelled and newer ones L/43 or L/48 like the page 170 claims? This may seem trivial, but in order to understand what happened and why all details must be correctly presented. <br />
<br />
Operation Citadel is the most widely described section, the hard road of Obojan. As Bagnodas is narrating operations in the Baltic he quotes the memoirs of Otto Carius. The birth of German Tank Forces in the latter part of 1930's is well presented. Notes, bibliography and pictures are fine but maps are rare, although one gets along with them. The lack of index is a disappointment.<br />
<br />
With all its shortcomings the book is a valuable item in to a war historical collection. It is a story of a straight officer, nobleman and gentleman, a real patriot and his honourable life and battles. <br />
<br />
<br />
<b><span style="font-size: x-large; font-weight: normal;">* * *</span></b><br />
<br />
<br />
<br />
SOURCES:<br />
<br />
Carius, Otto (2003) Tigers in the Mud. Mechanicsburg: Stackpoole Books.<br />
<br />
Rudel, Hans-Ulrich (2000) Stuka-lentäjä. Helsinki: Koala-kustannus.<br />
<br />
<br />
<br />
Pictures: <br />
Historix <br />
Wikimedia Commons<b><br /></b><br />
<b></b><br />
<b><br /></b>
<b><br /></b>
<b><br /></b>
<b><br /></b>Historixhttp://www.blogger.com/profile/02732892259166447843noreply@blogger.com0